torstai 29. helmikuuta 2024

Tommi Ketosen lasiveistos varastettiin Espoossa

 

Tommi Ketosen teos Kesäpäivä järvellä, kuva: Tommi Ketonen.

Ketosen teos on ollut esillä espoolaisessa kauppakeskus Lippulaivassa, mistä se varastettiin viime viikon keskiviikon ja lauantain välillä. Teoksen nimi on Kesäpäivä järvellä ja sen korkeus on 29,5 cm, leveys 15 cm ja syvyys 12 cm. Painoa esineellä on 6,5 kiloa. Teoksen pohjassa on signeeraus Tommi Ketonen 2023.

Lasitaiteilija Tommi Ketonen, kuva www.lasikomppania.com


Ketonen on lasinpuhaltajan ja lasitaitelijan ammatin lisäksi tatuointiartisti ja kelloseppä.

Jotain varastetusta esineestä tietävät voivat ilmoittaa tietonsa poliisille: vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi

Muita Ketosen teoksia: https://www.lasikomppania.com/tommiketonen

tiistai 27. helmikuuta 2024

Taiteilijatapaaminen Iittalan lasimuseossa perjantaina

 

Kuva: https://iittalavillage.fi/connecting-glass-lasin-yhdistamat/

Miten lasipulloon tehdään reikä? Miten syntyi lasinen kitara? Mistä koostuu teos "Lammen valtias"? Kuinka syntyi installaatio "Ei voittajia"?

Tapaa tekijöitä & kysy lasinpuhaltajalta.

Tilaisuudessa "Connecting glass - lasin yhdistämät"-näyttelyyn osallistuvista Iittalan lasinpuhaltajista Leevi Luoma, Saara Sirkeoja, Aada Vainio ja Tero Välimaa kertovat teoksistaan ja vastaavat lasinvalmistusta koskeviin kysymyksiin. Museoon on tapahtumapäivänä vapaa pääsy

Taiteilijatapaaminen perjantaina 1.3. klo 13 - 15 Iittalan lasimuseossa.

Tapahtumatiedot: https://iittalavillage.fi/connecting-glass-lasin-yhdistamat/


perjantai 23. helmikuuta 2024

Viikon päästä Hämeenlinna antiikki & vintage 2.-3.3.

 


Loimua Areena Hämeenlinnan Ojoisilla täyttyy maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna antiikista, keräilystä, vintagesta, retrosta, designista, ym. vanhasta ja keräilyllisestä tavarasta.



Tarjolla on mummolan muistoja ja menneen ajan nostalgiaa.

Vanhan tavaran kauppiaat yli 80 osastolla kattavat myyntiin valaisimia, huonekaluja, astioita, lasia, keramiikkaa, taidetta, hopeaa, koruja, kelloja, keräilykohteita, pienpainatteita, rahoja, kortteja, kirjoja, julisteita, peltipurkkeja, emalia, kultaa, vinyylilevyjä, audio-laitteita, tekstiilejä, asusteita, ym. ym. ym.



Vanhojen postikorttien ja rahojen arviointia. Mukana myös Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja Hämeenlinnan Numismaatikot.



Aikuisten pääsymaksu 8 €. Alle 18 vuotiaat keräilijät maksutta. Lauantaina ja sunnuntaina kello 15-16 välillä aikuisten pääsymaksu alennettuun hintaan 5 e.

Hämeenlinnan Antiikki-, keräily- & vintage-messut. 

Loimua Areena, Härkätie 17 B, Hämeenlinna

Lauantaina 2.3.2024 kello 10 - 16

Sunnuntaina 3.3.2024 kello 10 – 16

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat vastaavasta tapahtumasta maaliskuussa 2019.











keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Runsaasti koristellut lasit

 

Kauttaaltaan koristehiotut/kaiverretut lasit.

