Riihimäen museohanke: siirtyykö lasimuseo Veturitalleille?

 

Suomen lasimuseo varhain Lasipäivän aamuna.

Riihimäen kaupunki on toteuttanut kumppaneidensa kanssa Museinno-hankkeen. Hankkeessa tarkasteltiin Riihimäen museoiden sijoittumisen mahdollisuuksia sekä uusia yhteistyön muotoja asemakortteleissa Veturitallien, Voimalan ja Hämeen ammattikorkeakoulun tulevan kampuksen alueella. Kyse on Riihimäen asemakortteleiden kehittämisen esivalmisteluhankkeesta.

Museinno-hankkeen tavoitteena oli luoda visio museoalan, korkeakoulujen ja yrityskentän toimintoja yhdistävästä yhteistyömallista ja toimintaympäristöstä. Tavoitteena oli tarkastella Riihimäen museoiden sijoittumisen mahdollisuuksia sekä tutkia, miten museotoiminta voisi olla osa Veturitalleja ja Riihimäen keskustatoimintoja.

”Riihimäellä on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa keskustaa, jossa museot, oppiminen ja uudet innovaatiot kohtaavat asemakortteleissa. Museinno-hanke osoittaa Veturitallien potentiaalin. Kesäkuun alusta käynnistimme alueen rakennuskannan perusteellisen teknistaloudellisen kartoituksen yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteenamme on syksyn aikana varmistaa alueen kehittämisen edellytykset ja siirtyä suunnitelmista toteutukseen”, kertoo elinvoimajohtaja Anna-Riitta Kujala.

Hankkeen alussa haastateltiin sidosryhmiä sekä tutkittiin kotimaisia ja kansainvälisiä verrokkikohteita. Seuraavassa vaiheessa ideoitiin Riihimäen asemakortteleiden museokeskittymän mahdollista potentiaalia skenaariotyöskentelyn avulla. Tuotetuista skenaarioista luotiin tilasuunnitelmaluonnokset, joissa keskityttiin Veturitallien mahdollisuuksien tutkimiseen. Hankkeessa tuotettiin luonnosmaisia visualisointeja Veturitallien tilojen tunnelmasta ja mahdollisuuksista. Hankkeessa tuotettuja materiaaleja käytetään jatkosuunnittelun tukena. Hankkeesta on julkaistu loppuraportti.

Hankkeen toteuttajana oli Riihimäen kaupunki yhteistyössä Tekniikan museon, Suomen Erä- ja metsästysmuseon, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n kanssa. Hankkeeseen on myönnetty Hämeen liiton alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen rahoitusta (AKKE). Hankkeen toteutti suunnittelutoimisto Pentagon Design alihankkijoidensa kanssa.

Suomen lasimuseo toimii aikaisemmin Riihimäen Lasin tehdaskäytössä olleessa rakennuksessa, joka saneerattiin lasimuseoksi Tapio Wirkkalan suunnitelmien mukaisesti. Museo siirtyi tähän kiinteistöön vuonna 1980 ja nyt museorakennusta pitäisi peruskorjata, budjetti on 11 miljoonaa euroa.

Tekniikan museo toimii tällä hetkellä Helsingin Vanhankaupungikoskella ja sielläkin on peruskorjaustarvetta ja siksi museo etsii uutta toimitilaa.

Lasimuseon vieressä toimiva Metsästysmuseo vaihtoi hiljattain nimensä Suomen Erä- ja metsästysmuseoksi, kun Imatralle kaavaillun Erämuseon perustamishanke ei ole saanut rahoitustaan kuntoon. Metsästysmuseo aloitti toimintansa 1972 Porvoossa, mistä se muutti uusiin tiloihin Riihimäelle 1990. Museota ylläpitää yhdistys, mutta Riihimäen kaupunki tarjoaa tilat.

Riihimäen museot eli museokeskus Riemu -nimen alla toimivat kaupunginmuseo ja taidemuseo sijaitsevat nykyään yhteisissä tiloissa, kun kaupunginmuseo siirtyi taidemuseon yhteyteen vuonna 2024.

