lauantai 17. huhtikuuta 2021

Tommi Toija - Metamorfooseja

 


Tommi Toija (s.1974) on yli kaksikymmentävuotisen uransa aikana onnistunut luomaan tunnistettavan, puhuttelevan ja aika-ajoin kiistellynkin kuvakielensä. Suomen lasimuseon sijaintipaikkakunnalle Riihimäelle vuonna 2018 hankittu julkinen teos Eksynyt on muodostunut jo parissa vuodessa ikoniseksi maamerkiksi.

 


Suomen lasimuseon vielä huomenna 18.4. avoinna olevassa näyttelyssä nähdään ensimmäistä kertaa hänen lasiveistoksiaan. Ne on valmistettu Lasismissa Riihimäellä. Aiemmin teoksissa on nähty materiaalina muun muassa savea, pronssia ja muita metalleja, puuta ja arkisia kierrätysmateriaaleja. ”Olen yllättynyt kuinka mukavalta ja helpolta lasi tuntuu. Lasin kanssa toimiessa voi suunnitella asioita vain tiettyyn pisteeseen saakka ja omalle intuitiolle ja materiaalin luonteelle on pakko antaa tilaa ihan uudella tavalla”.

 


Toija valitsee käyttämänsä materiaalin aina veistosideansa ehdoilla, kullakin materiaalilla kun on oma luonteensa. Keramiikan hän kokee soveltuvan inhimillisyytensä vuoksi parhaiten ihmiskuvaukseen. Pronssi taas edustaa kuvanveiston virallista kaanonia ja se miellyttää taiteilijaa ikuisuuden ajatuksessaan. Puuta hän veistää varsin konstailemattomasti ja saa sen syyt ilmentämään tunnetta siinä missä muovailtavamman keramiikankin. Kaikkien materiaalien käyttöä yhdistää sama asia: käsittelyn tapa on totutusta poikkeava. Keramiikan hajotessa uunissa, osat voi hyvin liimata kasaan tai veistoksen voi paikata. Pronssivalun aikana syntyneet epätäydellisyydet ja virheet jäävät näkyviin, niistä syntyy teoksen luonne.

 


Toija asettuu kuvanveistäjänä klassisen tradition jatkumoon, mutta on jo pitkään ollut tuotannossaan monella tavalla omalla linjallaan. Taiteilijan luomat, omissa maailmoissaan olevat ihmishahmot ilmentävät kiistattomasti tunteita. Osan tuska ilmenee painajaismaisen huutavana muotona, osa hahmoista näyttää kirkasotsaisuudessaan liikuttavan viattomilta. Toijan teokset syntyvät tekemisen kautta. Hahmojen ilmeet ja olemus löytyvät prosessin aikana. Toija työstää useita veistoksia samaan aikaan. Hän ei halua julistaa taiteellaan mitään, vaan mieluummin ehdottaa tai todeta.

Näyttelyssä nähdään myös Iina Terhon (s.1977) tuore dokumenttielokuva Sulamispiste. Elokuva seuraa kuvanveistäjä Tommi Toijan taiteellista prosessia uuden materiaalin äärellä.

Lähde: Suomen lasimuseo

 








 

perjantai 16. huhtikuuta 2021

Kuvia Lasismi puhaltaa henkiin –näyttelystä

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä Osuuskunta Lasismin näyttely 18.4. asti eli enää vain tulevan viikonlopun ajan.

 

Lasismin juhlanäyttely lasimuseon suuressa salissa.


Lasismi on kuuden lasinpuhaltajan ja lasimuotoilijan muodostama osuuskunta, joka toimii Riihimäen vanhalla lasitehtaalla. Lasismi on valmistanut lasia yli kymmenen vuoden ajan useille suomalaisille taiteilijoille ja muotoilijoille monipuolisin tekniikoin. Lisäksi osuuskunnan jäsenet ovat olleet aktiivisia alan toimijoita ja osallistuneet omilla teoksillaan useisiin ryhmänäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Lasismi on vakiinnuttanut asemansa puhalletun taidelasin valmistajana Suomessa.

 

Etualalla Toni Kokkila: Nuutajärvi aparaatti.


Lasismi – Puhaltaa henkiin -näyttelyssä Suomen lasimuseossa on esillä jokaisen Lasismin jäsenen omia teoksia vuosilta 2010 – 2021. Esillä on myös valikoitu kokoelma asiakkaille tehtyjä teoksia. Näyttely painottuu taidelasin esittelyyn.

 

Kaappo Lähdesmäki: Gerhard.


Jokaista valmista teosta edeltää valtava määrä työtä ja usein myös monta epäonnistunutta kappaletta. Vaikka näyttelyssä on esillä lopputuloksia, itse tekemisen prosessi on tekijöille tärkeämpää. Lasinpuhaltajan ammattitaito on vuosia kestävä sinnikäs prosessi.

 

Markku Piri: Kiintymyksen juoman pullo.


”Työ on raskasta, se ei ole helppoa, mutta koukuttavaa. Työn tekemisen prosessi on se mikä kiehtoo” Kaappo Lähdesmäki sanoo.

Yhteistyön merkitys on oleellinen tekijä lasitöiden onnistumisessa ja jokaisen rooli prosessissa on yhtä tärkeä.

“On tärkeää vastaanottaa hulluimmatkin ideat ja pyrkiä myös totetuttamaan ne. Rohkeus tarttua haasteisiin onkin meitä yhdistävä tekijä” Kimmo Reinikka toteaa.

 

Etualalla Helena Tynellin Aurinkopullon juhlaversio.


Studiolasiala on kutistunut vuosikymmenien aikana Suomessa, mutta samalla se tarkoittaa asiakastöiden monipuolistumista ja tuotannon painottumista taidelasin valmistukseen.

Lasinpuhaltajilta vaaditaan heittäytymistä ja monipuolisuutta, ei riitä että osaa vain tietyn tekniikan tai työvaiheen.

 


Lasismin jäsenet vuonna 2021 ovat Kaappo Lähdesmäki, Kimmo Reinikka, Toni Kokkila, Maarit Lähdesmäki, Maria Jutila ja Helmi Remes. Lasismin kunniajäsen on lasinpuhaltajamestari Jaakko Liikanen.

Lasismin jäseninä ovat olleet myös Joonas Laakso, Erno Takala ja Pauli Vähäsarja.

Helmi Remes: Joen jäällä.

 




Risto Granlund: Diabolo.




Joonas Laakso: Saanko luvan?


Maria Jutila: Kehrä.


Pertti Metsälampi: Snow White.


Erno Takala: Kastelukannu.


Jaakko Liikanen: Tykky.


Aino-Kaisa Kukkonen-Madi: Karsikko + Saaret.


Etualla Toni Kokkila: Corallia.

Etualalla Kimmo Reinikka: A-tyyppi.



Maaret Lähdesmäki: Fusion.



Joonas Laakso: Zig-Zag.



Etualalla Helmi Remes: Painkiller.


Etualalla EGS: Fragile identity.


Sauli Suomela: Capsule.


Jaakko Liikanen: Riite.






Tommi Toijan teoksia on enemmän 

kolmannessa kerroksessa.