Oiva Toikan Lintukoto Nuutajärvellä

 

Aikaisemmin tämän hirsirakennuksen yläkerrassa olivat NuGO Shopin löytöpöydät. Käynti Oiva Toikan Lintokotoon on Lasimakasiinin ja Puukonttorin välistä.

Oivan Toikan Lintukodon ovet lennähtivät auki yleisölle kesäkuun lopussa sunnuntaina. Näin on toteutunut Nuutajärvellä pitkään elänyt haave lasitaiteilijan elämäntyön kunnioittamisesta hänen tunnetuimpien esineidensä pysyvällä näyttelyllä. Lintukodossa korostuu tilasuunnittelua myöten Toikan erityislaatuinen luovuus ja leikkisyys suunnittelijana.

Näkymä pysyvästä Lintukoto-näyttelystä.

Luonnosta ja lasin tarjoamista ainutlaatuisista mahdollisuuksista inspiroituneen taiteilijan yhteistyö kylän lasinpuhaltajien kanssa oli tiivistä. Lintukodossa onkin haluttu nostaa Toikan lisäksi esille myös Nuutajärven lasiammattilaiset, joiden käsissä toinen toistaan mielikuvituksellisemmat lintumallit ovat syntyneet. Sarjoina valmistetuista linnuista jokainen on uniikki ja tarkkasilmäisen onkin mahdollista tunnistaa niistä kunkin puhaltajan yksilöllinen kädenjälki.

Oiva Toikan Suomen sotkat.

Alkuvaiheessa näyttelyssä on esillä noin 250 lintua. Esillepanoa päivitetään aika ajoin uusien lintujen löytäessä tiensä takaisin kotiin Nuutajärvelle. Kylän omissa kokoelmissa jo entuudestaan olleiden lintujen lisäksi näytteillä on sekä yksityishenkilöiltä lahjoituksina saatuja että Designmuseon kokoelmista lainattuja yksilöitä. Keräys Lintukodon oman lintukokoelman kartuttamiseksi jatkuu yhä ja lahjoituslintuja otetaan jatkossakin vastaan.

Lintukoto on yksi Nuutajärven lasikylän tämän kesän suurimmista kärkihankkeista ja siitä toivotaan tulevaisuudessa kylälle merkittävää kotimaista sekä kansainvälistä matkailuvalttia. Yhteistyönä valmistuneen näyttelyn tilan remontoinnista on vastannut Ari Salmen omistama Nuutajärven Pruuki Oy ja tilasuunnittelusta sekä sisällöistä puolestaan Nuutajärven Lasikylän Kulttuurisäätiö.

Oiva Toikan Lintukoto on avoinna joka päivä klo 10–18.
 

Aikuiset 10 €

Lapset 7–16 v., eläkeläiset ja muut alennusryhmät 5 €
Lapset alle 7 v. veloituksetta

Nuutajärven kesänäyttely Peace & Love Nuutajärven kartanossa

 

Nuutajärven kesänäyttelyn 2024 pitopaikka on Nuutajärven kartano.

Kesänäyttelyn pitopaikka on vaihdellut vuosien saatossa lasikylän eri rakennuksissa. Tänä kesänä näyttely on esillä historiallisessa Nuutajärven kartanossa. Kirjallisissa lähteissä kartano mainitaan jo 1584, mutta nykyinen päärakennus on valmistunut 1822. Pitkään alennustilassa olleen rakennuksen osti työterveyslääkäri Sauli Siekkinen vuonna 2011 ja sen jälkeen rakennusta sekä piha-aluetta on kunnostettu. Kunnostaminen jatkuu edelleen, tällä hetkellä työn alla on mm. julkisivun maalaus. Nuutajärven kesänäyttelyyn tuleva vieras pääsee siis samalla tutustumaan tähän historialliseen kulttuurikohteeseen.

Lasiveistokset sopivat hyvin kartanon miljööseen. Keskellä kuvaa on Alma Jantunen: Oma rauha ja oikealla Jantusen Ihmeellinen hetki.

Alma Jantunen: Ihmeellinen hetki.

