torstai 29. helmikuuta 2024

Tommi Ketosen lasiveistos varastettiin Espoossa

 

Tommi Ketosen teos Kesäpäivä järvellä, kuva: Tommi Ketonen.

Ketosen teos on ollut esillä espoolaisessa kauppakeskus Lippulaivassa, mistä se varastettiin viime viikon keskiviikon ja lauantain välillä. Teoksen nimi on Kesäpäivä järvellä ja sen korkeus on 29,5 cm, leveys 15 cm ja syvyys 12 cm. Painoa esineellä on 6,5 kiloa. Teoksen pohjassa on signeeraus Tommi Ketonen 2023.

Lasitaiteilija Tommi Ketonen, kuva www.lasikomppania.com


Ketonen on lasinpuhaltajan ja lasitaitelijan ammatin lisäksi tatuointiartisti ja kelloseppä.

Jotain varastetusta esineestä tietävät voivat ilmoittaa tietonsa poliisille: vihjeet.lansi-uusimaa@poliisi.fi

Muita Ketosen teoksia: https://www.lasikomppania.com/tommiketonen

tiistai 27. helmikuuta 2024

Taiteilijatapaaminen Iittalan lasimuseossa perjantaina

 

Kuva: https://iittalavillage.fi/connecting-glass-lasin-yhdistamat/

Miten lasipulloon tehdään reikä? Miten syntyi lasinen kitara? Mistä koostuu teos "Lammen valtias"? Kuinka syntyi installaatio "Ei voittajia"?

Tapaa tekijöitä & kysy lasinpuhaltajalta.

Tilaisuudessa "Connecting glass - lasin yhdistämät"-näyttelyyn osallistuvista Iittalan lasinpuhaltajista Leevi Luoma, Saara Sirkeoja, Aada Vainio ja Tero Välimaa kertovat teoksistaan ja vastaavat lasinvalmistusta koskeviin kysymyksiin. Museoon on tapahtumapäivänä vapaa pääsy

Taiteilijatapaaminen perjantaina 1.3. klo 13 - 15 Iittalan lasimuseossa.

Tapahtumatiedot: https://iittalavillage.fi/connecting-glass-lasin-yhdistamat/


perjantai 23. helmikuuta 2024

Viikon päästä Hämeenlinna antiikki & vintage 2.-3.3.

 


Loimua Areena Hämeenlinnan Ojoisilla täyttyy maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna antiikista, keräilystä, vintagesta, retrosta, designista, ym. vanhasta ja keräilyllisestä tavarasta.



Tarjolla on mummolan muistoja ja menneen ajan nostalgiaa.

Vanhan tavaran kauppiaat yli 80 osastolla kattavat myyntiin valaisimia, huonekaluja, astioita, lasia, keramiikkaa, taidetta, hopeaa, koruja, kelloja, keräilykohteita, pienpainatteita, rahoja, kortteja, kirjoja, julisteita, peltipurkkeja, emalia, kultaa, vinyylilevyjä, audio-laitteita, tekstiilejä, asusteita, ym. ym. ym.



Vanhojen postikorttien ja rahojen arviointia. Mukana myös Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja Hämeenlinnan Numismaatikot.



Aikuisten pääsymaksu 8 €. Alle 18 vuotiaat keräilijät maksutta. Lauantaina ja sunnuntaina kello 15-16 välillä aikuisten pääsymaksu alennettuun hintaan 5 e.

Hämeenlinnan Antiikki-, keräily- & vintage-messut. 

Loimua Areena, Härkätie 17 B, Hämeenlinna

Lauantaina 2.3.2024 kello 10 - 16

Sunnuntaina 3.3.2024 kello 10 – 16

Tapahtumatiedot: www.kerailykuume.fi

Oheiset kuvat ovat vastaavasta tapahtumasta maaliskuussa 2019.











keskiviikko 21. helmikuuta 2024

Runsaasti koristellut lasit

 

Kauttaaltaan koristehiotut/kaiverretut lasit.

Oheiset lasit ovat melkein koko pinnaltaan täynnä koristekuvioita. Työn jälki vaikuttaa hyvin ammattitaitoiselta ja syvään uurretut koverat ”silmät” toimivat linsseinä. Tällainen toteutus ei vaikuta kovin suomalaiselta, mutta aikanaan kaivertajia/hiojia tuli suomalaisille tehtaille Keski-Euroopan tehtailta suoraan sekä Ruotsissa työskentelyn jälkeen ja he toivat omia malleja mukanaan. Tämän kaltaisia runsaita hiontakoristeluja on tehty ainakin Böömissä eli nykyisen Tšekin alueella 1700-luvulta alkaen sekä keisarillisella Venäjällä. Nämä lasit ovat peräisin Karhulan lasitehtaalla aikanaan esimiesasemassa olleelta henkilöltä. Lasin korkeus on 13 cm ja suuaukon halkaisija 7 cm. Pohja on hiottu tasaiseksi. 

