Lasimuseo ehdolla Vuoden museoksi

 

Kuva: https://museoliitto.fi

Vuoden museo -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota. Museoliitto ja ICOM Suomen komitea palkitsevat Vuoden museon esimerkillisestä ja vaikuttavasta työstä. Kilpailun voittaja julkistetaan Museogaalassa Hämeenlinnassa 21.5.2026.

Vuoden museo 2026 -kilpailun finaaliin on valittu kolme museota. Voitosta kilpailevat Suomen käsityön museo, Suomen lasimuseo ja Särestöniemi-museo.

”Saimme kilpailuun hyviä ja kovatasoisia hakemuksia, joiden keskuudesta palkintolautakunta valitsi kolme finalistia. Kävimme pitkään keskustelua ja tarkastelimme hakemuksia eri näkökulmista. Lopputulemana halusimme tänä vuonna painottaa erityisesti museoita, jotka perustoimintansa puitteissa ovat vahvasti verkostoituneita ja tekevät kiinnostavaa yhteistyötä erilaisten museoalan ulkopuolisten toimijoiden kanssa”, kertoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Joanna Kurth.

Kilpailun finaaliin kolme vahvaa ehdokasta

Suomen käsityön museo on kehittänyt toimintaansa asiakaslähtöisesti ja tutkittuun tietoon perustuen, vahvistanut käsityön asemaa ajankohtaisena kulttuuriperintönä sekä edistänyt kansallispukuperinteen jatkuvuutta tutkimuksen, mallipukukokoelman ja aktiivisen yleisötyön avulla. Käsityö ei ole museon toiminnassa vain menneisyyden ilmiö, vaan väline ymmärtää nykyhetkeä ja rakentaa tulevaisuutta.

Suomen lasimuseo nostaa esiin konkreettisia toimintamalleja, jotka vahvistavat museon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Museo on onnistunut nostamaan sekä omien sisältöjensä että koko aihealueensa näkyvyyttä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Suomen lasimuseo toimii esimerkkinä siitä, miten aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö voivat tukea uudistumista ja tavoittaa monipuolisia yleisöjä. Museo osallistuu aktiivisesti keskusteluun työn arvosta ja käsityötaidon merkityksestä.

Särestöniemi-museo käsittelee Reidar Särestöniemen taiteen ohella ajankohtaisia teemoja, kuten arktisen alueen tulevaisuutta, jotka liittyvät taiteilijalle tärkeisiin kysymyksiin ja ovat nousseet laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla Särestöniemi-museon toiminta on vahvistanut pohjoisen taiteen ja lappilaisten museoiden valtakunnallista merkitystä ja panostanut Reidar Särestönimen juhlavuonna 2025 erityisesti museokokemuksen viemiseen museon ulkopuolelle.

Vuoden museo –palkinto on jaettu esimerkilliselle ja vaikuttavalle museolle vuodesta 2014 lähtien

Vuoden museo -palkinto myönnetään museolle, joka on merkittävällä tavalla lisännyt museoalan ja museotyön yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Palkittu museo tuo alalle uusia, ajankohtaisia tai ennakkoluulottomia näkökulmia sekä tuoreita ideoita. Tunnustus voidaan myöntää esimerkiksi kokoelma-, näyttely- tai yleisötyön saavutuksista tai muusta innovatiivisesta toiminnasta.

Suomen museoliitto ja ICOM Suomen komitea ovat jakaneet Vuoden museo –palkintoja vuodesta 2014 alkaen. Vuoden museo -tittelin ovat aiemmin voittaneet Lahden museot, Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siida, Riihisaari – Savonlinnan museo, Poliisimuseo, Suomen maatalousmuseo Sarka, Satakunnan Museo, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, Helsingin kaupunginmuseo, Ahvenanmaan merenkulkumuseo, Serlachius-museo Gösta ja Forssan museo.

