Vanhoja puristelasilautasia

 

Joutsenen kuva on koristanut useita eri tehtaiden valmistamia puristelasilautasia. Minkä lasitehtaan versio on tässä?

Tässä blogissa, kuten yleisimminkin lasinkeräilijöiden keskuudessa, painottuvat puhaltamalla tehdyt lasiesineet. Puristelasiesineillä on kuitenkin laaja keräilijäjoukko ja kyllähän vanhoja puristelasiesineitä löytyy varmaan joka kodista, joko käyttöesineinä tai muistoesineinä. Ohessa muutama esimerkki.

Viialan lasitehdas valmisti lautasia Suomen messuille 1920-luvulla.

Massaleimassa lukee Wiiala.

Karhulan lasitehtaan pullalautanen.

Suomen suuriruhtinaskunnan vaakunalla koristeltuja lautasia on valmistettu useammalla lasitehtaalla; tässä on Nuutajärven versio.

Lasten lasisuunnittelukilpailun voittajat selvillä – hakemuksia ennätysmäärä

 

Tämän julkaisun kuvat ovat lasten tekemiä ehdotuksia suunnittelukilpailuun. Kuvat: www.nuutajarvensaatio.fi

Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön Lasten lasisuunnittelukilpailun voittajat on valittu. Säätiö vastaanotti hakuaikana lähes 300 yön otus -aiheista suunnitelmaa 7–12-vuotiailta lapsilta ympäri Suomen. 14 voittajan teokset puhalletaan lasiteoksiksi.

– Teimme uuden ennätyksen, ja osallistujamäärä kaksinkertaistui viime kerrasta, Nuutajärven Lasikylän kulttuurisäätiön puheenjohtaja Alma Jantunen kertoo.

Lasi- ja viestintäalan ammattilaisista koostunut viisihenkinen raati valitsi voittajat. Valinnat tehtiin kuvien ja esittelytekstien perusteella ilman tekijätietoja. Kriteereinä olivat mielikuvituksellisuus, luovuus ja tekninen toteutuskelpoisuus.

– Taso oli huikea ja valinta vaikea. Voittajatöissä on nähtävissä avaraa ajattelua, huumoria ja koskettavuutta, säätiön viestintävastaava Maiju Viitanen kuvailee.

Teema antoi lapsille mahdollisuuden ilmaista jännittäviä ja jopa pelottavia asioita. Taiteen avulla käsiteltiin niin pimeyttä, yksinäisyyttä kuin sotaakin.

– Toivomme, että vaikeiden asioiden konkretisoiminen visuaaliseen muotoon on auttanut lapsia ja perheitä, Viitanen pohtii.

Suunnitelmat puhalletaan lasiesineiksi 5. ja 6. kesäkuuta Nuutajärvellä. Voittajatöiden puhalluspäivät ovat kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia. Voittajat pääsevät seuraamaan oman teoksen puhallusta lähietäisyydeltä.

Teoksista koostettava näyttely avautuu 12. kesäkuuta Nuutajärvellä ja on avoinna syksyyn saakka. Näyttelyn jälkeen teokset luovutetaan voittajille.

Kilpailun järjestämistä tukevat Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Otto A. Malmin lahjoitusrahasto.

Lue lisää: https://www.nuutajarvensaatio.fi/lasikilpailu

Vermon konttitori avasi

 

Vermon Konttitorin kausi 2026 avattiin eilen.

Espoon Vermossa avautui eilen Konttitorin kesäkausi 2026. Myyjäpaikoista ehkä noin neljäsosa jäi vapaaksi, eikä asiakasmääräkään ollut tavanomainen ainakaan aamulla. Ehkä edeltävän yön Euroviisutkin sai väen nukkumaan tavallista pidempään. Tästä eteenpäin tapahtuma on avoinna yleisölle sunnuntaisin klo 9–14 ja ne päivämäärät, jolloin tapahtumaa ei järjestetä löytyvät nettisivulta: https://vermo.fi/konttitori Juhannuksena ei ole Konttoritoria ja heinä-elokuun vaihteessa jää kaksi sunnuntaita väliin kaupunkifestivaali Weekend Festivalin vuoksi.

Viikonloppuna oli eri puolilla Suomen erilaisia pop-up -kirpputoreja, mm. monella kaupunginosalla oli omansa. Näin on myös tulevana viikonloppuna 23.-24.5., jolloin on myös tämän kevään ainoa Myyrkippis Vantaan Myyrmäessä:

https://www.myyrkirppis.fi/

Myös parempaa lasitavaraa oli tarjolla.

Tällaisissa kirppistapahtumassa vierähtää helposti runsaasti aikaa, joten huollonkin pitää toimia.

Kesemmällä, kun kaikki myyntipaikat ovat käytössä ja asiakkaitakin on enemmän, tarvitaan myös ainakin toinen bajamaja.

Arttu Brummerin Luumu

 

Arttu Brummer: Luumu, valmistaja Riihimäen Lasi Oy.