Nuutajärvellä toimivien taiteilijoiden ja kartanon omistajan Sauli Siekkisen yhdessä tuottama näyttely avaa kartanon ovet yleisölle koko heinäkuun ajaksi. Lasikylän historiaan keskeisesti liittyvä kartanomiljöö ja kylän nykyhetkeä edustavat, rauha- ja rakkausteemaiset teokset keskustelevat näyttelyssä kiehtovalla tavalla keskenään. Kartano sijaitsee lyhyen kävelymatkan päässä lasikylän muista nähtävyyksistä ja palveluista, joten voit helposti yhdistää näyttelyreissun päiväretkeen Nuutajärvelle.

Kartanon toisen kerroksen salissa on suurin osa näyttelyn teoksista.

Paula Pääkkönen: Love getaway.

Näyttelyn taiteilijat ovat Henri Carrara, Jenni Sorsa, Alma Jantunen, Antti Kuikka, Paula Pääkkönen, Reetta Levander, Johannes Rantasalo, Gina Salaris, Markku Salo, Lea Swantz ja Heikki Viinikainen.

Näyttely on avoinna 27.6.–3.8. ma–pe 10–16 ja la 13–16, lauantaisin paikalla on myös näyttelyn taiteilijoita. Tulevana lauantaina 27.7. taiteilijatapaamisessa läsnä ovat Alma Jantunen, Jenni Sorsa ja Markku Salo.

Gina Salaris: Mint Rose ja Afrodite.

Johannes Rantasalo: Bastards for Peace (Paskiaiset rauhan puolesta).

Näyttely on toisessa kerroksessa, johon ei ole esteetöntä kulkua. Pääsymaksu on 7 euroa. Kartanolla on vain hyvin pieni pysäköintialue, joten järjestäjät suosittelevat jättämään auton pruukikylään ja siirtymään kartanolle kävellen.

Henri Carrara: Aino, the LOVE of Jean Sibelius.

Henri Carrara: Young Sibelius anticipation of PEACE for Finland.

Henri Carrara: Sibelius with LOVE AND PEACE.

Lea Swantz: Love Birds.

Heikki Viinikainen: Red Spica - Punainen piikki.

Henri Carrara: Hippie couple.

Jenni Sorsa: Mandala Pile ja takana Bloom.

Markku Salo: Rakkaus (vas.) ja Rauha.

Johannes Rantasalo: Ding Dong, Ding Dong, Amore (Rakastunut ihmehiippari).

Kartanon verantaa.

Verannalla Gina Salaris: Pink Rose.

Näkymä Nuutajärven kartanon portailta; takana oikealla näkyy lasikylä.

Porvoo Antiikki & Vintage 27.-28.7.

 

Porvoon Taidetehdas täyttyy heinäkuun viimeisenä viikonloppuna antiikista, keräilystä, vintagesta, retrosta, designista, taiteesta, sisustuksesta, ym. vanhasta ja nostalgisesta tavarasta.

Tarjolla on menneiden vuosikymmenten aarteita ja mummolan muistoja.

Suomalaiset kauppiaat yli 30 messuosastolla kattavat myyntiin valaisimia, huonekaluja, astioita, lasia, keramiikkaa, taidetta, hopeaa, koruja, kelloja, keräilykohteita, pienpainatteita, rahoja, kortteja, kirjoja, julisteita, peltipurkkeja, emalia, kultaa, tekstiilejä, ym.

Aikuisten pääsymaksu 7 €. Alle 18-vuotiaat keräilijät maksutta. Lauantaina ja sunnuntaina kello 15-16 välillä aikuisten pääsymaksu alennettuun hintaan 5 €.

Taidetehdas, Läntinen Aleksanterinkatu 1, Porvoo

29.7.2023 lauantaina kello 10-16
30.7.2023 sunnuntaina kello 10-16

Oheiset kuvat ovat viime kesän vastaavasta tapahtumasta.

Lasikomppania juhlatuulella Nuutajärvellä

 

Kaj Franckin suunnitteleman Nuutajärven historiaa esittelevän Prykäri-museon toiseen kerrokseen syntyi mittavan korjausoperaation jälkeen kauan odotettu tila ympärivuotisille vaihtuville näyttelyille. Näyttelytilan avaa upea Juhlatuulella! -näyttely joka juhlistaa Lasikomppanian 20-vuotista toimintaa.

