tiistai 28. maaliskuuta 2017

Runar Engblomin rakkolasimaljakko


Runar Engblomin suunnittelema
rakkolasimaljakko.Oheisen kuvan
on lähettänyt blogin lukija,
mistä kiitokset hänelle.
 
Tässä blogissa on silloin tällöin esitelty Runar Engblomin muotoilemia lasiesineitä. Blogin lukijalta tuli kuva taidelasimaljakosta, joka on valmistettu rakkolasista. Vanhoissa säilyketölkeissä näkee joskus runsaastikin kuplia, joita ei ole tehty tarkoituksellisesti, vaan käytössä on ollut huonoa lasimassaa eli virhe lasinvalmistuksessa.

Kuplia voi syntyä useammalla tavalla, esimerkiksi silloin kun lasin sulatus jää kesken, niin lasiin muodostuu kaasukuplia tai jos lasipostin päälle ripotellaan soodaa, niin massaan syntyy kuplia. Tarkoituksellisesti kuplalasin tai rakkolasin käyttö tuli Suomeen Ruotsista ja esimerkki Arttu Brummer on suunnitellut 1932 Karhulan lasitehtaalle tummanvihreästä kuplalasista valmistetun maljakon.

Ilmeisesti Brummerin mukana kuplalasi tuli Riihimäelle eli tehtaalle, jonne myös Runar Engblom suunnitteli suurimman osan lasiesineistään. Kyseisen taidelasiesineen sisarversion kuva on julkaistu aikaisemminkin tässä blogissa.


Vasemmalla vaaleanvihreästä lasista tehty Runar
Engblomin maljakko ja oikealla samankaltainen
Göran Hongellin muotoilema maljakko meren-
vihreästä lasista.

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

SLMY:n jäseniltaa vietettiin lasimuseolla


Suomen lasimuseon luentosali täyttyi, kun Anita
Elomaa kertoi isästään Aimo Okkolinista SLMY:n
jäsenillassa.
 
Suomen lasimuseon ystävät ry järjesti viime torstaina kaikille avoimen esitelmätilaisuuden, jossa Aimo Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoi isästään ja hänen työstään Riihimäen Lasissa sekä vähän laajemminkin lasinhiomisesta.
Viitisenkymmentä henkeä saapui seuraamaan tilaisuutta ja mielenkiintoinen esitys aktivoi myös esittämään kysymyksiä.



Anita Elomaa on itsekin työskennellyt Riihimäen Lasilla.

Lasin hiominen on monivaiheinen työ, jota Elomaa
havainnollisti Riihimäen Lasin England-pikareilla,
joissa eri laseissa näkyy työn edistyminen vaihe
vaiheelta.

Alussa lasin pintaan merkittiin mönjällä apuviivat,
jotka näkyvät punaisena ruudukkona lasin pinnalla.
 
Suupuhalletun taidelasin valmistui loppui  Riihimäellä 1976.

Aimo Okkolinin merkitys oli iso Riihimäen Lasin
julkisuuskuvalle, siksi kuviakin on otettu runsaasti.

Esitelmätilaisuuden jälkeen noin puolet läsnä olleista jatkoi vielä SLMY:n vuosikokouksen merkeissä. Toimintaa päätettiin jatkaa totutulla tavalla: toukokuussa järjestetään jäsenmatka Kymenlaakson museon järjestämään Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevään näyttelyyn, Suomalaisen lasin vuosikirja 2017 julkaistaan toukokuun lopulla, 10.6. järjestetään Lasi- ja keräilytapahtuma lasimuseon piha-alueilla Riihimäellä. Ensi vuonna Lasipäivä järjestetään 27.1.2018 ja kesätapahtuma 9.6.2018.
 
Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet valittiin jatkamaan, joten hallituksen kokoonpanossa Roger Peltonen jatkaa puheenjohtajana ja muut jäsenet ovat Anita Elomaa, Marja Hepo-aho, Pekka Kumela, Juhani Rinne, Timo I. Laakso, Teemu Anttila, Hannu Tienhaara ja Jyrki Winter. Asiantuntijajäsen Kaisa Koivisto jatkaa museon edustajana SLMY:n hallituksessa.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Harvinaista herkkua Hagelstamilla


Timo Sarpanevan muotoilema taidelasiesine,
joka on kilpailutyö Riihimäen lasin järjestämään
suunnittelukilpailuun vuonna 1949. Teos tuli
toiseksi, kun voiton vei Arttu Brummer. Lasi-
museon kokoelmassa on vihreä versio tästä
esineestä. Vasarahinta 2.800 euroa.
 
Hagelstamin modernin huutokaupassa 23.3. oli monta mielenkiintoista lasiesinettä myytävänä. Osa esineistä lähti melko edullisesti (esim. Okkolinin kristallia), mutta osassa hinta nousi odotettua korkeammalle (esim. Franckin Prismat). Ohessa muutama sellainen kohde joitain ei huutokaupoissa ole ennen nähty.

Tapio Wirkkalan uniikki lintuaiheinen taidelasi-
maljakko, joka on osittain hapotettu ja jonka
pintaan on tehty kaiverruskuvioita. Lintuhahmojen
muoto on samantapainen kuin Wirkkalan puolison
Rut Brykin keramiikassa on nähty ja samantapaisia
on maalattuina versioina esiintynyt Wirkkalan
ryyppylaseissa. Vasarahinta 6.000 euroa.
 

Suurimman huomion huutokauppakohteista sai Paavo Tynellin Lumihiutale-valaisin, joka kulut mukaan laskien kustansi ostajalle yli 160.000 euroa.
MTV:n Kympin uutiset kohdisti huomionsa Juuso-karhun ”maalaamiin” tauluihin.

Huutokaupan kuvallinen luettelo vasarahintoineen on netissä: http://www.hagelstam.fi/huutokaupat/modern-t105

Kauklahden lasitehtaan valmistamaa lasia
Taidon valaisimessa. Oletettavasti Gunnel
Nymanin, ehkä yhdessä Paavo Tynellin kanssa,
muotoilema valaisin. Vasarahinta 950 euroa.
 

torstai 23. maaliskuuta 2017

Tänään lasimuseolle kuulemaan Aimo Okkolinista



Vähän harvinaisempia Aimo Okkolinin teoksia,
oikealla Kobra vuodelta 1972.
Riihimäen Lasin tunnetuimpia muotoilijoita oli Aimo Okkolin, joka työskenteli myös kaivertajana ja hiojana. Hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta. Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoo isästään ja hänen työstään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä esitelmätilaisuudessa tänään torstaina 23.3. klo 17:00 Suomen lasimuseon luentosalissa Riihimäellä.
 
Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.
 
Esitelmätilaisuuden jälkeen samassa paikassa pidetään SLMY:n vuosikokous klo 18:30 alkaen.
 
 

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Nemeton – Ella Varvion lasitaidetta Galleria Mafka&Alakoskella



Ella Varvio: Pieni Kyy ja Käärmeiden Kuningatar.
Photo by Iiro Immonen / Galleria Mafka&Alakoski.
 
Taiteilija-muotoilija Ella Varvion (s.1987) lasitaidenäyttely Nemeton tuo eteesi lasiin piirtyneen mystisen metsän. Varvion töiden tavoitteena on luoda erilaisia tunnelmia ja inspiroida katsojaa kuvittelemaan teosten tarinaan osat, joita työt eivät suoraan paljasta: ”Myyttinen metsä, toisaalta ihana ja herkkä, toisaalta tarujen ja uskomusten näyttämö.”


Ella Varvio: Spring Witch glass art.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.
 
Useissa teoksissa on käytetty vaativaa, kerroksellista Graal-tekniikkaa, jolla Varvion kuvitukset on saatu vangittua lasin sisään. Näyttelyä varten tehdyt uudet lasiteokset ovat syntyneet alkuvuoden aikana Riihimäellä Lasistudio Mafka&Alakoskessa yhteistyössä lasinpuhaltajamestari Kari Alakosken ja lasinpuhaltaja Marja Hepo-ahon kanssa.


