Hauskaa Vappua !

Riihimäen Lasin valmistama limonadipullo,

jossa on patenttikorkki ja alkuperäinen,

melko hyvin säilynyt, etiketti.

 

Suomalaiseen vappuun tuntuu juominen liittyvän olennaisesti. Riihimäen Panimon Metsäviini olisi ollut alkoholiton vaihtoehto. Samalla nimellä on moni muukin virvoitusjuomatehdas valmistanut metsämarjoista tehtyä limonadia.

Riihimäen Panimon keraamisessa patenttikorkissa on

kuvattuna Riihimäen kauppalan/kaupungin ja koko

Hämeen maakunnan vaakunaeläin ilves.

 

Riihimäen Panimo Oy oli perustettu 1933 ja sen toiminta päättyi 1966. Omistajat vaihtuivat pari kerta vuosien aikana, mutta vuodesta 1938 omistajana oli tamperelainen Pyynikki Oy. Pyynikki-Yhtymän pääjohtajana oli tuohon aikaan Rosa Aleksandra Salmelin, joka oli samaan aikaan myös Riihimäen Panimon ja Porin Oluttehtaan toimitusjohtaja.

Riihimäen Panimon Metsäviini ei ole viini lainkaan,

vaan metsämarjoista tehty limonaadi (kuten silloin

kirjoitettiin kahdella a-kirjaimella).

Leppäkerttu vai mikä täplikäs esine ?

Blogin lukija lähetti kuvia ja pyysi tunnistusapua oheisesta esineestä:

Leppäkerttu, perhosen toukka tai trooppisten vesien

kala tulee mieleen tämän lasiesineen värityksestä.

Muoto ja koko ovat hyvin samanlaiset kuin Kaj

Franckin KF 240 -taidelasiesineessä, jota Nuuta-

järven lasitehdas valmisti 1956 – 1961.

Tämä näyttäisi olevan kyljellään.

 

Esine on erään Nuutajärven lasikylässä työskennelleen henkilön jälkeläisellä ja sen pohjassa on signeeraus Nuutajärvi Notsjö -57. Lasi näyttäisi olevan erittäin tummaa lilaa lasia, josta näkee hieman läpi kirkkaassa valossa. Korkeus 11 cm ja 14 cm pituus.

Esineen pohjassa on signeeraus Nuutajärvi Notsjö -57.

 

Jos esine nostettaisiin pystyyn niin, että suuaukko osoittaisi ylöspäin, niin muodoltaan se muistuttaisi Kaj Franckin maljakkoa KF 240 ja mitatkin täsmäisivät, mutta tämä väritys ?! Varsin villi kokeiluko ?

Hyvää veteraanipäivää

Neljä eriväristä Korsumaljaa: vaalean vihreä,

vaalean sininen, lila ja ruskea. Useita muitakin

väriversioita ole olemassa.

 

Riihimäen Lasi Oy valmisti toisen maailmansodan aikana useita sotaan liittyviä lasiesineitä; Asevelimalja, Sankarimaljat I ja II, Mottimalja, Partiomalja, Karjalamalja ja Korsumalja. Oheisissa kuvissa on muutamia Korsumaljoja sekä Karjalamaljoja.

Tumman ruskea versio on arvokkaan

tyylikäs. Toisella on puolella on talvi-

sodan alkamis- ja päätymisvuodet.

Toisella puolella näkyy Vapaudenristi.

 

Myös Karhulan lasitehdas valmisti erilaisia sodan muistomaljoja; Vapaudenmaljan ja Sankarimaljan nimellä kulkevia esineitä on tehty muutamasta erilaisesta maljakosta, mutta ko. hiontakoristelu on se, joka määrittelee maljakon.

Vaaleasininen Korsumalja on paljon

kevyemmän/iloisemman näköinen kuin

edellisen kuvan tummanruskea versio.

 

Muistaako kukaan blogin lukijoista muiden suomalaisten lasitehtaitten tuotannosta toisen maailmansodan muistoesineitä ? Kansalaissotaan liittyviä muistoesineitä on tehty ainakin Karhulan ja Kauklahden lasitehtaissa, mutta onko sellaisia tehty muissa tehtaissa ?

