Hyvää Uutta Vuotta !

 

Vaalean turkoosia lasia oleva kaiverruskoristeltu maljakko on oletettavasti Karhulan lasitehtaan valmistama. Sen korkeus on 20 cm.

Vuoden vaihtuessa monet summaavat päättyvää vuotta ja suunnittelevat tulevaa. Jotkut tekevät uudenvuoden lupauksiakin, jotka saattavat pitää tai sitten ei. Monet listaavat mitä uusia esineitä on vuoden aikana tullut kokoelmaan ja pidempään lasia keränneet ovat tilan puutteen vuoksi joutuneet joistakin esineistään luopumaan.

Kaiverrus/hiontakuviossa on paljon samoja piirteitä kuin Sulo Tommolan ja Erkki Käpin töissä.

Oheisen lasiesineen tekijätiedot puuttuvat, mutta provinienssin perusteella oletus on, että se olisi Karhulan lasitehtaan valmistama. Siron muodon ja 20 cm:n korkeuden perusteella se voisi olla yhtä hyvin maljakko kuin samppanjalasikin. Ehkä kuitenkin maljakko on todennäköisempi käyttötarkoitus.

Helsinki Retro & Vintage Design Expo 4. - 6.1.

 

HRVDE järjestetään Helsingissä Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa tulevana loppiaisviikonloppuna 4. - 6.1.2025.

HRVDE tarjoaa messuvieraille viehättävintä vintagea, reteintä retroa, nostalgiaa ja mummolan muistoja. Parasta vuosikertaa!

Myynnissä on mm. 20-80-lukujen kalusteita, valaisimia, lasia, keramiikkaa, koruja, POP-"antiikkia", vintage-vaatteita ja asusteita, sisustustekstiilejä, julisteita, postikortteja, lehtiä, kirjoja, leluja, levyjä, vintage-audiolaitteita, ja paljon muuta - pallomekoista pastilleihin ja tattikulhoista tynelleihin!

Vintagetyylisen elämisen messutapahtuma täyttää Kaapelitehtaan valtavan Merikaapelihallin kaksi kerrosta menneiden aikojen aarteilla ja tyylillä!

Suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten näytteilleasettajien messuosastoilla näet ja koet parasta vuosikertaa edustavaa pohjoismaista designia. Olitpa sitten kotiasi sisustava, designiin sijoittava, vintage-tyylisesti pukeutuva tai ihan vain parhaiden vuosikymmenten elämänmenosta viehtynyt, tule ja koe #HRVDE

HRVDE:n järjestää ExpoNova yhdessä yli 100 alan parhaan kauppiaan kanssa!

Pääsyliput aikuisilta 12 €, alle 18-vuotiaat maksutta. Eläkeläiset ja opiskelijat 10 €. Lipunmyynti tapahtuman aikana ovilta. Maksuvälineinä käteinen ja kortit.

Kahvila palvelee Merikaapelihallissa.

Lauantaina 4.1.2025 kello 10 - 17

Sunnuntaina 5.1.2025 kello 10 - 17

Maanantaina 6.1.2025 (loppiainen) kello 10 - 16

Kaapelitehdas, Merikaapelihalli, Tallberginkatu 1 C, Ruoholahti, Helsinki

Sisäänkäynti Kaapelitehtaan Lasipihan ja sisäpihan kautta C-aulan kautta ovista M2 ja Tammasaaren laiturilta ovista M1. Kaapelitehtaan ympäristössä on viikonloppuisin maksutonta pysäköintitilaa. Metrolla saavut kätevästi Ruoholahteen, josta kävelymatkaa Kaapelitehtaalle noin 500 metriä. Raitiovaunu 8 tuo Kaapelitehtaan kulmalle.

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat vuoden takaa loppiaiselta 2024.