Ella Varvio: Uhripuu glass art.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.
 
Galleria Mafka&Alakoski esittelee maaliskuussa taiteilija-muotoilija Ella Varvion lasitaidetta. Näyttelyteoksien teemana on myyttinen metsä, johon liittyviä luontoaiheita hän tulkitsee omalla piirrosjäljellään lasissa.


Ella Varvio: Uskomuspuu I ja II.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.
 
Taitelijana Varvio sanookin kokevansa itsensä ensisijaisesti piirtäjäksi. Hänen kuvituksissaan yhdistyvät ympäristön havainnot kuten luonto, ihmiset tai rakennukset ja puhdas mielikuvitus. Inspiraatio voi lähteä liikkeelle myös kaunokirjallisuudesta tai historian ilmiöistä.

”Kuvakielessäni on tärkeämpää tarinallisuus: Harvoin kuitenkaan kerron tarinaa auki, vaan luotan siihen, että selittämätön ja arvoituksellinen on kiinnostavampaa ja mieleenpainuvampaa.” Varvio kuvailee ja lisää, että piirtäminen on mietiskelyä; mikä luo kuviin tunnelatauksen? Kuinka omalla kädenjäljellään voi luoda tarinallisuutta tai ilmentää symboliikkaa?

Lasiteoksissaan hän on erikoistunut vaativaan graal-tekniikkaan. Kyseinen tekniikka lumosi Varvion heti ensi näkemältä. ”Lasiin luotu kuva laajenee, hehkuu ja elää kuuman lasimassan sisällä. Tekniikan arvo ja erityislaatu tulee parhaiten selville, kun näkee valmistuksen.”


Ella Varvion luonnospiirustuksia Galleria
Mafka&Alakosken seinällä.


Ella Varvio: Let it bloom sketch.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.


Ella Varvio maalamassa Let it bloom
–teoksen pintaan kuvaa.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.

Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.


Ella Varvio: Let it bloom.
Photo by Iiro Immonen /
Galleria Mafka&Alakoski.

Ella Varvio valmistui Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta vuonna 2015 pääaineinaan lasi- ja keramiikkataide sekä taideteollinen muotoilu. Varvion töitä on nähty maailmalla jo muun muassa Hollannissa, Italiassa, Saksassa, Venäjällä ja Kanadassa.

Näkymä Galleria Mafka&Alakosken näyttelytilasta.
 
Viime syksynä Varvio matkusti Unkariin ja vietti viikon Etelä-Unkarissa sijaitsevassa lasistudiossa taiteilijaresidenssissä. Intensiivisen viikon aikana sai oppia ja kokeilla uutta ilman epäonnistumisen pelkoa. Unkarista jäi mukaan ideoita, joita Varvio aikoo jatkokäyttää myöhemmissä teoksissaan.


Nemeton –taidelasimaljakoita Galleria
Mafka&Alakosken näyteikkunalla.
 

Galleria Mafka&Alakosken näyteikkuna
Helsingin Iso Roobertinkadulla.
Kuva: Galleria Mafka&Alakoski.
 
Lasissa Varviota viehättää siihen liittyvä käsityötaito ja haastavuus: ” Lasi on kiehtova materiaali, sen valmistus on aikanaan ollut salatiedettä, vieläkin sen hallitseminen vaatii tietotaitoa ja harjoittelua - haluan esineisiin samaa arvokkuutta ja arvoituksellisuutta, mikä liittyy jo valmistukseen itsessään.”

Lähde: Galleria Mafka&Alakoski


Ella Varvio: Nemeton (=Kelttiläisen uskonnon pyhä paikka)
Galleria Mafka&Alakoski 16.3. – 13.4.
Iso Roobertinkatu 19, Helsinki
 

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Oliivinvihreä Pablo


Harvinainen oliivinvihreä versio
Erkkitapio Siiroisen Pablo-maljakosta.
 
