Milla Vaahtera – Seuraa kukintaa

 

Riihimäellä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa on esillä Milla Vaahteran Seuraa kukintaa -näyttely vuoden loppuun asti.

Taiteilija ja muotoilija Milla Vaahtera (s. 1981) tunnetaan erityisesti lasista ja messingistä tehdyistä mobileista, veistoksista ja valaisimista. Monialaisen tekijän tuotantoon kuuluu myös muun muassa julkisia taideteoksia, huonekaluja ja tarjoiluastioita. Lasin ja messingin vuoropuhelu näkyi Vaahteran tuotannossa ensimmäistä kertaa vuonna 2017 Dialogue-teossarjassa. Vaahteran teokset asettuvat muotoilun, taiteen ja taidekäsityön rajalle. Ne rakentavat myös yhteyksiä ympäröivään tilaan. Suomen lasimuseossa esillä olevan näyttelyn näyttelyarkkitehtina on toiminut Hanna Anonen.

Milla Vaahtera: Atlas-valaisimia.

Messinki- ja emalikukintoja, lasisia marjoja ja hedelmiä, jotka ovat yhtä aikaa pelkistettyjä ja sadunomaisen liioiteltuja. Näyttelytilassa voi aistia häiveen talveen valmistautuvan puutarhan lohdullisen uneliaasta tunnelmasta. Puutarha hahmottuu myös ajattelun mallina tai utopiana: paikkana, jossa asiat voisivat olla toisin. Milla Vaahtera tunnetaan aktiivisena taidekäsityön ja muotoilun puolestapuhujana. Muodon ja materiaalin leikissä avautuu näkymiä uusia näkymiä taidekäsityön uudenlaiseen kukoistukseen, kertakäyttöistä kulutuskulttuuria haastavaan ajatteluun ja uskoa epätäydellisen, käsin tehdyn esineen ja taideteoksen voimaan.

Näyttelyssä on esillä Vaahteran uusia teoksia, mobileja, veistoksia ja valaisimia. Teokset on toteutettu yhteistyössä Nuutajärven lasinpuhaltajien kanssa. Vaahtera on suunnitellut herkät ja veistokselliset ATLAS-valaisimet Suomen kansallismuseon uudistettuihin tiloihin ja uuteen laajennusosaan yhteistyössä JKMM Arkkitehtien kanssa. Näyttelyssä on esillä myös ATLAS-valaisimia ja niiden prototyyppejä.

Teksti: https://www.suomenlasimuseo.fi/milla-vaahtera-seuraa-kukintaa

Hämeenlinnassa messut vajaan 2:n viikon kuluttua

 

Hämeenlinnan vintage- ja keräilymessut järjestetään Loimua Areenalla 21.-22.11. klo 10–16.

Oheiset kuvat on otettu samassa paikassa aikaisemman tapahtumajärjestäjän messuilta maaliskuussa 2025. Osa kuvista on otettu rakentamispäivänä perjantaina ja siksi niissä kuvissa on hyvin vähän ihmisiä.

Tapahtumatiedot:

https://aarrejahti.fi/ + https://www.facebook.com/aarrejahti + https://www.instagram.com/aarrejahti.fi/

Hongellin viskikarahvi

 

Karhulan lasitehtaan valmistama Göran Hongellin muotoilema viskikarahvi 9682.

Suomen lasimuseon julkaisemassa Sata vuotta Karhulan lasia -kirjassa on kuva Göran Hongellin suunnittelupiirustuksesta vuodelta 1935. Kuvassa on ”whisky-karahvi ja lasi”, joiden tuotenumeroksi ilmoitetaan 9682.

Hongellin suunnittelupiirustus vuodelta 1935. Kuva on kirjasta Lasitutkimuksia V: Sata vuotta Karhulan lasia.

Suomalaisen taideteollisuuden tuntija Igor Herler on kirjoittanut tästä karahvista artikkelissaan ”Refyserade” – kahdeksan kohdetta kokoelmistani, joka on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2018. Jutussa kerrotaan, että nämä esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingissä järjestetyillä Matkailu- ja merenkulkumessuilla elo-syyskuun vaihteessa 1936.

Igor Herlerin artikkelin kuvistusta Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2018. Piirroskuvassa on Karhulan lasitehtaan whisky-karahvi 9494 vuodelta 1934 ja sekin on mahdollisesti Hongellin suunnittelema.

Artikkelissaan Herler pohtii mm. karahvin muodon ja nimessä ilmoitetun käyttötarkoituksen suhdetta. Viski on yleisemmin miesten suosima juoma ja sen säilyttämiseen tarkoitetut karahvit ovat yleensä maskuliinisempia. Tässä on feminiinisen orgaaniset muodot ja siinä on yhtäläisyyksiä Göran Hongellin vuonna 1933 suunnittelemaan liköörikarahviin: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/02/hongellin-likoorikarahvi.html

Göran Hongellin muotoilema liköörikarahvi 8643 vuodelta 1933.

