 |
|
Kaksi Hongellin suunnittelemaa
Karhulan lasitehtaan karahvia;
normaalikokoinen ja pieni.
|
Kristalliesineistä on
saatu vieläkin näyttävämpiä, kun kappaleen aloituksen päälle puhalletaan
toisella pillillä ohut, tavallisesti värillinen, lasikerros eli verho. Hiomalla
kuvioita värillisen kerroksen läpi saadaan kaksivärinen kuvio. Kristallin
lisäksi verholasiesineitä on tehty tavallisesta lasista. Halvempi, mutta yhtä
näyttävä lopputulos, saadaan kun väritön lasiesine maalataan tarkoitukseen
kehitetyllä maalilla, joka siten uunissa poltetaan kiinni lasiesineen pintaan.
Tällaista esinettä voidaan hioa kuten verholasiesinettä. Saksankieliset lasintekijät
käyttivät maalaamisesta termiä petsaaminen, jolloin keltaisella väritetty oli
gelbätze eli suomalaisittain kelpetsi. Karhulan lasitehdas valmisti 1930- ja
40-luvuilla runsaasti tällä menetelmällä koristeltuja lasiesineitä: karahveja,
laseja, maljoja ja maljakoita. Ohessa on kaksi tällaista Karhulan karahvia,
joiden suunnittelija on ilmeisesti Göran Hongell.
 |
|
Hopeinen suojus pullon
kaulan ympärillä
on melko yleinen. Siihen voitiin kaivertaa
lahjan saajan sekä
antajan tiedot
kultasepänliikkeessä.
|
 |
|
Melko tyypillinen koristekuvio;
kumpaan se
viittaa enemmän art deco- vai funkistyyliin?
|
 |
|
Myös karahvien nupit
koristeltiin kelpetsillä ja
kaiverruskuvioilla – silloin ei työtunnin hinta
ollut esteenä kuten nykyään.
|
Oikeat termit ovat Gelbbeitze (kelpetsi) ja Rotbeitze (rootpetsi). Katso Markku Annila: Vanhat lasini, s. 187.
VastaaPoistaJos tekee Googlen kuvahaun sanalla "gelbätze", niin saa tulokseksi paljon keskieurooppalaisilla sivustoilla olevia vastaavan kaltaisia esineitä, mutta jos tekee haun sanalla "Gelbbeitze", niin tulos on heikko. Mistähän tämä johtuu ?
VastaaPoista