Osaako joku tunnistaa tämä lasit tai antaa vinkin mistä suunnasta valmistaja voisi löytyä?

Koristelut lasin sisäpuolelta nähtynä.

Koristelukuvion keskellä on kaksi "silmää", jotka on syvään koverretut.



Tuollainen linssi löytyy myös kuvion yläpuolelta ja kuvioiden välistä.

Lasin vastakkainen puoli näyttää olevan kauempana linssien kautta katsottuna.

maanantai 19. helmikuuta 2024

Iittalan uusi brändi puhuttaa edelleen

 

Kuvassa Helsingin Sanomat 17.2.2024: Kun kumppani jättää -artikkelin ensimmäistä aukeamaa.

Iittala tiedotti logonsa vaihtamisesta 5.2. ja sen jälkeen alkoi keskustelu median ja sosiaalisen median palstoilla: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2024/02/iittalan-uusi-ilme.html. Suurin osa kommentoijista on kokenut muutoksen negatiivisena. Helsingin Sanomat omisti aiheelle lauantaina 17.2. kolme aukeamaa otsikolla Kun kumppani jättää. Jutussa todetaan, että meillä suomalaisilla on poikkeuksellisen vahva suhde Iittalaan: Iittalan brändiuudistus on meille kuin parisuhdekriisi.


Suomalaisilla on vahva kansallistunne ja -ylpeys liittynyt lasiin: kun suomalaiset muotoilijat ja lasitehtaat saivat palkintoja maailmannäyttelyissä 1930-luvulla, käytettiin näitä palkintoja kotimaan markkinoinnissa hyväksi, joka samalla nosti kansallistunnetta. 

1950-luvulla suomalaisen muotoilun menestyksen Milanon triennaaleissa kotimaiset taideteollisuusyritykset osasivat hyödyntää täysimääräisesti, varsinkin Iittalan lasitehdas.

Pitkään suomalaiset halusivat ostaa vain Suomessa valmistettuja lasiesineitä ja nykyäänkin melkein kaikki täkäläiset lasinkeräilijät keräävät suomalaista lasituotantoa.

1960- ja 70-lukujen EFTA-, EEC- ja Kevsos-sopimukset poistivat lasiesineiltä suojatullit ja halvempi ulkomainen lasi alkoi vallata tilaa kauppojen hyllyiltä. Edullisempi hinta sai osan kuluttajista siirtymään tuontilasin ostajiksi ja suomalaiset lasitehtaat alkoivat supistaa ja lopettaa toimintaansa: Riihimäki lopetti suupuhalletun lasin tuotannon 1976 ja tehdas suljettiin kokonaan 1990, Kumelan lasitehdas lopetti1985, Karhulan lasitehdas valmisti viimeiset vuosikymmenet vain pakkauslasia ja tehdas suljettiin 2009. Humppilan lasitehdas lopetti omana yhtiönä 1986, mutta Wärtsilä osti tehdaskiinteistön sekä liiketoiminnan ja Humppila jatkoi läheisen Nuutajärven lasitehtaan ”sivutoimipisteenä”. Kun Nuutajärvi ja Iittala yhdistyivät, tehtiin Humppilassa myös Iittalan malleja. Tuotanto siellä lopetettiin 2008. Kumelan lasitehtaan uunit kylmenivät 2010-luvulla. Fiskars sulki Nuutajärven lasitehtaan 2014 ja keskitti tuotannon Iittalaan. Tämän jälkeen Iittala on ollut ainoa lasitehdas Suomessa ja kaikki teolliseen suomalaiseen lasiin liittyvät odotukset ja arvostukset kohdistuvat Iittalaan. Tätä taustaa vasten ymmärtää suomalaisten vahvat tunnereaktiot Iittalan hylätessä vanhan brändinsä.




sunnuntai 18. helmikuuta 2024

Kenen muotoilema snapsilasi?

 

Nuutajärven kalatarralla varustettu snapsilasi, mutta kuka on sen muotoilija ja mikä on valmistusajankohta?

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa snapsi-/ryyppylasista, jonka korkeus on 8 cm ja suuaukon halkaisija 4 cm, jalkalaatan halkaisija on 5 cm. Maljaosan kyljessä on Nuutajärven kalatarra, mutta onko tuo versio siitä ollut käytössä 1960-luvulla? Voisiko lasin muotoilija olla Harry Moilanen, jonka jalattomissa snapsilaseissa on samaa muotokieltä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2020/07/harry-moilasen-snapsilasit.html