Karsikas ja Aromaa esillä lasimuseossa vielä muutaman päivän

 

Matias Karsikkaan näyttely Pohjola kukkii ja Arno Aromaan Hybrid näyttely ovat auki viimeistä päivää ensi tiistaina eli uudenvuoden aattona 31.12. Vuoden viimeisinä päivä museo on avoinna:

27.–29.12. avoinna klo 10–17
30.12. (ma) suljettu
31.12. avoinna klo 10–16

Matias Karsikas: Pohjola kukkii

Näyttelyjä on esitelty tässä blogissa:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/10/lasimuseossa-avautui-kaksi-nayttelya.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/10/kuvia-karsikkaan-pohjola-kukkii.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/10/kuvia-arni-aromaan-hybrid-nayttelysta.html

Arni Aromaan Hybrid-näyttelyä

Kuukausi Lasipäivään

 

Lasipäivä järjestetään perinteiseen tapaan lasimuseossa tammikuun lopulla.

Hyvää Joulua !

 

Karhulan lasitehtaan valmistama maljakko jouluisan joukon keskellä.

Joulupukki ja -muori + tonttujoukko ovat kerääntyneet Göran Hongellin muotoileman taidelasimaljakon luo toivottamaan Hyvää joulua Lasinkeräilijän Blogin yhteistyökumppaneille ja lukijoille. Osa tontuista on kiivennyt poron sarviin nähdäkseen kauemmas.

Vanhoissa joulukoristeissa tuntuu olevan enemmän henkeä kuin uusissa Kiinasta tuoduissa tehdasvalmisteisissa koristeissa.

Humppilan lasia vuodelta 1980

 

44 vuotta sitten sitten Suomessa toimi Hämeen alueella Humppilan lisäksi Nuutajärven, Iittalan, Riihimäen Lasin ja Kumelan tehtaat eli yhteensä 5 kpl. Lisäksi Salon lähellä toimi Muurlan lasitehdas ja Kotkassa Karhulan lasitehdas.

Oheinen Humppilan mainos on julkaistu Kotiliesi-lehden marraskuun 1980 numeron 22 takakannessa. Alempana oleva kesäinen mainos on niin ikään joulumarkkinoille suunnattu ja se on julkaistu Kotiliesi-lehden marraskuun 1982 numeron 22 takakannessa.

Ensin mainitussa mainoksessa puhtaan Humppilan-Kumelan lasitehtaasta, kun Kumelan toiminta oli liitetty Humppilaan vuonna 1977. Vuoden 1982 mainoksessa puhutaan pelkästään Humppilan lasitehtaasta.

Lasinpuhaltaja Matti Mero mainostaan Pertti Santalahden muotoilemia Isäntärenki-sarjan lasiesineitä. Kansallispuku lainattiin Tammelan Rauhaniemen kesäteatterista kuvausta varten.

Joulutontun terveiset

 

Nimimerkki Joulutonttu on jo vuodesta 2013 alkaen lähettänyt tervehdyksensä muille lasin harrastajille Lasinkeräilijän Blogin välityksellä. Ohessa tämän joulun tervehdys:

Sulo Tommolan kaivertama saunoja Kumelan maljakossa.

Hei taas kaikki lasin harrastajat.

Joulutonttu kiittää jälleen kerran blogin tekijöitä kuluneen vuoden mielenkiintoisesta sisällöstä. Runsas kuvitus vie lukijan mukaan sellaisiin tapahtumiin, joissa ei itse pääse käymään.

Joulusaunassa käynti kuuluu suomalaiseen jouluperinteeseen. Lasitaiteessa saunominen on varsin harvinainen aihe. Tähän maljakkoon on kaiverrettu kuva saunan lauteilla vihtaa tai vastaa käyttävästä henkilöstä. Signeerauksen mukaan maljakko on Kumelan lasitehtaan tuotantoa ja Sulo Tommola on tehnyt kaiverruksen vuonna 1962. Toisella puolella on kaiverrus IV P, joten maljakko on ehkä ollut jonkun kilpailun palkintona.

Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2025 kaikille blogin tekijöille ja lukijoille !

-Joulutonttu

Kaksi viikkoa Kaapelin messuihin

 

Kaapelitehtaan Merikaapelihalli täyttyy loppiaisena menneen ajan aarteilla. Kuva: www.kerailykuume.fi.

Vuoden 2024 vanhan tavaran tapahtumat ovat jo taakse jääneitä ja tulevan vuoden ensimmäiset messut on loppiaisena 4.-6.1. Helsingin kaapelitehtaalla järjestettävä HRDVE-tapahtuma. Perinteiseen tapaan se kestää kolme päivää lauantaista maanantaihin: www.kerailykuume.fi

Aika paljon vuoden 2025 tapahtumia on jo päivitetty Lasinkeräilijän kalenteriin: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/p/lasinkerailijan-kalenteri.html

Edellinen Helsinki retro & vintage design expo -tapahtuma järjestettiin Kaapelitehtaalla viime lokakuussa. Kuva: www.facebook.com/hrvde

Vanhat Coca-Cola -pullot

 

Karhulan lasitehtaan vuonna 1957 valmistamat pienet (0,19 l) Coca-Cola -pullot on tehty vaaleanvihreästä lasista.

Coca-Cola ja joulu on liitetty toisiinsa jo 1920-luvulla, jolloin juoman joulumainoskampanjat aloitettiin. Sitaatti Coca-Colan sivustolta:

Vuonna 1931 Coca-Cola -yhtiö osti mainostilaa suosituissa lehdissä. Samoihin aikoihin Archie Lee työskenteli D'Arcy Advertising –mainostoimistossa, joka suunnitteli Coca-Colan mainontaa. Hän halusi mainoksiin aiempaa puhuttelevamman joulupukkihahmon, joka oli paitsi aidomman oloinen mutta samalla myös symboloisi joulua paremmin. Niinpä Coca-Cola palkkasi amerikkalaisen kuvittajan Haddon Sundblomin kehittämään näkemyksen joulupukista. Nyt haluttiin kuva Joulupukista, ei joulupukiksi pukeutuneesta henkilöstä. Amerikassa syntyneellä Sundblomilla oli suomalaisjuuret, sillä hänen isänsä oli Ahvenanmaalta kotoisin.

Lähde: https://www.coca-cola.com/fi/fi/media-center/nykyaikaisen-joulupukin-todellinen-tarina

"Coca-Cola -pukki", kuva: https://www.coca-cola.com/fi/fi/media-center/nykyaikaisen-joulupukin-todellinen-tarina

Coca-Colan joulurekka kiertueella. Kuva: https://sinebrychoff-asiakas.fi/coca-cola-joulurekka-nahdaan-tana-vuonna-12-tapahtumassa/

Viime vuosina tuttu ilmiö näin joulun alla on ollut Coca-Cola -rekka, joka kiertää eri puolilla Suomea. Tämän vuoden osalta kiertue on jo ohi: https://sinebrychoff-asiakas.fi/coca-cola-joulurekka-nahdaan-tana-vuonna-12-tapahtumassa/

Coca-Cola -pullokin on muuttunut vuosien saatossa, ohessa vanha amerikkalainen lehtimainos, ilmeisesti vuodelta 1964.

Coca-Cola -pullon evoluutio.

Kuten tunnettua Suomeen Coca-Colaa tuotiin tarjolle vuoden 1952 olympialaisiin, mutta silloin tuote oli pullotettu Tanskassa. Jo aikaisemminkin on Cokista ollut saatavana Suomessa: joidenkin lähteiden mukaan vuonna 1928 sitä olisi myyty Stockmannilla ja 1936 Soodalähde -kahvilassa: https://yle.fi/a/3-9159455

Vasta vuonna 1957 Coca-Colaa alettiin valmistaa sekä pullottaa Suomessa ja pullot valmisti Karhulan lasitehdas. Hartwallin tytäryhtiö Oy Amri Ab valmisti juoman.