Vaaleanvihreä ja lila Korsumalja.

 

Tänään vietetään Kansallista veteraanipäivää, joka on Suomessa sotaveteraanien kunniaksi 27. huhtikuuta vietettävä juhlapäivä ja yleinen liputuspäivä. Sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa ja asia vahvistettiin valtioneuvostossa 1986. Tänä vuonna pääjuhlaa on vietetty jälleen Lahdessa.

Neljä Karjalamaljaa: väritön, vaaleanvihreä,

kellertävä ja lila.

 

Päivämäärä 27.4. on se päivämäärä, joka jäi Suomen puolustusvoimien viimeisimmäksi sotapäiväksi. Siihen päättyi Lapin sota ja toinen maailmansota Suomen osalta. Silloin loputkin Saksan 20. vuoristoarmeijan sotilaista vetäytyi kello 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle rajaa.

Kansallista veteraanipäivää ei vietetä voitonjuhlana, vaan sillä on kaatuneiden muistopäivääkin rauhanomaisempi luonne.

Kellertävä Karjalamalja.

Karjalamaljassa on kolme kuvaa: Karjalan vaakuna,

Vapaudenristi ja lumipukuinen sotilas kiväärin kanssa.

Sisu-auton lasilautanen

Lasilautasen halkaisija on 25 cm ja korkeus 25 mm.

 

Oheisen lasilautasen pohjaan on ilmeisesti siirtokuvatekniikalla kuvattu kolme autoa, joista kahden nokassa näkyy SISU -teksti. Raskastekoinen lautanen vaikuttaa 1970-luvun muotoilulta ja sen ajan ajoneuvoilta näyttävät nuo Sisutkin.

Mitään autotehtaan tekstiä tai lasitehtaan nimeä ei esineessä näy. Tietääkö joku missä tehtaassa tällainen lautanen olisi tehty. Tyylissä on vähän sen ajan Iittalan henkeä, mutta voisi olla myös Humppilan tekemä tai miksei myös vuonna 1974 perustettu Muurlan lasitehdas voisi tulla kyseeseen valmistajana ?



Pohjan alapuolelle on ilmeisesti siirtokuva-

tekniikalla kuvattu Sisun linja-auto, sotilas-

ajoneuvo ja tukkirekka.

Sisun valmistuksen juuret ovat Helsingin Kalliossa, jossa kaksi autokoritehdasta yhdistyi Oy Suomen Autoteollisuus Ab –nimen alle. Sisujen valmistui alkoi seuraavana vuonna. 1941 alkoivat Karjaan tehtaiden rakennustyöt.

Vuonna 1943 Suomen Autoteollisuus perusti yhdessä valtion ja useiden kotimaisten teollisuuslaitosten kanssa Yhteissisu Oy:n, jonka tehdas perustettiin Vanajan kuntaan, joka on nykyisin osa Hämeenlinnaa. Tehdas valmisti Sisu-kuorma-autoja armeijalle. Yhteissisun vuoden 1948 omistusjärjestelyissä perustettiin Vanajan Autotehdas Oy, joka alkoi valmistaa Vanaja-merkkisiä kuorma-autoja. Se fuusioitiin Suomen Autoteollisuuteen 1968 ja viimeiset Vanaja-merkkiset autot valmistettiin 1971. Hämeenlinnassa autoneuvovalmistus on myöhemmin jatkunut Patria Vehicles –nimen alla.

Sisu Auton toiminta jatkuu edelleen Karjaalla.

 

Timo Maukonen tunnisti, että esine on hyvin samanlainen kuin Nanny Stillin Tulva -kristallilautanen Riihimäen Lasin kuvastossa 1975. Korkeus 2,5 cm ja halkaisija 24 cm.

 

Nanny Stillin muotoilema Tulva-kristallilautanen

Riihimäen lasin kuvastossa 1975.

 

Lasin ystävän kesä alkaa 10.6.