Juhlatuulella! esittelee laajasti uuden suomalaisen lasitaiteen tekijöitä, joita kaikkia yhdistää työskentely Nuutajärvellä Lasikomppaniassa. Monipuolisessa ja värikkäässä näyttelyssä on esillä 37 taiteilijaa liki 70:llä teoksella. Mukana on helmiä taiteilijoiden omista kokoelmista ja paljon juuri tähän näyttelyyn valmistuneita uusia teoksia. Näyttelyssä on esillä myös taiteilijoiden piensarjatuotantoa. Alakerrassa museon puolella on esillä Lasikomppaniassa työskennelleiden residenssitaiteilijoiden teoksia.

Näyttely on avoinna klo 10 - 18 joka päivä 21.7. - 29.9.2024

https://nuutajarvi.fi/ajankohtaista/lasikomppanian-20-vuotisjuhlanayttelyn-avajaiset-20-7-2024-klo-15-00

Lasi esillä aikakausilehdissä

Vierailu kirjastossa lehtiä selaamassa tuotti mukavan yllätyksen: kolmessa aikakauslehdessä on takavuosien kotimainen lasi näyttävästi esillä.

Allan Sjöberg ET-lehdessä.

ET-lehdessä on juttu aikanaan Johannislundin lasitehtaan lasinpuhaltajana työskennelleestä Allan Sjöbergistä, jolla on nyt ikää 99 vuotta. Viime talvena sai Salossa ensi-iltansa hänestä kertova dokumentti Allan – viimeinen lasinpuhaltaja.

Kaj Blomqvistin lasimuotoilua ei ole viime vuosina arvostettu, mutta joko olisi aika muutokselle?

Avotakassa on juttu Kaj Blomqvistista, joka aloitti korimuotoilijana Jensenillä Tanskassa ja myöhemmin Hopeakeskukselle Hämeenlinnassa, mutta muotoili myöhemmin lasiesineitä Kumelalle, Humppilalle ja Iittalan-Nuutajärvelle.

Petri Lahtinen kerää Kumelan lasitehtaan tuotantoa.

Kodin Kuvalehdessä on juttu riihimäkeläisestä Kumelan lasitehtaan tuotantoa keräilevästä Petri Lahtisesta. Kumela on aikaisemmin jäänyt isompien tehtaiden varjoon, mutta tehtaan tuotannon arvostus on viime vuosina noussut.

Sini Majurin lasiteoksia Bukowskilla

 

  Sini Majurin lasiteoksia Bukowskin huutokaupassa. 
  Kuva: https://www.bukowskis.com/auctions/E1099/lots

Majurilla on näyttely syyskuussa Venetsiassa Berengo Studiossa ja osana näyttelybudjetin kokoamista hän on laittanut 14 lasiteostaan myyntiin Bukowskille teemahuutokauppaan: https://www.bukowskis.com/auctions/E1099/lots. Nämä huutokauppakohteet sulkeutuvat 21.7.

Sini Majuri: Pikkujoutsenet -graalesine. Kuva: www.bukowskis.com

Sini Majuri yhdistää taiteessaan modernia teknologiaa ja perinteisiä lasinpuhallustekniikoita luodakseen lasilla nykyaikaisia tarinoita. Hänen teoksiaan on ollut esillä kansainvälisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa, Japanissa, Euroopassa ja Kiinassa.

Majurin suunnittelufilosofia on luoda tulevaisuuden klassikoita - esineitä, joiden arvo perustuu laatuun ja muotoiluun. Hänen teoksensa sisältävät aina piilotettuja yksityiskohtia ja optisia yllätyksiä, joissa varjot ja heijastukset ovat joskus esineen tärkeimpiä osia.

Sini Majurin muotoilussa heijastuvat luonnon vastakohdat - lasi on väline, joka voi olla samaan aikaan sekä painoton että vahva. Tämä tekee siitä täydellisen materiaalin sielukkaiden esineiden luomiseen.

Sitaatti on em. nettisivulta.

Sini Majuri: Entropia. Kuva: www.bukowskis.com

Ruutukaappaus: https://www.bukowskis.com/auctions/E1099/lots

Värejä Iittalan lasimuseossa

 

Värit - havaintoja valosta -näyttely on esillä Iittalan lasimuseossa.