Vuoden museo -kilpailun voittajan valitsee palkintolautakunta, joka vierailee kevään aikana finalistimuseoissa. Voittaja julkistetaan Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museogaalassa Hämeenlinnassa 21. toukokuuta. Palkintolautakuntaan kuuluvat Kokkolan kaupungin museopalvelujen johtaja Joanna Kurth (palkintolautakunnan puheenjohtaja), viestinnän asiantuntija Kirsti Ruissalo Museoliitosta (palkintolautakunnan sihteeri), Lahden museoiden johtaja Tuulia Tuomi sekä näyttelypäällikkö Päivi Roivainen, kulttuuriasianneuvos Tapani Sainio opetus- ja kulttuuriministeriöstä, toimittaja Tuukka Pasanen Yleisradiosta ja markkinointi- ja viestintäpäällikkö Marjo Vänttinen Museokortista.

Lähde: https://museoliitto.fi/uutinen/vuoden-museo-kilpailun-voitosta-kisaavat-suomen-kasityon-museo-jyvaskylasta-suomen-lasimuseo-riihimaelta-seka-sarestoniemi-museo-kittilasta/

Tunnistusapua kaivataan taas

 

Pikkumaljan tai -maljakon korkeus on 11,25 cm ja sisähalkaisija 12,5 cm. Tunnistaako joku tämän?

Tässä blogissa julkaistiin kuvia Gunnel Nymanin muotoilemaksi oletetusta maljakosta, mutta kukaan ei kommentoinut sitä; ei siis vahvistusta, muttei kumoamistakaan tuolle oletukselle: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/01/onko-gunnel-nymanin-muotoilema-maljakko.html

Vasemmalla on nyt puheena oleva esine ja oikealla on 28.1.2026 esitelty esine.

Noiden kuvien lähettäjä lähetti uusia kuvia esineestä, joka näyttäisi olevan valmistettu samanvärisestä lasimassasta kuin noissa 28.1. julkaistuista kuvissa näkyvä maljakko. Tämänkin pikkumaljan tai -maljakon seinämät ovat aaltoilevaa lasia ja sen pohjaan on kaiverrettu Karhula. Nyman muotoilu useita esineitä Karhulalle vuonna 1937 ja niiden joukossa tiedetään olevan myös tämän värisestä lasista tehty vähän isompi maljakko.

Tietääkö joku tämän esineen muotoilijan; voisiko se olla Nyman tai voisiko se olla Hongellin R-optich -sarjaan kuuluva esine vaiko ihan joku muu?

Esineen pohja on kuulattu.

Karhula-signeeraus on tehty kaunokirjoituksella.

Talvilomaviikko Suomen lasimuseossa 17.–22.2.

 

Suomen lasimuseon Design-salin vitriinejä. Kuva: Ella Tommila  /  Suomen lasimuseo

Eteläisen Suomen talvilomaviikolla Suomen lasimuseossa Riihimäellä on mukavaa tekemistä lapsille ja nuorille.

Tiistaina 17.2. klo 13 pidetään opastus museon perusnäyttelyyn. Opastuksella tutustutaan museon erilaisiin esineisiin, lasin historiaan, käyttötarkoitukseen sekä valmistamiseen.

Keskiviikkona 18.2. klo 13 pidetään opastus vaihtuviin näyttelyihin. Opastus keskittyy lasitaiteen kautta väriin ja valoon.

Molemmat opastukset sopivat kaikenikäisille, erityisesti alakoululaisille. Opastusten kesto on 35 min, ei ennakkoilmoittautumista. Lähtö museon aulasta.

Lisäksi museon luentosalissa on tarjolla koko talvilomaviikon 17.2.–22.2. koristeita oman lasilyhdyn tekoa varten. Lyhdyksi sopiva lasipurkki kannattaa tuoda mukana, esim. piltti- tai lasinen säilykepurkki.

Museo on avoinna tiistaista 17.2.- sunnuntaihin 22.2. klo 10–17 (maanantaisin suljettu). Alle 18-vuotiailla on ilmainen sisäänpääsy.

Lähde: https://www.suomenlasimuseo.fi/tapahtumat

Hyvää ystävänpäivää

 

Lasipalloja.