Lasi- ja keräilytapahtuma 2017 täyttää Suomen

lasimuseon piha-alueet Riihimäellä 10.6.

 

Lasimuseon piha-alueilla Riihimäellä järjestetään perinteinen kesän avaus eli Lasi- ja keräilytapahtuma 2017. Tapahtumassa noin 90 myyjää myy pääasiassa lasiesineitä, mutta paljon myös muuta taideteollisuusesineistöä ja alan kirjallisuutta. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta museoon sisälle on normaali pääsymaksu. Valokuvia aikaisempien vuosien vastaavista tapahtumassa voi katsoa tämän blogin arkistosta, esim. googlaamalla ”Lasi- ja keräilytapahtuma”.

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää tämän tapahtuman ja lisää voi lukea yhdistyksen nettisivuilta: www.suomenlasimuseonystavat.fi

Viialan kulmikkaat kukkamaljakot

Viialan (tai aikaisemmin Wiialan) lasitehdas

valmisti kulmikkaita kukkamaljakoita ainakin

kahta eri kokoa. Niitä on tehty myös värilli-

sestä lasimassasta. Tässä kuvassa vasem-

manpuoleinen ja keskimmäinen on hapotettu

kokonaan, mutta oikeanpuolimmaisessa on

hapotettu vain kukkakuviot, muualta se on

kirkas. Isoin on 32 cm korkea ja pienemmät

20 cm:n korkuisia.

 

Viialan lasitehdas tunnetaan parhaiten käyttö- ja pakkauslasituotteistaan eli pulloista, purkeista ja tölkeistä. Tehtaan monipuolinen tuotanto sisälsi kuitenkin runsaasti myös koristelasia ja tämän tuli hyvin esiin kesällä 2016 Viialan kirjastossa esillä olleesta näyttelystä. Kuvia tuosta näyttelystä on julkaistu tässä blogissa:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/07/viialan-lasia-esilla-viialassa.html

 

Viialan lasitehtaan kokonaan hapotetut

kulmikkaat maljakot.

Tämä pienempi maljakko on hapotettu

vain kuvioiden osalta.

 Oheiset kulmikkaat maljakot ovat muotista saaneet jo niin koristeellisen muodon, ettei niissä välttämättä tarvita enää vettä ja kukkia sisälle. Näistä on olemassa myös versioita, joissa koristeellisuutta on lisätty maalaamalla muotissa syntyneitä kukkia värillisiksi. Tällaisesta on kuva Wenzel Hagelstamin Uuden Antiikkikirjan sivulla 59 ja kuvatekstissä mainitaan esineiden löytyvän Viialan lasitehtaan talouslasikuvastossa vuodelta 1911.

Viilan lasitehtaan historia pähkinänkuoressa löytyy tämän blogin arkistosta:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/03/leijonawhiskya-wiialan-pullosta.html

Muillakin lasitehtailla oli vastaavia tuotteita.

Tämä maljakko on kuvattu Riihimäen Lasin

vuoden 1930 kuvasto A:n sivulta.

Harvinainen Wirkkalan Arcadia väriverholla

Vasemmalla on pienempi Tapio Wirkkalan

Arcadian sarjatuotantoversioista ja oikealla

on vihreällä väriverholla varustettu kokeiluversio.

 

Tapio Wirkkalan muotoilemasta Arcadia-maljakosta on olemassa kaksi kokoversiota, joista matalampi on 14 cm korkea tuotenumerolla 2571 ja korkeampi on 27,5 cm tuotenumerolla 3571.

Arcadia on värittömästä lasimassasta muottiin kiinnipuhallettu ja osittain hiottu taidelasimaljakko, joka oli Iittalan lasitehtaan tuotannossa 1966 – 1989.

Muutamassa Tapio Wirkkalan muotoilemassa esineessä on sisäpuolinen väriverho. Esimerkiksi taidelasimaljakossa 3502 on joko sininen tai vihertävän harmaa väriverho.  

Voisiko tästä vihreän sävystä käyttää nimitystä smaragdinvihreä ?