Pullon pohjassa ylimpänä näkyy Karhulan lasitehtaan K-kirjain, pullon tilavuus 0,19 litraa, alarivillä muotin numero 3 ja valmistusvuosi 57.

Suomen lasimuseon julkaisemassa ja Risto Aallon kirjoittamassa kirjassa ”Suomalainen lasipullo” kerrotaan Coca-Cola -pulloista mm. se, että vuoden 1952 olympialaisia varten pullot valmistettiin Riihimäen Lasissa. Lasitehdas sai valmistusta varten piirustukset ja mallipullot, joiden perusteella pullot Riihimäellä valmistettiin ja toimitettiin sitten virvoitusjuomatehtaalle Tanskaan. Ne eivät kuitenkaan kelvanneet, koska tilaaja oli unohtanut ilmoittaa salaisesta tunnistusmerkistä, joka tuli pohjassa olevaan tekstiin. Tehtaan edustaja tuli sitten Riihimäelle opastamaan ja siellä tehtiin uudet pullot lähetettäviksi Tanskaan.

Riistalle joulurauhaa

 

Karhulan lasitehtaan valmistama Göran Hongellin suunnittelema kristallimalja 6213, joka tuli mallistoon vuonna 1936.

Oheinen kristallimalja on Göran Hongellin muotoilema ja kaiverrus/hiontakoristelukin on varmaan hänen piirtämänsä. Esine on tullut tuotantoon 1936 tuotenumerolla 6213. Seuraavana vuonna tällainen oli esillä Pariisin maailmanäyttelyssä. Sata vuotta Karhulan lasia -kirjassa kerrotaan, että malli oli myynnissä vielä vuonna 1947. Tämän yksilön pohjassa on signeeraus: G Hongell Karhula 1941. Tätä mallia on valmistettu myös ainakin vihreästä kristallista.

Metsästys- ja kalustusaiheiset kuvat ovat olleet omana aikanaan suosittuja koristeluaiheita.

Metsästäjä koirineen, taustalla näkyvät pilvet ovat tutut monista Hongellin meriaiheisista kaiverruskuvista. 

Suomen riistakeskuksen sivuilta käy ilmi metsästysajat eli mitä eläimiä saa mihinkin aikaan vuodesta metsästää: https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/

Joulun lähestyessä metsästykseen tulee kuitenkin tauko, kun ”osa metsästysseuroista julistaa riistaeläimille joulurauhan. Joulurauhan julistaminen kuuluu hyvään metsästystapaan ja juontaa juurensa vanhoista perinteistä.

Tarkkaa tietoa perinteen taustoista ei ole, mutta kyse on luultavasti suomalaisesta ikivanhasta riistakulttuurista. Aatonaattona isäntäväki laitettiin jahtiin häiritsemästä joulusiivoja. Vanhassa metsästyskirjallisuudessa myös tapaninpäivän jahdit mainitaan joulun syömisen vastapainona.

Riistaeläinten joulurauhasta ei ole säädetty pykäliä, mutta monessa metsästysseurassa metsän eläimille julistetaan joulurauha. Jotkut seurat julistavat riistalle joulurauhan jouluaattona klo 12 ja se kestää joulupäivän yli. Toiset sisällyttävät siihen tapaninpäivänkin.” Edellä oleva teksti on kopioitu Suomen metsästäjäliiton nettisivulta: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/joulurauha-riistalle

Maljan suuaukon mitat ovat 100 x 200 mm ja korkeus on 143 mm.

