Lasimuseossa avautuu kaksi näyttelyä

 

Markku Piri: Punaisen kuutamon pullo ja Leppoisan meren kaikujen pullo. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Suomen lasimuseo Riihimäellä avautui tammikuun huoltoseisokin jälkeen viime sunnuntaina. Kevään vaihtuvina näyttelyinä avautuvat ensi lauantaina Markku Pirin Värejä-näyttely, missä esillä on lasin lisäksi tekstiilejä ja kuvia sekä Henriikka Pölläsen Celestial Buddies -näyttely. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 12.4. saakka.

Markku Piri: Heijastukset-maljakoita. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Markku Piri on rohkeasta värinkäytöstä ja elegantista muotokielestä tunnettu muotoilun monitaituri. Suomen lasimuseon näyttelyssä korostuu Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Markku Piri ja valosuunnittelun on toteuttanut Ilkka Volanen.

Henriikka Pöllänen: The Remaining Eight. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Henriikka Pölläsen työskentely painottuu lasin veistoksellisuuteen ja sen kuvallisiin ja tilallisiin mahdollisuuksiin. Hänen työskentelynsä ytimessä on kylmän lasin veistäminen. Näyttelyssä liu'utaan arjen havainnoista ja kaupunkiluonnosta mm. astrologiaan ja mielen monikerroksellisuuteen sekä naiseuden tulkintoihin.

Lähde: https://www.suomenlasimuseo.fi/

Henriikka Pöllänen: The Shape of Water I & II. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Onko Aimo Okkolinin muotoilema?

 

Maljakon korkeus on 28 cm; voisiko se on olla Aimo Okkolinin muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama?

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa hopeajalkaisesta maljakosta, joka tyylillisesti muistuttaa Aimo Okkolinin kädenjälkeä, mutta onko se hänen suunnittelemansa?

Suomen lasimuseon julkaisemasta Lumpeenkukka - Aimo Okkolin -kirjasta sen kuvaa ei löytynyt.

Jalustan hopealeimoista viimeinen on vuosileima H7, jonka mukaan se on leimattu 1961.

Kiitokset kuvista Maisalle.

Tänään liputetaan Alvar Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi

 

Kuva: https://www.archinfo.fi/toiminta/arkkitehtuuri/arkmuoto

Valtakunnalliset Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät järjestetään 31.1.–7.2.2025. Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2. nostetaan liput salkoon suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Viidettä kertaa järjestettävä festivaali keskittyy tänä vuonna juhlistamaan rakennusten ja esineiden käyttöä, ylläpitoa ja korjaamista teemalla Käytön jälkiä.

ArkMuoto-tapahtuman ohjelmistoa: https://www.archinfo.fi/toiminta/arkkitehtuuri/arkmuoto

Lähde: https://designforum.fi/tapahtuma/arkkitehtuurin-ja-muotoiolun-paivat

Nanny Stillin muotoilema kaadin

 

Nanny Stillin muotoilema kaadin, jonka korkeus on 30 cm ja halkaisija 10 cm.

Blogin lukija lähetti kuvia kaatimesta, joka on Nanny Stillin tyylinen ja pohjaan on signeerattu Nanny Still Riihimäen Lasi Oy. Kuvien lähettäjä kertoo, että esine on peräisin isoäidin tavaroista ja muistikuva on, että se olisi hankittu 1960-luvulla. Tällaisen esineen kuvaa ei kuitenkaan löydy netistä kuvahaulla, eikä sellaista löytynyt Suomen lasimuseon julkaisemasta Nanny Still – Ilmatar -kirjastakaan. Tunnistaako joku Nanny Still -keräilijä tätä kaadinta ja voisi varmistaa sen olevan Stillin muotoilema?

Kiitokset kuvista Lauralle.

Katso lisäys tämän julkaisun lopusta.

Voisiko tämä olla uraanilasia?

Pohjaan on kaiverrettu NANNY STILL  RIIHIMÄEN LASI O.Y.

LISÄYS 02.2.2016:

Usea henkilö on tunnistanut esineen Nanny Stillin muotoilemaksi Tsarina-sarjan kaatimeksi. Suomen lasimuseon Still-näyttelyssä vuonna 2023 oli esillä vaaleanpunainen versio. Se näkyy oheisessa kuvassa olevassa vitriinissä, missä oli esillä Tsarina-sarjaa. Kaadin on harvinainen. Kiitokset mm. Akselille, Timolle, Sepolle, Jukalle ja Laurille. Tätä kaadinta on valmistettu pieniä määriä limenvihreästä, vaaleanpunaisesta ja sinisestä lasista.