Vihreä väriverho tekee vähän arkisesta Tapio

Wirkkalan Arcadiasta melko juhlavan näköisen.

Ilmeisesti myös Arcadiasta on kokeiltu väriverhollista versiota, mutta jostain syystä sitä ei ole otettu tuotantoon. Oheinen yksilö on ollut vuosikymmeniä eräässä varastossa käsittelemättömässä muodossa. Nyt tästä maljakosta poistettiin lasinpuhalluksessa muotin yläpuolelle syntynyt kappa-osa ja reunat hiottiin. Syntynyt esine on sen verran hieno, että ihmetellä täytyy miksi sitä ei aikanaan otettu tuotantoon.

Tällaisena keskeneräisenä hytistä tulleena

versiona kapan kera tämä Tapio Wirkkalan

Arcadia odotti muutaman vuosikymmenen.

Kuvia Lahden pääsiäismessuilta



Ajan-Muiston osastolla on upea

valikoima mm. lasia ja keramiikkaa.

 

Lahden Jokimaan raviradalla on menossa perinteinen pääsiäisen antiikki- ja keräilymessutapahtuma. Aurinkoinen, mutta viileä kevätsää toi ihmisiä sisätiloihin runsaasti. Jo aamulla oli tapahtuman avautumista odottamassa useita kymmeniä ihmisiä ja lisää tuli koko ajan ainakin parin ensimmäisen tunnin aikana. Enää pääsiäiset eivät ole sellainen harras tapahtuma jota vietetään kotona neljän seinän sisällä, vaan kaupat ovat auki kaikkina päivänä ja ihmiset kaipaavat tekemistä, kun useimmilla työssäkäyvilläkin on neljä vapaapäivää.

Vanhojen tavaroiden valikoima on 50:llä osastolla Lahdessa laaja ja lasiesineitä on tarjolla runsaasti. Lahdet messut jatkuvat huomenna sunnuntaina klo 10 – 16.

Seuraava Keräilykuume-tapahtuma on Hyvinkään Villatehtaan Wanhalla Areenalla järjestettävät antiikki- ja keräilymarkkinat helatorstaina 25.5.

Tapahtuman avausta odotti aamulla iso joukko innokkaita keräilijöitä.

Ajan-Muiston osastoa.

Rut Brykin ja Birger Kaipiaisen keramiikkaa.

 

Hieno valikoima alkuperäisiä Leo Tykkyläisen muotoilemia

ja valmistamia Muumi-figuriineja 1950-luvulta. Näistä

esineistä ja niiden tekijästä on hyvä artikkeli tuoreimmassa

Antiikki- ja taide –lehdessä 2/2017.

 

Nämäkin esineet ovat Ajan-Muiston hyllyssä.

Hongellin Majakka monen muun hienon lasiesineen keskellä.

Oivalluksen esineiden äärellä.

Monet lasiesineet ovat edukseen, kun valo tulee niiden takaa.

Näkymä Oivalluksen hyllystä.

Ars Julikan valikoimaa.

Helena Tynellin taidelasipullo Ars Julikan osastolla.

Juhani Tero myyntipöytänsä takana.

Keskellä Toikan Laulurastas.

 

Jonkin verran huonekalujakin löytyy Lahden messuilta.

 

Prenikan osastolta viivahiottua Wirkkalaa.

Prenikan lintuvalikoimaa.

Totohallin päädyssä on paljon erilaisia tekstiiliesineitä myytävänä.

Iso Arabian voipytty ja on pullollakin kokoa.

 

 

Heikki Orvolan suunnittelemaa Nuutajärven filigraanilasia.

Pulloja Kumelasta, Riihimäen Lasilta ja Iittalasta.

 

 

 

 

Alakerran käytävän varrella on myös kauppiaita

ja myös laadukasta lasia löytyy sieltä.

Harri Koskisen Alue-taidelasiesine laatikossaan.

Inkeri Toikan suurikokoisesta Pastoraalista

on tehty pöytälampun jalka.