Havainnekuva Veturitallien sisätiloista museokäytössä. Kuva: JKMM Arkkitehdit OY / www.riihimaki.fi

Museoinno-hanke on tuottanut kolme skenaariota museoiden tuleviksi sijaintipaikoiksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki museot siirtyvät Veturitalleille, jolloin nykyiset lasimuseon, metsästysmuseon ja museokeskus Riemun rakennukset jäisivät tyhjilleen.

Kakkosvaihtoehdossa lasimuseon rakennus peruskorjataan ja museo jatkaisi toimintaansa siellä. Museokeskus Riemu muuttaisi nykyisen metsästysmuseon tiloihin. Erä- ja metsästysmuseo sekä tekniikan museon sivutoimipiste muuttaisivat Veturitalleille.

Kolmannessa vaihtoehdossa lasimuseo pysyisi nykyisissä peruskorjattavaissa tiloissa. Myös Erä- ja metsästysmuseo pysyisi nykyisissä, mutta laajennettavissa, tiloissa. Museokeskus Riemu pysyisi nykyisissä tiloissaan ja sille vuokrattaisiin lisätilaa. Tekniikan museon nykyisen HOW-oppimisympäristön toiminta Veturitalleilla jatkuisi.

Lähteet:

https://www.riihimaki.fi/tiedotteet/visio-riihimaen-museotoiminnan-mahdollisuuksista-veturitalleilla-valmistunut/

https://www.riihimaki.fi/uploads/2026/06/f300873d-riihimaki_museinno_tiivistelma_11.6.2026.pdf

Hot & Cool Karkkilassa

 

Näkymä Karkkilan Valimomuseon yläkerran Galleria Bremerin Hot & Cool -näyttelyyn.

Karkkilan Valimomuseossa Galleria Bremerin kesänäyttely Hot & Cool tarjoaa vaikuttavan kattauksen nykyisen suomalaisen lasitaiteen kiinnostavimmilta tekijöiltä. Kuutta taiteilijaa yhdistää pitkä kokemus alalta, työskentely Suomen vanhimmassa lasikylässä Nuutajärvellä sekä persoonallinen, kokeellinen ote materiaaliinsa. Mukana ovat Alma Jantunen, Anu Penttinen, Janne Rahunen, Johannes Rantasalo, Markku Salo ja Heikki Viinikainen. Energiset ja yllätykselliset teokset osoittavat miten monipuolista taidetta yli 1000-asteisesta sulasta lasista on mahdollista tehdä.

HOT & COOL – taidetta Nuutajärven kylästä Galleria Bremerissä 16.5. – 31.8.2026

Lähde: https://karkkila.fi/ruukkimuseo/galleria-bremer/

Parkkipaikalta johtaa kävelytie Valimomuseolle.

Markku Salon veistos La Meniña puistossa museon edustalla. Sen valmistamiseen on käytetty filigraanilasia ja Nuutajärven kartanon vuonna 2024 palaneen 200-vuotiaan navetan peltikattoa.

Näyttely on sijoitettu useaan huoneeseen, tässä kuva isoimmasta huoneesta.

Markku Salon teoksia: etualalla La Meniña III ja vasemmalla La Meniña II, taustalla Action Strories.

Markku Salo: La Meniña III

Etualla Anu Penttisen Materia: Uncertainty II ja taustalla Penttisen Materia: Hover I ja II.

Anu Penttinen: Crown Box II ja IV.

Alma Jantunen: Melinda

Alma Jantusen teoksia.

Etualalla Alma Jantusen: Eternity, taustalla Kesäkuvia #008.

Etualalla Heikki Viinikaisen teoksia.

Heikki Viinikaisen Kaksia aittaa ja huussi, Green case ja kaksi Infinity-teosta.

Heikki Viinikainen: Villirubiini.

Viinikaisen Lipas.

Janne Rahusen teoksia.

Janne Rahunen: Polte

Taidokasta reticello-tekniikkaa.

Rahusen teoksia

Janne Rahunen: Saunan jälkeen.

Johannes Rantasalo teoksia, etualalla Mörhy.