Blogin lukija lähetti kuvan oliivinvihreästä Pablo-maljakosta. Ehkä kyseessä on kokeilu tai sitten vaan oliivinvihreää lasimassaa on jäänyt yli toisen esineen valmistamisesta ja on päätetty hyödyntää sitä Pablo-maljakon muotissa. Muistakin Riihimäen Lasin tuotteista on tämän käytännön johdosta olemassa väriversioita, joita ei virallisesta tuoteluettelosta löydy.

 
Neljä erimallista Pablo-maljakkoa, mutta kaikki tällä
kertaa kaikki punaisesta lasista valmistettuina. Kuva
on Timo I. Laakson kirjasta ”Erkkitapio Siiroinen –
Riihimäen Lasin nuori lupaus”, jonka on julkaissut
Suomen lasimuseo.
 
Erkkitapio Siiroinen muotoili Riimimäen Lasille neljä eri versiota Pablo-maljakosta ja kolme väriversiota: rubiininpunainen, ultamariinisininen ja amber eli meripihka. Maljakoita valmistettiin 1971 – 1974 ja kahta malliversiota vuoteen -75 asti.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Värikästä lasia Antiikki & design –lehdessä


Keväisen raikas Antiikki- ja design
–lehden kansi 3/2017.
 
Antiikki & design –lehden tuoreessa numerossa 3/2017 on paljon mielenkiintoista luettavaa vanhoista tavaroista kiinnostuneille, jonkin verran on asiaa myös lasiesineistä.
 

Kevään väri-iloa kotiin –otsikolla esitellään kotimaisia
lasimaljakoita, joista vanhimmat ovat 1950-luvulta ja
uusinkin on jo 20 vuoden ikäinen.

Vanhan tavaran kauppiaita esittelevässä sarjassa
on vuorossa tamperelainen Valli & Selin, joilla
pääosassa ovat huonekalut, mutta myös lasiesineet
kuuluvat valikoimaan.

Lukijoiden kyselypalstalla selviää myös
tämän puristelasimaljan alkuperä.

Keskiviikkona 22.3. lamppukävelylle Helsingin keskustaan



Kauklahden lasitehtaan valmistamat lasi-
kuvut Ruotsalaisen teatterin sisääntulo-
aulan kahvilan kattovalaisimissa. Kuva
on Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016
julkaistusta Pirkko Sillanpään artikkelista,
joka esittelee Kauklahden lasitehdasta ja
Espoon kaupunginmuseon Lasin aika
–näyttelyä.
 
Kauklahden lasitehdas on ollut yksi maamme suurimmista valaisinlasin tuottajista. Tunnelmallisella kävelykierroksella tutustutaan mm. Paavo Tynellin ja muiden Kauklahden suunnittelijoiden valaisimiin Helsingin keskustassa. Kierros kulkee Senaatintorilta Sokokselle. Kävelylle lähdetään Helsingin yliopiston portailta (Unioninkatu 34, Helsinki). Vapaa pääsy.

Lamppukävely - Kauklahden lasi Helsingin julkisten tilojen valaisijana keskiviikkona 22.3. klo 17 – 18.

Lamppukävely on osa Espoon kaupunginmuseon Lasin aika - Kauklahden lasitehdas 1923-1952 -näyttelyn ohjelmaa.

Lamppukävely järjestetään kolme kertaa, tämän viikon jälkeiset ajankohdat ovat ke 29.3. klo17 ja ke 5.4. klo17.
 
 

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Esitelmätilaisuus Okkolinista lasimuseossa 23.3.



Aimo Okkolin hioo Pirkko-maljaa
Kultakeskus Oy:lle 1970-luvulla.
 
Riihimäen Lasin tunnetuimpia muotoilijoita oli Aimo Okkolin, joka työskenteli myös lasin kaivertajana ja hiojana. Hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta. Okkolinin tytär Anita Elomaa kertoo isästään ja hänen työstään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä esitelmätilaisuudessa torstaina 23.3. klo 17:00 Suomen lasimuseon luentosalissa Riihimäellä.

Tilaisuuteen on kaikilla vapaa pääsy.

Esitelmätilaisuuden jälkeen samassa paikassa pidetään SLMY:n vuosikokous klo 18:30 alkaen.