Aikanaan lasinpuhaltajat tekivät omalla ajallaan sööläystöinä mm. lasipalloja ja usein niitä annettiin ystäville. Lasipalloista on julkaistu artikkelit Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2025 (Niklas Bengtsson: Näkökulmia paperipainoihin) ja 2025 (Annikki Alhava: Vanhoista suomalaisista paperipainoista). Ohessa on muutama erilainen lasipallo

Tässä voi nähdä koiran.

Olisiko tässä merenpohjan elämää?

Tässä lasipallossa on ainoastaan väritöntä lasia, jota on koristeltu ilmakuplin.

Markku Piri esittelee näyttelyään lauantaina

 

Ylihuomenna lauantaina 14.2. klo 13 Markku Piri esittelee näyttelyään VÄREJÄ: lasia, tekstiilejä ja kuvia. Näyttely on esillä Suomen lasimuseon suuressa salissa Riihimäellä. Hän myös signeeraa ”Pirinsininen ja muita värejä” -kirjaansa.

Kolmesta osasta koostuva esine

Kolmesta osasta koostuva lasiesine kaipaa tunnistamista.

Blogin lukija lähetti kuvia kolmesta osasta koostuvasta lasiesineestä. Korkeus on noin 11 cm ja halkaisija 9 cm.

Sisäosa on kellertävää lasia, ulompi osa on väritöntä lasia ja sen pohjassa on kupla, kannessa syvennys. Oletus on, että tämän muotoilija voisi olla Anna-Leena Hakatie, mutta onko näin?

Kiitokset kuvista Kerstinille.

LISÄYS 11.2.2026:

Heikki muisti, että tuon mallisen esineen kuva on julkaistu tässä blogissa 10 vuotta sitten: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2016/03/oodi-unto-suomiselle.html

Kyseessä on siis Brita Flanderin muotoileman Utopia-sarja esine.

Brita Flanderin lopputyö Taideteolliseen korkeakouluun koostui näistä Utopia-sarjan laseista. Esineet kuuluvat Suomen lasimuseon kokoelmiin. Jalallinen viinilasi on tehty myöhemmin Artekille. Kuvassa keskellä näkyy versio, jossa sisäosa on harmaa, kun tämän postauksen aloituskuvassa on kellertävä yksilö.

Vanha naurispullo

 

Vanha naurispullo, jonka kaula on katkennut. Korkeus on noin 12,5 cm ja leveys noin 10,5 cm.

Oheisen kaltaisia pieniä litteitä pulloja kutsutaan naurispulloiksi, kun sen muoto on muistuttanut naurista. Tuo juures oli aikanaan tärkeässä osassa suomalaisten ruokavaliota, mutta taitaa nykyään olla hyvin vieras elintarvike. Naurispullo on muodoltaan tuota kasvia etäisesti muistuttava, mutta litteä, jotta sitä voi kuljettaa taskussa. Sen pohja on pinta-alaltaan pieni, mutta riittävä, jotta se tarvittaessa seisoo pystyssä pöydällä. Tällaisia pulloja valmistettiin Suomessa 1800-luvulla ja ne koristeltiin usein kierteisellä tai pystysuoralla rihlauksella. Oheinen pullo on löytynyt Lounais-Hämeestä, joten veikkaus on, että se olisi Nuutajärvellä valmistettu.

Naurispullon pohja.

Valoa vasten näkee miten paljon pieniä ilmakuplia on 1800-luvulla valmistetussa pullossa.

Kauniin vihreä naurispullo on koristeltu kierteisellä rihlauksella.

Tällainen naurispullo esiintyy Nuutajärven tuoteluettelossa 1882. Kuva on vuonna 1969 julkaistusta näköispainoksesta.

Nuutajärven naurispulloja. Kuva on teoksesta "Nuutajärvi - kartano ja lasipruuki".

Oikealla on kolme naurispulloa. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini. 

Kaksi naurispulloa, oikealla on pyöreähkö taskumatti. Kuva on Markku Annilan kirjasta Vanhat lasini.