maanantai 27. toukokuuta 2024

Art Nouveau -lasia

 

Ruutukaappauskuvat ovat Lundissa toimivan Crafoord Auktioner -huutokauppatalon huhtikuussa pidetystä verkkohuutokaupasta, joka löytyy Auctionet.com -alustalta.

Tuo taiteen tyylisuunta vaikutti Euroopassa voimakkaimmin edellisen vuosisadan vaihteen tienoilla, noin 1890 – 1910. Suomessa, ja muissa pohjoismaissa, on tuosta tyylistä käytetty saksankielistä muotoa jugend, varsinkin kun puhutaan arkkitehtuurista tai huonekaluista. Ranskankielisen version käyttö on alkanut yleistyä meilläkin. Suomessa myydään ja kerätään aika vähän art nouveau / jugend -lasia, koska Suomessa valmistettiin melko vähän aikanaan tuon tyylin esineistöä. Keski-eurooppalaisissa huutokaupoissa sitä näkee runsaammin ja jonkin verran jo ruotsalaisissakin huutokaupoissa. Ohessa on ruutukaappauskuvia huhtikuussa Ruotsissa järjestetyn teemahuutokaupan valikoimasta. Tämän tyylisuunnan esineistä on tehty aika paljon jälkituotantoversioita muiden kuin alkuperäistehtaiden toimesta. Läheskään kaikki maljakot, joissa lukee Gallé, eivät oikeasti ole Emile Gallén muotoilemia. Kuvataiteessa tilanne on sama Picasson ja Mirón nimellä signeerattujen teosten kohdalla.








lauantai 25. toukokuuta 2024

Siivouspäivän kuvia

 


Tänään on vietetty Siivouspäivää eri puolilla Suomea. Ohessa on kuvia Helsingin Vanhan kirkon puistosta sekä tänään kautensa avanneelta Hietalahden kirpputorilta.









Muistomerkin jalusta oli otettu käyttöön.

Puiston penkit oli otettu myyntipöydiksi.

Pienehköjä huonekaluja oli myös tarjolla.


Avajaispäivä oli valittu huonosti, kun samana päivänä sai pystyttää myyntipisteen ilmaiseksi moneen paikkaan kaupungilla.

Varmaan em. syystä myyntipaikoista iso osa oli tyhjillään.




Nykyään noin puolet Hietalahden torin pinta-alasta on osoitettu kahviloille. Tällä alueella ei ollut kuitenkaan mitään toimintaa tänään.


perjantai 24. toukokuuta 2024

Lasimuseossa kahden näyttelyn avajaiset

 

Lasimuseon johtaja Hanna-Mamia-Walther kiitti puheenvuorossaan näyttelyihin esineitä lainanneita sekä näyttelyiden rakentamiseen osallistuneita. 

Suomen lasimuseossa Riihimäellä vietettiin tänään Laura Laineen Nature Morte -näyttelyn ja Inkeri Toikan Idylli -näyttelyn avajaisia. Tilaisuudessa puhuivat museonjohtaja Hanna Mamia-Walther, näyttelyamanuenssi Hanna Kivelä ja näyttelyt avannut Kuvataideakatemian dekaani Leevi Haapala. Runsas kutsuvierasjoukko täytti lasimuseon suuren salin. Kuvia näyttelyesineistä julkaistaan myöhemmin lisää tässä blogissa.

Mamia-Walther kukitti Laura Laineen.

Leevi Haapala taustoitti avajaispuheessaan molempia näyttelyitä.

Kuvataideakatemian dekaani Leevi Haapala.



Nykyään melkein kaikkiin näyttelyihin liittyy videoaineistoa.

Kuvakaappaus videosta, jossa Laura Laine puhuu työstään.


Laura Laine


Etualalla Liebling ja takana Pink Vanitas, molemmat esineet ovat valmistuneet tänä vuonna.


Melko pian avajaispuheiden jälkeen väki hajaantui kolmannen kerroksen Inkeri Toikan näyttelyyn ja kristallisaliin tarjoilujen pariin.



Huomenna on Siivouspäivä

 


Lauantaina 25.5. järjestetään Siivouspäivän nimissä kirpputoritapahtumia eri puolilla Suomea.

Lisää aiheesta: https://siivouspaiva.com/fi/cleaningday + https://www.facebook.com/search/top?q=siivousp%C3%A4iv%C3%A4

Oheiset kuvat on otettu vuosi sitten Helsingin Vanhan kirkon puiston Siivouspäivä-kirppikseltä.





keskiviikko 22. toukokuuta 2024

Riihimäen punaisia

 

Helena Tynell: Onnenlehti, vasemmalla (tulen)punainen versio ja oikealla rubiininpunainen versio.

On onnenkauppaa, toistuuko lasiesineen värisävy katsojan tietokoneella tai kännykällä aivan samanlaisena kuin alkuperäinen esine on. Paljon riippuu siitä, millainen valaistus on kuvaustilanteessa ja onko valkotasapaino säädetty oikein vai käytetäänkö automaattiasetusta ja valotetaanko kuva oikein vai luotetaanko sokeasti automaattivalotukseen? Jos nettijulkaisua tehdessä kuvan sävyjä korjaillaan, niin osataanko se tehdä oikein ja onko käytetty näyttö riittävän laadukas kuvien sävykorjailuun? Kolmas lenkki tässä ketjussa on kuvien katseluun käytetty näyttö: onko se säädetty oikein ja riittääkö sen laatu? Siksi ei kuvia omasta laitteesta katsoessaan voi olla varma toistuvatko kuvan värisävyt alkuperäisinä. Joskus voi käydä niin, että kahden eri kuvaajan kuvia katsoessaan esineet näyttävät niissä eri sävyisiltä, vaikka oikeasti ne ovat ihan saman värisiä, mutta virhe yhdessä tai useammassa kuvaus-julkaisu-katselu -ketjun kohdassa vääristää lopputuloksen.

Punainen lasi vaatii toisen lämmityskerran ja on melko tavallista, ettei lämpö jakaudu tasaisesti, vaan paikoitellen jää kellertäviä kohtia.


Ohessa on Riihimäen Lasin punaisia lasiesineitä, mutta niissäkin on isoja sävyeroja, vaikka kuvauspaikka ja -ajankohta on sama kaikissa. Kuvia ei ole korjailtu kuvaamisen jälkeen.

"Ei värillä ole väliä, kunhan se on punainen, sanoi entinen mies autokaupassa”.



Helena Tynell: Päivänkukka, vasemmalla punainen ja oikealla rubiininpunainen versio.




Erkkitapio Siiroinen: Kasperi-maljakko, matalampi versio.


Lasiesineen takaa tuleva valo muuttaa selvästi sen luonnetta.