Oheiset lasit ovat melkein koko pinnaltaan täynnä koristekuvioita. Työn jälki vaikuttaa hyvin ammattitaitoiselta ja syvään uurretut koverat ”silmät” toimivat linsseinä. Tällainen toteutus ei vaikuta kovin suomalaiselta, mutta aikanaan kaivertajia/hiojia tuli suomalaisille tehtaille Keski-Euroopan tehtailta suoraan sekä Ruotsissa työskentelyn jälkeen ja he toivat omia malleja mukanaan. Tämän kaltaisia runsaita hiontakoristeluja on tehty ainakin Böömissä eli nykyisen Tšekin alueella 1700-luvulta alkaen sekä keisarillisella Venäjällä. Nämä lasit ovat peräisin Karhulan lasitehtaalla aikanaan esimiesasemassa olleelta henkilöltä. Lasin korkeus on 13 cm ja suuaukon halkaisija 7 cm. Pohja on hiottu tasaiseksi. 

Osaako joku tunnistaa tämä lasit tai antaa vinkin mistä suunnasta valmistaja voisi löytyä?

Koristelut lasin sisäpuolelta nähtynä.

Koristelukuvion keskellä on kaksi "silmää", jotka on syvään koverretut.



Tuollainen linssi löytyy myös kuvion yläpuolelta ja kuvioiden välistä.

Lasin vastakkainen puoli näyttää olevan kauempana linssien kautta katsottuna.

maanantai 19. helmikuuta 2024

Iittalan uusi brändi puhuttaa edelleen

 

Kuvassa Helsingin Sanomat 17.2.2024: Kun kumppani jättää -artikkelin ensimmäistä aukeamaa.

Iittala tiedotti logonsa vaihtamisesta 5.2. ja sen jälkeen alkoi keskustelu median ja sosiaalisen median palstoilla: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/iittalan-uusi-ilme.html. Suurin osa kommentoijista on kokenut muutoksen negatiivisena. Helsingin Sanomat omisti aiheelle lauantaina 17.2. kolme aukeamaa otsikolla Kun kumppani jättää. Jutussa todetaan, että meillä suomalaisilla on poikkeuksellisen vahva suhde Iittalaan: Iittalan brändiuudistus on meille kuin parisuhdekriisi.


Suomalaisilla on vahva kansallistunne ja -ylpeys liittynyt lasiin: kun suomalaiset muotoilijat ja lasitehtaat saivat palkintoja maailmannäyttelyissä 1930-luvulla, käytettiin näitä palkintoja kotimaan markkinoinnissa hyväksi, joka samalla nosti kansallistunnetta. 

1950-luvulla suomalaisen muotoilun menestyksen Milanon triennaaleissa kotimaiset taideteollisuusyritykset osasivat hyödyntää täysimääräisesti, varsinkin Iittalan lasitehdas.

Pitkään suomalaiset halusivat ostaa vain Suomessa valmistettuja lasiesineitä ja nykyäänkin melkein kaikki täkäläiset lasinkeräilijät keräävät suomalaista lasituotantoa.

1960- ja 70-lukujen EFTA-, EEC- ja Kevsos-sopimukset poistivat lasiesineiltä suojatullit ja halvempi ulkomainen lasi alkoi vallata tilaa kauppojen hyllyiltä. Edullisempi hinta sai osan kuluttajista siirtymään tuontilasin ostajiksi ja suomalaiset lasitehtaat alkoivat supistaa ja lopettaa toimintaansa: Riihimäki lopetti suupuhalletun lasin tuotannon 1976 ja tehdas suljettiin kokonaan 1990, Kumelan lasitehdas lopetti1985, Karhulan lasitehdas valmisti viimeiset vuosikymmenet vain pakkauslasia ja tehdas suljettiin 2009. Humppilan lasitehdas lopetti omana yhtiönä 1986, mutta Wärtsilä osti tehdaskiinteistön sekä liiketoiminnan ja Humppila jatkoi läheisen Nuutajärven lasitehtaan ”sivutoimipisteenä”. Kun Nuutajärvi ja Iittala yhdistyivät, tehtiin Humppilassa myös Iittalan malleja. Tuotanto siellä lopetettiin 2008. Kumelan lasitehtaan uunit kylmenivät 2010-luvulla. Fiskars sulki Nuutajärven lasitehtaan 2014 ja keskitti tuotannon Iittalaan. Tämän jälkeen Iittala on ollut ainoa lasitehdas Suomessa ja kaikki teolliseen suomalaiseen lasiin liittyvät odotukset ja arvostukset kohdistuvat Iittalaan. Tätä taustaa vasten ymmärtää suomalaisten vahvat tunnereaktiot Iittalan hylätessä vanhan brändinsä.




sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Kenen muotoilema snapsilasi?