Iittalan lasimuseo on ollut osa Suomen lasimuseota viime keväästä alkaen. Sitä ennen se oli osa Designmuseota 2005 - 2023. Alunperin se on perustettu Iittalan tehdasmuseoksi 1971, jolloin Iittalan lasitehdas oli osa Ahlström-konsernia. Saman omistajan Karhulan lasitehtaalla oli ollut oma lasimuseo jo vuodesta 1964. Karhulassa tilat suunnitteli Tapio Wirkkala, näyttelyn kuratoinnin teki Göran Hongell ja alkuvaiheessa oppaana toimi eläköitynyt ylihyttimestari Hugo Rask. Karhulan lasimuseon historiaa esittelevä Viivi Alajuuman artikkeli on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2015. Iittalassa museohanke henkilöityi Erkki Vesantoon, joka toimi museon intendenttinä 1971 – 1980. Sirkka-Liisa Löflundin kirjoittama artikkeli Iittalan lasimuseon perustamisesta ja toiminnasta vuoteen 2005 asti on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.

Suomen lasimuseon toimesta Iittalan lasimuseon perusnäyttelyä on uudistettu kesän kynnyksellä ja nyt kesällä vaihtuvana näyttelynä on ”Värit – havaintoja valosta” 6.10. asti:

Näyttelyssä nähdään esineitä Iittalassa ja Nuutajärvellä toimineilta taiteilijoilta, joiden tuotanto on vaikuttanut käsitykseemme lasitaiteesta ja inspiroinut muitakin värikokeiluihin.

“Värit – havaintoja valosta” esittelee värin kokemisen ja teknisen aikaansaamisen maailmoja. Se esittelee myös kahdeksan rakastettua väriä: kirkas, opaali, vihreä, punainen, keltainen, sininen ja harmaa. Esille on valittu esineitä Iittalassa ja Nuutajärvellä toimineilta taiteilijoilta, joiden tuotanto on tavalla tai toisella muuttanut käsitystämme lasitaiteesta ja inspiroinut muitakin tekemään värikokeiluja.

Värin kokemus on aina henkilökohtainen, vaikka värille onkin määriteltävissä tietty fyysinen ja kemiallinen koostumus. Väreihin liitetään myös kulttuurisia ja symbolisia merkityksiä, joiden avulla tulkitsemme ympäristöämme tai aistimme vaikkapa tilakokemuksia. Iittala on tunnettu väriosaamisestaan ja tehtaalla työskenteleekin oma kemisti, jonka ammattitaidon lopputulos tuottaa esineiden ainutlaatuiset värit. Tällä hetkellä kemistinä työskentelee Juha-Pekka Nikkanen. Timo Sarpanevan (1926–2006) aikana värien kehittely alkoi saada suurempaa jalansijaa Iittalassa.

Sitaatti: https://www.iittala.com/fi-fi/universumi/kohteet/iittala-village/nayttelyt

Iittalan lasimuseon yhteystiedot ja aukioloajat: https://iittalavillage.fi/iittalan-lasimuseo/

Erilaisten lasimassojen raaka-aineet on listattu "reseptiin". Usein nämä koottiin yhteen vihkosiksi, joita kutsuttiin "satsi-vihoiksi tai -kirjoiksi".

"Köyhän kristallia" eli kaunista ja laadukasta puristelasia.

Oikealla on Onni-sokeriastia, joka oli tuotannossa 1883 - 1934. Vasemmalla siitä tehty versio eli kakkutarjotin. Tätä sokeriastiaa pidetään Mariskoolin esikuvana.

Tapio Wirkkalan ja Gunnel Nymanin muotoilemia esineitä.

Kotimaisen rautapitoisen hiekan hienosti värjäämiä Erkki Vesannon muotoilemia esineitä.

Göran Hongellin muotoilemia maljakoita.

Timo Sarpanevan klassikoita.

Tapio Wirkkalan suunnittelema Pilkkiavanto oli Helsingin kaupungin 70-vuotsilahja Urho Kekkoselle.

Vanhan navettaan tehdyn museon yläkertaa.

Yläkerrassa esitellään lasivalmistuksessa käytettyjä työkaluja.

Kaivertajan/hiojan työpiste.

Hongellin kotkalaiselle satamaoperaattoriyritys Stevedoringille vuonna 1957 suunnitteleman kristallimaljan kaiverruskoristelun mallipiirustus.