Nanny Stillin Suomen lasimuseossa vuonna 2023 esillä ollutta Still Life -näyttelyä on esitelty tässä blogissa: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/02/kuvia-lasimuseon-nayttelyavajaisista.html + https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/02/kolme-nayttelya-avautuu-lasimuseossa.html 
+ https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2023/03/kuvia-nanny-stillin-nayttelysta.html 

Vaaleanpunainen versio. Kiitokset kuvasta Timo Maukonen.

Oiva Toikan maljakko

 

Blogin lukija Britanniasta lähetti kuvia maljakostaan, jonka pohjassa on signeeraus Oiva Toikka Nuutajärvi Notsjö. Hän ei ole löytänyt vastaavan maljakon kuvaa hallussaan olevista Toikka-kirjoista ja kysyy nyt löytyisikö Lasinkeräilijän Blogin kautta tietoja maljakosta. Sen korkeus on 103 mm ja halkaisija 95 mm.

OivaToikka: Pro Arte -maljakko on valmistettu Nuutajärvellä. Kuva on julkaistu kirjassa Oiva Toikka - 50 vuotta oivalluksia.

Oiva Toikka – 50 vuotta oivalluksia kirjan sivulla 149 on melko saman muotoiselta näyttävän maljakon kuva, mutta tuon Pro Arte -maljakon korkeudeksi ilmoitetaan 258 mm. Se on ollut tuotannossa 1981-1982.

Thanks for the pictures Tim.

Airamin tuhkakupit

 

Kaksi Airamin tuhkakuppia, joita sisällä tupakoinnin vähennyttyä voi käyttää vaikka paperipainoina.

Kaisa Koivisto on kirjoittanut artikkelin Airamin lasitehtaan vaiheista ja se on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2023. Artikkelin mukaan Neolux-lamppuja varten hankitusta neodyymilasista tehtiin liikelahjoiksi tällaisia tuhkakuppeja Airamin omalla tehtaalla. Valmistusajankohta on ilmeisesti 1960-luvun jälkipuoliskolla. Esine on muottiin valettu ja sisäosa käsityönä puristettu, pohjassa lukee AIRAM.

Blogin lukija lähetti oheiset kuvat, joissa on toisena esineenä värittömästä lasista tehty versio. Noita neodyymejä versioita on viime vuosina näkynyt harvoin myytävänä, mutta tämä väritön versio on vielä harvinaisempi.

Kiitokset kuvista Jaakolle.

Harvinainen värittömästä lasista tehty Airamin liikelahja.

Kaksi keskenään erisävyistä neodyymiä Airamin liikelahjatuhkakuppia.

Esineen pohjassa lukee AIRAM.

Onko Gunnel Nymanin muotoilema maljakko?

 

Onko tämä Gunnel Nymanin muotoilema maljakko?

Blogin lukija lähetti kuvia maljakosta, jolle kaipasi tunnistusapua. Hän kirjoitti näin:

”Vaasin seinät ovat paksua lasia ja ulkopinta on lähes tasainen, mutta makkaroiden kohdalla tuntuu aina hieman muutosta. Makkarat tuntuvatkin sisäpuolella sitten jo reippaana aaltomaisuutena ja suuaukko on pyöristetty, ulkokehältä enemmän. Vaasin korkeus on 17,5cm, suuaukko (sisämitta) noin 15cm ja painoa on jopa 1660g.”

Tuollaisella tekniikalla valmistetuista suomalaisista lasiesineistä ovat tunnetuimpia Göran Hongellin muotoilemat R-Optich -sarjan maljakot, mutta niistä pienemmänkin muoto poikkeaa aloituskuvan esineestä.

Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Sata vuotta Karhulan lasia ja siinä on kaksi erikokoista Göran Hongellin muotoilemaa maljakkoa, jotka on puhallettu rihlamuotiin ja näin saatu seinämän paksuus vaihtelemaan, mikä näkyy aaltoilevana lasina.

Aloituskuvan maljakko näyttää Gunnel Nymanin 1930-luvun puolivälissä Riihimäen Lasille muotoilemalta esineeltä. Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Gunnel Nyman – Lasiin vangittu kauneus ja valitettavasti kirjassa ei mainita tämän esineen mittoja.

Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta Gunnel Nyman -kirjasta Lasiin vangittu kauneus.

Osaako joku tunnistaa, onko kysyjän maljakko tuo Gunnel Nyman muotoilema vai onko ulkomailla joku tehnyt melkein samanlaisen?

Kiitokset kuvista Kaille.