 

Nuutajärven kalatarralla varustettu snapsilasi, mutta kuka on sen muotoilija ja mikä on valmistusajankohta?

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa snapsi-/ryyppylasista, jonka korkeus on 8 cm ja suuaukon halkaisija 4 cm, jalkalaatan halkaisija on 5 cm. Maljaosan kyljessä on Nuutajärven kalatarra, mutta onko tuo versio siitä ollut käytössä 1960-luvulla? Voisiko lasin muotoilija olla Harry Moilanen, jonka jalattomissa snapsilaseissa on samaa muotokieltä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2020/07/harry-moilasen-snapsilasit.html



lauantai 17. helmikuuta 2024

Nanny Stillin Fregatti-sarja

 

Nanny Still: Fregatti-sarjan Reininviinilasi.

Tässä blogissa julkaistiin huhtikuussa 2023 lukijan kuvia Nanny Stillin viinilasista ja kyseltiin lisätietoja siitä:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/04/nanny-still-fregatti-lasit.html.

Nimimerkki Stillcollector1 lähetti nyt kaksi kuvaa Riihimäen Lasin esitteestä, jossa listataan tehtaan Finnlinesille valmistama Fregatti-lasisto. Esitteen mukaan vuosi sitten tässä blogissa esitellyn lasin nimi on Reininviinilasi eli valkoviinilasi.

Kiitokset kuvista Stillcollector1!


Nanny Still & Riihimäen Lasi: Fregatti-lasisto Finnlinesille.



perjantai 16. helmikuuta 2024

Nanny Stillin Serpentiini

 


Tässä blogissa kyseltiin huhtikuussa 2019 tietoja lasiesineestä, jonka pohjan signeerauksen mukaan se oli Nanny Stillin muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2019/04/nanny-stillin-uniikki.html



Silloin ei löytynyt lisäinformaatiota, mutta nyt nimimerkki Stillcollector1 lähetti kuvan lehtileikkeestä, jonka mukaan esineen nimi on Serpentiini. Esine on noin vuodelta 1963. Tämä voidaan päätellä siitä, että kuvan yläreunassa näkyy osa toisen kuvan tekstistä. Tässä viitataan Nanny Stillin uuteen lasisarjaan ”Latotanssiaiset”, jota kutsutaan yleisemmin nimellä ”Latotanssit”. Tämä nimi oli alkuperäinen nimi Stillin Flindari-lasisarjalle. Latotanssit nimeä käytettiin vain lyhyen aikaa vuoden 1963 alkupuolella ennen sarjan nimeämistä Flindariksi.

Suomen lasimuseon Nanny Still – Still life -näyttelyssä viime vuonna oli esillä leveämpi versio tästä Serpentiinistä ja se yksilö on museon kokoelmissa.

Kiitokset kuvasta ja tiedoista Stillcollector1!


torstai 15. helmikuuta 2024

Kuraattorikierrokset Kaj Franckin ja Saara Hopean näyttelyihin sunnuntaina 18.2.

 

Kaj Franck: Kremlin kellon yläosia. Kuva: Ella Tommila / SLM

Suomen lasimuseon kevään näyttelyihin Kaj Franck - Muotoilijan utopia sekä Saara Hopea - Valintana kauneus järjestetään kuraattorien kierrokset sunnuntaina 18.2. klo 11.00.

Saara Hopea -näyttelyn kuraattori, amanuenssi Elina Karila, esittelee Saara Hopea -näyttelyn alkaen klo 11 ja Kaj Franck -näyttelyn kuraattori, amanuenssi Hanna Kivelä, esittelee Kaj Franck -näyttelyn alkaen noin klo 11.30, kunhan Hopean kierros on päättynyt. Kuraattorien kierrosten yhteiskesto on noin 1 tunti.

Saara Hopean kierrokselle mahtuu mukaan 30 osallistujaa, Franckissa ei ole rajoitetta. Ilmoittautuminen Hopean kierrokselle tapahtuu museon lipunmyyntiin saman päivän aikana. Kuraattorien kierrokset sisältyvät museon sisäänpääsymaksuun.