Aimo Okkolinin muotoilemia kristalliesineitä.

Aimo Okkolinin kaivertama kuva maljassa.
 

torstai 16. maaliskuuta 2017

Aimo Okkolinin maljakko tukkimetsäkuvin


Aimo Okkolinin suunnittelema maljakko on
Riihimäen Lasin tuotantoa 1950-luvulta.
 
Oheinen kristallimaljakko on signeerattu vain tehtaan nimellä: Riihimäen Lasi Oy, mutta se on melkein samanlainen astia kuin Suomen Hippoksen tilauksesta Aimo Okkolinin suunnittelema Hipposmaljakko (Asiakasmalli / design 6087). Tämä maljakko on vähän kapeampi; suuaukon halkaisija on 160 mm ja korkeus 210 mm. Hipposmaljakon korkeus 225 mm.

Ilmeisesti itse astia on siis Aimo Okkolinin suunnittelema, mutta kuka on suunnitellut kaiverruskuviot ja toteuttanut ne ? Aimo Okkolin itse ?

Aimo Okkolinin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 23.1.2017 ja hänen tyttärensä, Anita Elomaa, kertoo isästään Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämässä tilaisuudessa 23.3. klo 17:00. Esitelmätilaisuus järjestetään lasimuseon luentosalissa Riihimäellä ja se on avoin kaikille. Luentosaliin mahtuu noin 50 henkeä.
Suomen lasimuseon ystävät ry:n vuosikokous pidetään tuon tilaisuuden perään samassa paikassa klo 18:30.

Tämän maljakon kylkiin on hiottu neljä tasaista ikkunaa/panelia, joihin on taitavasti kaiverrettu suomalaista metsäteollisuutta esittelevät kuvat: yhdessä on kuusimetsää, toisessa ajetaan tukkikuormaa hevosen vetämänä, kolmannessa ollaan uittotöissä ja neljännessä kuvassa on tehdas, ilmeisesti Viialan saha.
 
Suomalaista kuusimetsää Riihimäen Lasin maljakon kyljessä.

Suomenhevonen vetää tukkikuormaa reessä.

Uitossa mies ohjaa tukkeja keksillä.
 
Tänne tukit päätyvät eli ilmeisesti Viialan sahalle ?
 
Monet suomalaiset lasitehtaat on perustettu sahan yhteyteen hyödyntämään sahauksesta jätteeksi jäävää puutavaraa. Viialaankin perustettiin lasitehdas vuonna 1890 hyödyntämään Akaan höyrysahan jätepuuta. Saha oli perustettu jo 1873. Yrityksen nimeksi muutettiin Viiala Oy vuonna 1937. Vanerin valmistus aloitettiin 1942 ja viisi vuotta myöhemmin ruvettiin tekemään puutaloja. Lasitehtaan toiminta loppui 1937, puutaloja tehtiin vuoteen 1956 asti ja saha lopetti seuraavana vuotena. Viiala Oy perusti Suomen ensimmäisen lastulevytehtaan 1956 ja se jatkoi vuoteen 1978.
 

Viialan lasitehtaasta voi lukea lisää tämän blogin arkistosta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2014/03/leijonawhiskya-wiialan-pullosta.html

Ja tehtaan tuotteita on esitelty toisessa jutussa:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2016/07/viialan-lasia-esilla-viialassa.html

Maljakon pohjaan on kaiverrettu teksti peilikuvana,
jolloin se on luettavissa maljakon sisäpuolelta pohjan
läpi: Viiala Oy:n metsäosastolta 27.5.1955. Aimo
Okkolin on käyttänyt tällaista kirjasinfonttia muissakin
esineissä. Onko tuossa keskellä Viialan logo vai
lahjan saajan monogrammi ?

Erittäin pienin kirjaimin on pohjan reunaan
signeerattu Riihimäen Lasi Oy.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Göran Hongellin Majakat


Karhulan lasitehtaan valmistama Hongellin
majakkakarahvi laseineen. Majakka on ensin
hapotettu ja sitten kuviot on maalattu käsin.
Hattu on mustaa lasia.
 