Myös monet seurakunnat julistavat eläimille joulurauhan, esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakunnassa on eilen 12.12. julistettu eläinten joulurauha Maarian pappilan pihapiirissä: https://www.turunseurakunnat.fi/tapahtumat/2024-12-12/elainten-joulurauhan-julistus

Turun Mikaelinkirkolla ja kauppatorilla julistetaan joulurauha 15.12.: https://turkucenter.fi/elainten-joulurauha-julistetaan-jo-18-kerran-luvassa-lamminhenkinen-tapahtuma-koko-perheelle/

Tekstiä on muokattu metsästysaikojen osalta 14.12. Kiitos tarkennuksesta Sara !

Hagelstamilla vanhaa lasia Annilan kokoelmasta

Nuutajärvellä 1800-luvun puolivälissä valmistettu lautanen on sinivalkoraitaista filigraanilasia. Tekijänä Charles Bredgem tai hänen verstakkonsa. Kuvattu kirjassa Vanhat lasini (Annila 2005), s. 178. Korkeus 3 cm, halkaisija 21 cm. Kuva: www.hagelstam.fi

Tänään myytiin Hagestamin huutokaupassa 66 kohdetta edesmenneen Markku Annilan kokoelmasta. Arkkitehti Annila oli työnsä ohessa tunnettu vanhan lasin keräilijä ja tutkija sekä olennaisesti Suomen lasimuseon ystävät ry:n toiminnan kehittämiseen vaikuttanut henkilö: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2022/04/markku-annila-in-memoriam.html

Valtaosan kokoelmastaan Markku Annila myi Riihimäen kaupungille ja ne esineet muodostavat Suomen lasimuseon vanhan kotimaisen lasin kokoelmasta merkittävän osan.

Bergan lasitehtaan 1800-luvun alkupuolella valmistama viinapullo, ns. kanttipullo: vihreää lasia, rihlaus, kaiverruskoristelu, halkeama, kuvattu kirjassa Vanhat lasini (Annila 2005), s. 9. Korkeus 19,5 cm. Kuva: www.hagelstam.fi

Vanhan lasin keräilijöiden joukko on harventunut, mutta suurin osa esineistä meni kaupaksi tänään. Moni tänään myyty esine on kuvattu Annilan kirjoittamaan teokseen Vanhat lasini. Tuo kirja on suomalaisesta vanhasta lasista kiinnostuneille välttämätön hakuteos. Vanhalla lasilla tarkoitetaan tässä yhteydessä pääsääntöisesti ennen 1900-lukua valmistettuja esineitä. Myytyjen esineiden kuvat ja hintatiedot löytyvät netistä: https://www.hagelstam.fi/huutokaupat/kuukausihuutokauppa-a320/kuukausihuutokauppa-a320-markku-annilan-lasia

Ruutukaappauskuva: www.hagelstam.fi

Riihimäen yökynttilänjalat

 

Riihimäen Lasin valmistamat yökynttilänjalat. Aikanaan tarpeellinen käyttöesine, nykyään useimmilla koristekäytössä.

Näin joulun alla on monella tapana polttaa kynttilöitä tunnelman luomiseksi. Lasinen kynttilänjalka oli silloin käytännöllinen, kun siitä on helppo poistaa steariinitahrat. Moni meistä muistaa vielä ajan, jolloin kynttilöitä käytettiin valaistuksen saamiseksi, kun ei vielä ollut sähkövaloa käytettävissä. Kotitalouksien sähköistyminen alkoi yleistyä Suomen kaupungeissa 1930-luvulla. Jo 20-luvulla sähkölaitoksia perustettiin runsaasti, mutta ne palvelivat pääasiassa yritystoiminnan tarpeita. 1960-luvulla oli maaseudulla vielä runsaasti alueita, joihin ei ollut vedetty sähkölinjoja. Vasta 1987 sähköistettiin Kittilän Pokka, jolloin koko maa oli sähköverkon piirissä. Vielä pitkään oli, ja on yhä,  kuitenkin ulkorakennuksia ja kesämökkejä, joissa sähköä ei ollut. Taskulamput ja muut paristoilla toimivat valonlähteet kuitenkin ovat korvanneet jo kynttilät.