Brummer suunnitteli Luumun vuonna 1947 ja sitä on valmistettu lilana, sinisenä, vihreänä ja kuten tässä, pihkanruskeana. Niitä on tehty ainakin kahta kokoa, noin 15 cm ja 10 cm korkuisina. Oheinen ruskea on tuota suurempaa kokoa. Monipuolisesta Arttu Brummer-Korvenkontiosta on julkaistu kirja, mutta siinä on hyvin vähän tietoa hänen roolistaan lasimuotoilijana. Tämä ura alkoi osallistumisesta Karhula-Iittalan suunnittelukilpailuun vuonna 1932, jossa hän sai ensimmäisen palkinnon taidelasisarjassa. Kyseessä oli vihreästä lasista tehty kuplalasimaljakko. Jostain syystä hän siirtyi pian tämän jälkeen suunnittelemaan Riihimäen Lasille. Yhteistyö jatkui ongelmista huolimatta Brummerin kuolemaan asti eli vuoteen 1951. Brummer oli syntynyt 1891.

LISÄYS 17.5.2026:

Luumuista on tehty myös mattapintaisia eli hapotettuja ja/tai hiekkapuhallettuja versioita. Kiitokset kuvasta Markolle:

Kuukausi Lasipäivään

 

Sunnuntaina 14.6. klo 10–15 järjestää Suomen lasimuseon ystävät ry perinteiseen tapaan lasiesineiden myyntitapahtuman lasimuseon piha-alueilla Riihimäellä. Tämän hetken tiedon mukaan tapahtumaan on tulossa 105 yhdistyksen jäsentä myymään lasiesineitä ja muuta keräilytavaraa.

Tapahtumatiedot: https://www.slmy.fi/lasipaiva-kesa/

Kaksi satavuotiasta Iittalan astiaa

 

Kaksi Iittalan puristelasiesinettä sadan vuoden takaa.

Oheiset astiat löytyvät vuoden 1922 Karhula-Iittalan Kuvasto P:n sivulta 22. Tuotenumeron perässä oleva I-kirjan kertoo valmistuspaikaksi Iittalan. Molemmissa esineissä on myös massaleima IITTALA. Kuvaston sivun yläreunassa lukee suolakkoja, tuhkakuppeja ym., mutta ihan hyvin niitä on voitu käyttää myös kampauspöydän kampavatina ja neulavatina. Kuvastossa on kolmas tähän sarjaan kuuluva esine, joka on kooltaan näiden välissä.

LISÄYS 12.5.2026:

Kiitokset Monalle kommentista Facebookissa:

Kaikki ylimääräinen tieto, niin käyttötarkoitukset kuin koot, löytyy yleensä hinnastoista. Tässäkin tapauksessa numeroiden takaa paljastuu neulavati (4800, 120 mm x 50 mm), saippuavati (4810, 115 mm x 80 mm) sekä kampavati (4820, 225 mm x 70 mm), eli näiden käyttötarkoitukset nimen omaan siellä kampauspöydällä

Taaempana oleva isompi esine ei ole täysin väritöntä lasia, vaan siinä on hento lila vivahde.

Murano – perinteet ja innovaatiot

 

Etualalla Ludovico Diaz de Santillianan suunnittelema koriste-esine Murrinamuna. Toteutus Venini 1964.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä muranolaista lasia vuosilta 1945–1970. Muranolainen lasi eli suuren kukoistuksen aikaa 1950- ja 1960-luvuilla. Taiteilijat ja suunnittelijat, jotka eivät ensisijaisesti työskennelleet lasin parissa, loivat malleja Muranon lasitehtaille. He toivat uusia vaikutteita lähestymällä materiaalia kokeellisesti ja leikittelevästi.

Näyttely tuo esille perinteisten lasinvalmistuksen tekniikoiden kirjoa ja nykytaiteesta otettuja vaikutteita – sekä havainnollistaa näiden välisiä jännitteitä. Esillä on muun muassa Fulvio Biancinin, Carlo Scarpan ja Ercole Barovierin suunnittelemia esineitä. Tunnetuista lasitehtaista ovat edustettuina esimerkiksi Venini ja Seguso.

Näyttely on saksalaisen LWL-Museum Glashütte Gernheimin tuotantoa ja sen on kuratoinut italialalainen lasitaiteen professori Aldo Bova. Esillä on teoksia pääosin italialaisista, saksalaista ja sveitsiläisistä yksityiskokoelmista.

Lähde: www.suomenlasimuseo.fi

Archimede Seguso: Kulho, suunniteltu 1951 ja toteutettu 1964.

Fulvio Bianconi: Nenäliinamaljakko. Suunniteltu 1949 ja toteutus Venini 1960. 

Fulvio Bianconi: Viuhka. Suunniteltu 1950, toteutus Venini 1968.

Massimo Vignelli: Kaksi riippuvalaisimen kupua. Suunniteltu 1954 ja toteutus Venini 1968.

Toni Succheri: Helmikana ja Kalkkuna. Suunniteltu 1964, toteutus Venini 1970.

Fulvio Bianconi: Viisi hahmoa Tiepolon mukaan. Venini 1957.

Etualalla Ercole Barovier: Tähden kaltainen -maljakko. 

Etualalla Paolo Venini: Kanootti-kulho 1957.