Göran Hongell muotoili vuonna 1935 majakkaa esittävän karahvin ja sille kaveriksi pohjoisreimaria kuvaavan pikarilasin. Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa (Lasitutkimuksia V – 100 vuotta Karhulan lasia) on kuva suunnittelupiirustuksesta, mutta valokuvaa valmiista karahvista ei löydy kirjasta. Kuvatekstissä mainitaan, että piirustuksen kuvassa on viinakarahvi laseineen ja niitä on valmistettu etsattuna ja maalattuna. Maalattuja näkee aika harvoin myytävänä tai ylipäätään missään esillä. Etsattu on erittäin harvinainen.

Pikarilaseja ei ole hapotettu ennen maalaamista.

Reimarin värikaistat on käsin vapaasti maalattu.

Göran Hongellin suunnittelema
etsattu majakkakarahvi laseineen.

Majakan raidat on hapotettu/etsattu ja ovi-
sekä ikkuna-aukkojen ääriviivat on kaiverrettu.

Lasin raitojen reunat on kaiverrettu
ja joka toinen väli on etsattu.

lauantai 11. maaliskuuta 2017

Kuvia Hämeenlinnan messuilta


Laatumessujen järjestämillä Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessuilla Elenia Areenassa oli tänään virkeä tunnelma. Ehkä kevätauringollakin saattoi olla vaikutusta siihen, että messukävijöitä oli runsaasti liikkeellä. Kun monella oli pois lähtiessään kasseja kannettavana, niin kauppaakin tehtiin. Myyntitapahtuma jatkuu huomenna sunnuntaina klo 10 – 16. 
Laatumessujen järjestämien Hämeenlinnan antiikki-
messujen pitopaikka vaihtui vuonna 2015 Elenia
Areenaan keskustan luoteispuolelle, kun keskustassa
sijainnut vanha Hämeenkaari tuli elinkaarensa päähän.


Fifty Sixty Stylen pöydällä mm. Gunnel Nymanin
pikkumalja, johon Aimo Okkolin on kaivertanut
merikilpikonnan sekä kaksi Göran Hongellin
kaiverruskoristelua maljaa.


Fifty Sixtyn lasivalikoimaa.


Samalla osastolla Kaj Franckin pokaalimaljoja.

Vaasalaisen Prenikan myyntiosastolla on aina
militariaa, mutta myös lasiesineitä.
 

Prenikan lasiesineiden valikoimaa.

Joukossa oli mm. isokokoinen Tapio Wirkkalan Kalvolan
Kanto, joka lasimassan perusteella on alkupään tuotantoa.


Vanha Karhulan mausteikko alkuperäispakkauksen kera.


Väkeä saapui paikalle mukava määrä.
 

Ainakin Sarpanevaa, Humppilan Helanderia ja Okkolinia…






Heikki Orvolan rakkolasi jakaa mielipiteitä;
onko se kaunista vai rumaa vai rumankaunista ?


Oivan Toikan Sieppo.


Ars Julikan myyntiosastoa.


Oiva Toikan Kaiku.


Lasia Ajanpatinaa-liikkeen pöydällä.


Hämeenlinnalaisen Esa Tarkan osasto etualalla
Elenia Areena valoisassa salissa.
 

Tarkan lasivalikoimaa.


Purppura-Antiikin osastoa.
 
Tällaisen Aimo Okkolinin taidelasimaljakon
kuvaa ei löydy Suomen lasimuseon
julkaisemasta Lumpeenkukka-kirjasta.


Tässä tutumpia Okkolineja.


Ajan-Muiston myyntiosasto.

Vaikka vihreä Okkolinin Lumpeenkukka on
harvinainen, niin Hämeenlinnan messuilla
sellainen löytyi kahdelta osastolta.



Oikealla Göran Hongellin muotoilema malja 6251 vuodelta
1935. Tällainen löytyy myös MoMA:n kokoelmista.
 

Tuula Molinin osastoa.


Lasiesineitä Molinin pöydällä.