Tällaisella otteella kiinni kynttilänjalasta ja kynttilänvalossa liikkeelle.

Oheisen kaltaisia kynttilänjalkoja kutsutaan yökynttilänjaloiksi, koska siinä paikka etusormelle, jolla voi kantaa valonlähdettä liikkuessaan, vaikkapa matkalla ulkohuoneeseen. Tämä malli löytyy ainakin vuoden 1939 Riihimäen Lasin puristelasikuvastosta tuotenumerolla 6730.

Näitä on valmistettu pitkään ja monen värisestä lasimassasta.

Hyvää itsenäisyyspäivää

 

Vasemmalla krysanteemit on laitettu maljakkoon, jonka hionnat on suunnitellut Aimo Sulonen ja keskellä on neodyymi versio Nanny Stillin muotoilemasta Korusta. Siitä on olemassa myös värittömiä, keltaisia ja sinisiä versioita, korkeusversioita on ainakin kaksi, samoin halkaisijoita.

Suomen itsenäisyyspäivä on Suomen kansallispäivä, jota vietetään 6. joulukuuta 1917 tapahtuneen itsenäistymisen kunniaksi. Itsenäisyyspäivä on arvokas ja vakavamielinen juhla, johon liittyy sodan ja kaatuneiden muisteleminen. Moni kokeekin, että Suomen itsenäisyys on nimenomaan itsenäisyyttä Venäjästä, tai aikaisemmin Neuvostoliitosta. Eilen alkanut Tuntemattoman sotilaan lukumaraton on ohi, lisäksi Yle esittää tänään perinteisen tavan mukaan itsenäisyyspäivän paraatin sekä Edvin Laineen version Tuntemattomasta sotilaasta.

Riihimäen Lasi valmisti näitä 1969 - 1976. Esine on toiselta nimeltään Safiiri.

Kristallimaljakon korkeus on noin 20 cm.

Riihimäki puhaltaa henkiin lasikaupungin perinteen

 

Riihimäen keskustassa sijaitsee Kalervo Kallion Lasinpuhaltajapatsas. Kuva: Riihimäen kaupunki / Jenniina Nummela 

Riihimäen kaupunki rakentaa kansainvälistä ja valtakunnallista tunnettuuttaan lasikaupunkina.

Riihimäki hyödyntää kansainvälisessä profiloitumisessaan suomalaisen lasimuotoilun arvostusta sekä Suomen lasimuseon kansainvälisiä yhteyksiä. Näiden vahvuuksien pohjalta kaupunki järjestää uuden lasialan tapahtuman.

- Suunnittelemme kansainvälistä lasialan biennaalia, joka toinen vuosi järjestettävää Finnish Glass Biennalea. Biennaali järjestetään Riihimäellä ensimmäisen kerran 5.–8. kesäkuuta 2025, kertoo kaupungin elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala.

Biennalen tuottajana toimii Helsinki Design Weekin ja Fiskars Village Art & Design Biennalen perustaja ja tuottaja Luovi Productions.

Finnish Glass Biennalen ohjelmistoon on suunnitteilla ammattilaisseminaari, asiantuntijavierailuja, näyttelyitä sekä paikallisen yhteisön kanssa yhdessä tuotettavia satelliittitapahtumia Riihimäellä ja taidelasistaan tunnetuissa Iittalassa ja Nuutajärvellä.

- Tapahtumat ovat tehokkaita luovan strategiatyön käynnistäjiä, sillä ne kokoavat yhteen eri sidosryhmiä yhteisen teeman äärelle. Finnish Glass Biennalen hetkellisyys luo alustan kokeilukulttuurille, johon alueellisten toimijoiden on helppo liittyä mukaan. Ajan myötä näistä parhaista käytännöistä voi kasvaa vakiintunut kulttuurifestivaali, joka edistää kaupunkistrategian tavoitteita. On inspiroivaa olla mukana nostamassa Riihimäkeä lasin pääkaupungiksi ja kehittämässä sen yhteistyötä Iittalan ja Nuutajärven kanssa. Alueelle on nousemassa vahva lasialan yhteistyöverkosto, sanoo Luovi Productionsin perustaja ja johtaja Kari Korkman.