Etualalla Rantasalon Lönty ja taaempana Emö.

Rantasalon Lönty.

Suomen Valimomuseon toisessa kerroksessa on tila, joka on nimetty Huitin taidehuoneeksi. Taidehuoneessa on esillä taidemaalarin Ilmari Huitin (1897-1960) teoksia. Hän on ikuistanut teoksiinsa maisemia ja henkilöitä Karkkilasta ja Karkkilan ympäristöstä, erityisesti Vaskijärven alueelta.

Näyttelyn teema vaihtuu kaksi kertaa vuodessa ja teemaan kerätään Huitin maalaamia tauluja Huitin säätiön kokoelmista ja toisinaan näyttelyitä täydennetään lainaamalla teoksia yksityisistä kokoelmista. Huitin Säätiöllä on meneillään hänen taidettaan koskevien tietojen ja taulukuvien kartoitusprojekti, jossa on toistaiseksi löydetty jo yli 1300 teosta.

https://karkkila.fi/ruukkimuseo/huitin-taidehuone/

                        

Valimomuseon alakerrassa toimii Karkkilan ruukkimuseo Senkka, joka on valimoteollisuuden historian erikoismuseo. Ruukkimuseon vierailukohteita ovat Suomen Valimomuseo, Högforsin masuuni ja Karkkila-Högforsin työläismuseo. Kohteet sijaitsevat historiallisessa ruukkiympäristössä Karkkilan koskien kupeessa.

Suomen Valimomuseon Valun jäljillä-perusnäyttely, Högfors-esinekokoelma, Galleria Bremer ja Huitin taidehuone ovat avoinna vuoden ympäri.

https://karkkila.fi/ruukkimuseo/

Högforsin valimon tuotteita Senkka-museon näyttelyssä.

                   

                    

                   

                                  

                            

Tunnistaako kukaan?

 

Blogin lukija lähetti kuvia lasiesineestä, jossa on tutun tuntuisia piirteitä, mutta kuitenkin se on toistaiseksi jäänyt tunnistamatta. Esineen korkeus on 15,5 cm ja suuaukon halkaisija 7 cm, joten se lienee viinilasi? Maljaosa ulottuu jalan sisälle, joten siihen voisi halutessaan asettaa kynttilän. Tunnistaisiko joku tämän esineen?

Kiitokset kuvista Vesalle.

Kuvien lähettäjä kirjoitti, että maljaosa jatkuu jalkaosan sisälle.

Kuvia Somerniemen kesätorilta

 

Somerniemen kesätoria tänään 27.6.

Somerniemen kesätori on toiminut jo yli 35 vuotta. Koronavuosina toiminta supistui, mutta on sen jälkeen elpynyt hiljalleen. Takavuosien myyjien ja ostajien määriin ei kuitenkaan ole toistaiseksi päästy.

Tänä vuonna uutta on torialueelle valmistunut katos myyjille ja toisen kahvilan katettu terassi sekä puhelinkioski ilman puhelinta.

Kyllä täältä yleensä aina tule ostettua jotain, niin tänäänkin. Kauppaa tehdään klo 13 asti.

Tapahtumatiedot: https://somerniemi.fi/kesatori/

Puhelinkioski ottaa vastaan parkkipaikalta tulijat.

Kirpputorialueella osa myyjistä myy suoraan peräkärrystä.

Laadukasta lasiakin on tarjolla.

Kumelan kannellinen kaadin ja Kupittaan Saven tuotteita.

Moni ostaa takaisin lapsuuttaan.

Kessutupakkaa ja Ahkeruus-puuhapaketteja.

Iso lysterilasinen boolimalja ja kuppeineen.

Mm. vanhoja koulukirjoja.

Hattukauppiaan aamu oli Pihasoittajien laulu ja LP-levyn nimi vuonna 1973.

Mansikan pääsatokausi on meneillään.

Uusi katos oli vain osittain käytössä tänään. Katos suojaa auringon porotukselta ja sateelta tarpeen mukaan.

Kotikutoisia tuotteita...

... ja ulkomailta tuotuja tekstiilejä.