Saara Hopea: Panttereita. Kuva: Ella Tommila / SLM.


keskiviikko 14. helmikuuta 2024

Antiikkigalleria lopettaa Hämeenlinnassa

 

Antiikkigallerian osoite on Arvi Karistonkatu 13 ja se on lähellä Hopealinjan satamaterminaalia keskustan itäreunalla.

Hannu Tienhaaran liike on toiminut samassa liikehuoneistossa vuodesta 1997, mutta vuokrasopimuksen päättyessä liike on avoinna viimeisen kerran sunnuntaina 3.3. eli samana viikonloppuna, jolloin Hämeenlinnassa järjestetään antiikki-, keräily- ja vintage-messut. Sitä ennen kauppaa tehdään alennetuin hinnoin torstaisin ja perjantaisin klo 12 – 17 ja viikonloppuisin klo 12 – 16. Kokonaan Tienhaara ei poistu alalta, mutta jatkossa hän tekee kauppaa ilman kiinteää liikepaikkaa.

https://www.facebook.com/antiikkigalleria

Hannu Tienhaara liikkeessään. Pöydällä on valikoima ruotsalaisen Flerohopps Glasbrukin valmistamia muistoesineitä, joiden aiheena on lasinvalmistus ja oman tehtaan rakennukset.



Flerohopps Glasbrukista voi lukea lisää:  
https://www.flerocatt.se/FlerohoppsHistoria/glasbruk.htm
 

Paperipainon oikeassa alakulmassa on tehtaan merkki.

Liikkeessä on runsaasti lasiesineitä ja keramiikkaa.

Myös vanhoja leluja ja pieniä huonekaluja on tarjolla.

tiistai 13. helmikuuta 2024

Pari kristallimaljakkoa

 

Vasemmanpuoleinen on Saara Hopean Nuutajärvelle 1956 suunnittelema malli 1407/K535, mutta oikeanpuoleinen on tunnistamatta.

Suomen lasimuseossa on esillä Saara Hopean näyttely ja blogin lukijalta tuli kuvia kahdesta maljakosta, joista toinen on Saara Hopean muotoilema, mutta toinen on tuntematon. Siinäkin on samankaltaisuuksia Hopean muotokieleen ja sellaisia näkee silloin tällöin myytävänä, mutta tunnistaako joku sen?

Kiitokset kuvista Pertille!

Tämän korkeus on 130 mm ja suuaukon halkaisija 90 mm.

Tunnistettavan esineen korkeus 155 mm ja halkaisija 85 mm.

1950-luvulla kristalliesineitä ei Nuutajärvellä signeerattu, mikä vaikeuttaa niiden  tunnistamista.

LISÄYS 8.5.2024:

Oikeanpuoleinen maljakko kuuluu ilmeisesti Iittalan Löytö-sarjan hiottuihin malleihin. Lue lisää: 

sunnuntai 11. helmikuuta 2024

Lasimuseossa avattiin 3 näyttelyä

 

Suuressa salissa kuunneltiin avajaispuheet.

Perjantaina vietettiin Suomen lasimuseossa avajaisia runsaan vierasjoukon kanssa ja nyt esillä on Kaj Franck – Muotoilija utopia ja Saara Hopea – Valintana kauneus -näyttelyt, lisäksi sisääntuloaulan parvelle valmistui uusi vitriini, jossa esitellään uutta suomalaista studiolasia.

Ohessa muutama kuva avajaispäivältä. Nyt esillä olevia näyttelyitä esitellään laajemmin tässä blogissa myöhemmin.

Franckin näyttelyssä on esillä runsaasti keräilijöiltä lainattuja esineitä, mm. Kyösti Kakkosen kokoelmasta.


Rista-sarjan esineitä 1950-luvulta.





Kristallisalissa odoteltiin avajaisten alkamista ja pääsyä suureen saliin.

Panttereita Saara Hopean näyttelyssä.

Saara Hopea suunnitteli runsaasti kristalliesineitä Nuutajärven lasille, mutta siihen aikaan ei kristalliesineitä signeerattu.

Hopea tunnetaan myös näistä emalimaljoistaan ja koruistaan.

Uusi vitriini sisääntuloaulan parvella toimii uuden suomalaisen studiolasin esittelypaikkana.