torstai 12. helmikuuta 2026

Markku Piri esittelee näyttelyään lauantaina

 


Ylihuomenna lauantaina 14.2. klo 13 Markku Piri esittelee näyttelyään VÄREJÄ: lasia, tekstiilejä ja kuvia. Näyttely on esillä Suomen lasimuseon suuressa salissa Riihimäellä. Hän myös signeeraa ”Pirinsininen ja muita värejä” -kirjaansa.



keskiviikko 11. helmikuuta 2026

Kolmesta osasta koostuva esine

Kolmesta osasta koostuva lasiesine kaipaa tunnistamista.

Blogin lukija lähetti kuvia kolmesta osasta koostuvasta lasiesineestä. Korkeus on noin 11 cm ja halkaisija 9 cm.

Sisäosa on kellertävää lasia, ulompi osa on väritöntä lasia ja sen pohjassa on kupla, kannessa syvennys. Oletus on, että tämän muotoilija voisi olla Anna-Leena Hakatie, mutta onko näin?

Kiitokset kuvista Kerstinille.



LISÄYS 11.2.2026:

Heikki muisti, että tuon mallisen esineen kuva on julkaistu tässä blogissa 10 vuotta sitten: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2016/03/oodi-unto-suomiselle.html

Kyseessä on siis Brita Flanderin muotoileman Utopia-sarja esine.

Brita Flanderin lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun koostui näistä Utopia-sarjan laseista. Esineet kuuluvat Suomen lasimuseon kokoelmiin. Jalallinen viinilasi on tehty myöhemmin Artekille. Kuvassa keskellä näkyy versio, jossa sisäosa on harmaa, kun tämän postauksen aloituskuvassa on kellertävä yksilö.




maanantai 9. helmikuuta 2026

Vanha naurispullo

 

Vanha naurispullo, jonka kaula on katkennut. Korkeus on noin 12,5 cm ja leveys noin 10,5 cm.

Oheisen kaltaisia pieniä litteitä pulloja kutsutaan naurispulloiksi, kun sen muoto on muistuttanut naurista. Tuo juures oli aikanaan tärkeässä osassa suomalaisten ruokavaliota, mutta taitaa nykyään olla hyvin vieras elintarvike. Naurispullo on muodoltaan tuota kasvia etäisesti muistuttava, mutta litteä, jotta sitä voi kuljettaa taskussa. Sen pohja on pinta-alaltaan pieni, mutta riittävä, jotta se tarvittaessa seisoo pystyssä pöydällä. Tällaisia pulloja valmistettiin Suomessa 1800-luvulla ja ne koristeltiin usein kierteisellä tai pystysuoralla rihlauksella. Oheinen pullo on löytynyt Lounais-Hämeestä, joten veikkaus on, että se olisi Nuutajärvellä valmistettu.


Naurispullon pohja.

Valoa vasten näkee miten paljon pieniä ilmakuplia on 1800-luvulla valmistetussa pullossa.


Kauniin vihreä naurispullo on koristeltu kierteisellä rihlauksella.
Tällainen naurispullo esiintyy Nuutajärven tuoteluettelossa 1882. Kuva on vuonna 1969 julkaistusta näköispainoksesta.

Nuutajärven naurispulloja. Kuva on teoksesta "Nuutajärvi - kartano ja lasipruuki".

Oikealla on kolme naurispulloa. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini. 

Kaksi naurispulloa, oikealla on pyöreähkö taskumatti. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini.



lauantai 7. helmikuuta 2026

Toinen mahdollinen Okkolin

 

24 cm korkea kristallimaljakko, jossa on hopeajalka. Onko tämä Aimo Okkolinin muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama?

Tässä blogissa julkaistiin alkuviikosta kuvia kristallimaljakosta ja kyseltiin onko se Aimo Okkolinin muotoilema: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/02/onko-aimo-okkolinin-muotoilema.html. Vastauksia ei ole tullut, mutta toinen blogin lukija lähetti kuvia toisesta hopeajalkaisesta kristallimaljakosta, joka myös voisi olla Okkolinin muotoilema. Tunnistaako joku tätä maljakkoa?

Kiitokset kuvista Pertille.

Tämä on valmistettu myös vuonna 1961, kuten keskiviikkona esitelty maljakkokin.





torstai 5. helmikuuta 2026

Lasimuseossa avautuu kaksi näyttelyä

 

Markku Piri: Punaisen kuutamon pullo ja Leppoisan meren kaikujen pullo. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Suomen lasimuseo Riihimäellä avautui tammikuun huoltoseisokin jälkeen viime sunnuntaina. Kevään vaihtuvina näyttelyinä avautuvat ensi lauantaina Markku Pirin Värejä-näyttely, missä esillä on lasin lisäksi tekstiilejä ja kuvia sekä Henriikka Pölläsen Celestial Buddies -näyttely. Molemmat näyttelyt ovat avoinna 12.4. saakka.


Markku Piri: Heijastukset-maljakoita. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Markku Piri on rohkeasta värinkäytöstä ja elegantista muotokielestä tunnettu muotoilun monitaituri. Suomen lasimuseon näyttelyssä korostuu Markku Pirin lasituotanto ja monimateriaaliset kokonaisuudet. Värin lisäksi keskiössä on valo. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Markku Piri ja valosuunnittelun on toteuttanut Ilkka Volanen.


Henriikka Pöllänen: The Remaining Eight. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

Henriikka Pölläsen työskentely painottuu lasin veistoksellisuuteen ja sen kuvallisiin ja tilallisiin mahdollisuuksiin. Hänen työskentelynsä ytimessä on kylmän lasin veistäminen. Näyttelyssä liu'utaan arjen havainnoista ja kaupunkiluonnosta mm. astrologiaan ja mielen monikerroksellisuuteen sekä naiseuden tulkintoihin.

Lähde: https://www.suomenlasimuseo.fi/


Henriikka Pöllänen: The Shape of Water I & II. Kuva: Suomen lasimuseo  /  Ella Tommila.

keskiviikko 4. helmikuuta 2026

Onko Aimo Okkolinin muotoilema?

 

Maljakon korkeus on 28 cm; voisiko se on olla Aimo Okkolinin muotoilema ja Riihimäen Lasin valmistama?

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa hopeajalkaisesta maljakosta, joka tyylillisesti muistuttaa Aimo Okkolinin kädenjälkeä, mutta onko se hänen suunnittelemansa?

Suomen lasimuseon julkaisemasta Lumpeenkukka - Aimo Okkolin -kirjasta sen kuvaa ei löytynyt.

Jalustan hopealeimoista viimeinen on vuosileima H7, jonka mukaan se on leimattu 1961.

Kiitokset kuvista Maisalle.




tiistai 3. helmikuuta 2026

Tänään liputetaan Alvar Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi

 



Valtakunnalliset Arkkitehtuurin ja muotoilun päivät järjestetään 31.1.–7.2.2025. Alvar Aallon syntymäpäivänä 3.2. nostetaan liput salkoon suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Viidettä kertaa järjestettävä festivaali keskittyy tänä vuonna juhlistamaan rakennusten ja esineiden käyttöä, ylläpitoa ja korjaamista teemalla Käytön jälkiä.

ArkMuoto-tapahtuman ohjelmistoa: https://www.archinfo.fi/toiminta/arkkitehtuuri/arkmuoto

Lähde: https://designforum.fi/tapahtuma/arkkitehtuurin-ja-muotoiolun-paivat