Katuja nimetään uudelleen, opasteita kaupunkikuvaan

Kansainvälisen profiloitumisen lisäksi lasikaupunkiteemaa halutaan tuoda esille kaupunkilaisille ja matkailijoille.

- Haluamme lasin ja lasihistorian osaksi riihimäkeläistä kaupunkikuvaa. Esimerkiksi
opastusta rautatieasemalta Suomen lasimuseolle on tarkoitus parantaa. Kaupunki
suunnittelee myös muutamien katujen nimeämistä uudelleen lasiperinnettä kunnioittaen, kehittämispäällikkö Kristian Keinänen kertoo.

Riihimäen kaupunki ja Suomen lasimuseo ovat tammikuussa Helsingissä Matkamessuilla esittelemässä biennaalia.

Biennaali ja lasikaupunki saavat omat visuaaliset ilmeensä, joita käytetään teemojen esilletuomisessa.

Riihimäellä elää lasin perinne

Riihimäki hyödyntää profiloitumisessa vahvoja juuriaan lasikaupunkina.

Riihimäen Lasi Oy (1910–1990) oli aikanaan Pohjoismaiden suurin lasitehdas. Lisäksi seudulla on vuosikymmenten aikana toiminut useita lasitehtaita.

Nykyisin Riihimäen Lasi Oy:n entisessä tehdasrakennuksessa, Tapio Wirkkalan suunnittelemissa tiloissa, toimii Suomen lasimuseo. Suomen lasimuseo kuuluu maailman arvostetuimpiin lasimuseoihin New Yorkissa sijaitsevan Corning Museum of Glass´in sekä Lontoossa sijaitsevan Victoria and Albert Museumin lisäksi.

Riihimäellä on vahva pohja, jolle rakentaa niin kansainvälistä kuin valtakunnallista tunnettuutta lasikaupunkina.

Lasinpuhaltajapatsaasta on tehty pienempi versio, joka Suomen lasimuseon pihalla. Kuva on muutaman vuoden takaa kesäkuun Lasipäivän vietosta.

Suomen lasimuseo on Riihimäen tunnetuin vierailukohde

Suomen lasimuseo Helsingistä Tampereelle johtavan valtatien varrella on Riihimäen tunnetuin matkailukohde. Vuosittain museossa vierailee noin 50 000 kävijää. Näyttelyiden lisäksi museo järjestää suosittuja tapahtumia ympäri vuoden. Näistä suosituimmat ovat Lasipäivät, jotka keräävät yhteen noin 4 000–5 000 lasinharrastajaa ja keräilijää ympäri Suomen tammi- ja kesäkuussa.

Suomen lasimuseo on valtakunnallinen lasialan vastuumuseo. Valtakunnallisena vastuumuseona lasimuseo kehittää kulttuuriperintötyötä, suomalaisten museoiden yhteistyötä sekä edistää erikoisalansa kansainvälisiä yhteyksiä.

Suomen lasimuseo oli keskeisessä roolissa käsityönä valmistettuun lasiin liittyvän tietotaidon saamisessa Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 20. marraskuuta 2024 Suomen lasimuseolle Suomi-palkinto -kunniakirjan muun muassa ansiokkaasta työstään lasiin liittyvän käsityöperinteen vaalimisessa.

Finnish Glass Biennalen verkkosivut
https://www.finnishglassbiennale.fi

Finnish Glass Biennalen 5.–8.6.2025 ohjelmisto julkaistaan 19.3.

Katso Riihimäkeä lasikaupunkina esittelevä video
https://www.youtube.com/watch?v=YhHIwrvWuTc

Lähde: Suomen lasimuseo