Kuvia Helena Tynellin Piste ja viiva -maljakosta

 

Harvinainen Helena Tynellin muotoilema ja Theodor Käpin kaivertama/hioma Piste ja viiva -taidelasimaljakko on Riihimäen Lasin tuotantoa 1950-luvulta.

Tässä blogissa julkaistiin kuva Riihimäen Lasin valmistaman ja Helena Tynellin suunnitteleman Piste ja viiva -maljakon mainoksesta 5.5.2026: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2020/05/tynellin-piste-ja-viiva.html

Riihimäen Lasin mainos vuodelta 1958.

Julkaisussa kyseltiin parempia valokuvia esineestä. Eilen blogin sähköpostiin tulivat oheiset valokuvat, joista kiitokset Pertille.

Maljakko on signeerattu tikkukirjaimin: HELENA TYNELL TH.KÄPPI RIIHIMÄEN LASI OY -57. Sen korkeus on 22,5 ja leveys 18,5 cm. Vuoden 1958 luettelossa sen tuotenumero on 6642 ja hinta on ollut 24.000 mk eli nykyrahaksi muunnettuna noin 720 euroa. Se on aikoinaan ollut kalleimpia Riihimäen Lasin taidelaseja. Kiitokset myös näistä tiedoista Pertille.

Mari Isopahkalan Aika-näyttely galleria Lokalissa

 

Mari Isopahkalan lasiteoksia on esillä galleria Lokalissa Helsingissä. Näin taiteilija esittelee näyttelynsä:

“Aika määrittää maailmankaikkeutta, yhtäällä se on läsnä pienissä, ohikiitävissä hetkissämme. Aikaa ei Itsessään näe tai varsinaisesti tunne, mutta sitä voi monin tavoin seurata eletyn elämän, valon tai luonnon kautta. Älykäs ihminen on oppinut laskemaan aikaa. Tänä päivänä tuo sama laji elää illuusiossa että voisi hallita sitä.

Aika -näyttely kokoaa yhteen ajan eri ilmentymiä hetkennäyttäjien muodossa lasista ja metallista.

Lasi on materiaalin olomuodosta riippuen nopeaa tai hidasta, hetkellistä tai ajatonta. Sen työstäminen perustuu kokemusoppimiseen ja alueellisiin tietotaitoihin. Lasiin voi jähmettää satunnaisen tai harkitun hetken. Sillä voi tilassa olevan valon myötä osoittaa myös läsnäolevaa aikaa.

Maapallomme metallit ovat peräisin avaruudesta. Ilmakehän kanssa kosketuksessa ne alkavat patinoitumaan ilmassa olevan rikin ansiosta. Suomen ilmanlaatu on vielä hyvä, joten metalli hapettuu meillä suhteellisen hitaasti. Tilanne on aivan toinen saastuneissa miljoonakaupungeissa joissa aika silminnähden juoksee.

Carpe diem!”

Lähde: https://lokalhelsinki.com/fi/nayttely-111-mari-isopahkala-aika-time/

Mari Isopahkalan lasiveistoksia Aika -näyttelyssä Lokal galleriassa.

Timo Sarpanevan syntymästä 100 vuotta

 

Pari hienoa versiota Claritas -taidelasiesineestä.

Timo Sarpaneva syntyi 31.10.1926 ja kuoli 79-vuotiaana 6.10.2006. Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä hänen tuotantoaan KUPLA – lasiin vangittu -näyttelyssä, joka on esillä vuoden loppuun asti.

Tapahtumatiedot: https://www.suomenlasimuseo.fi/nayttelyt

Näyttelyä on esitelty tässä blogissa keväällä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2026/05/kupla-lasiin-vangittu-timo-sarpaneva.html

Lasimuseon suuri sali on tehty hämäräksi ja valoa kohdistuu vain näyttelyvitriineihin.

Kajakki, Orkidea ja Kyynelpisara.

Lansetti II -lasiveistoksia.

Suuressa salissa on kaksi videoprojisointia, joissa esitetään Marjatta Sarpanevan kuvaamina Timo Sarpanevan esineiden valmistusta Iittalassa ja Italiassa.

Arkipelago -lasiveistoksia.

Vaaleansinisiä Kajakkeja.

Harvinaisempia versioita Orkideasta.

Näyttelyssä on esillä valokuvia Timo Sarpanevan uran varrelta. Tämän kuvaaja on U.A. Saarinen ja kuva on Museoviraston journalistisesta kuva-arkistosta. Kuva on vuodelta 1954.