Kaksi satavuotiasta Iittalan astiaa

 

Kaksi Iittalan puristelasiesinettä sadan vuoden takaa.

Oheiset astiat löytyvät vuoden 1922 Karhula-Iittalan Kuvasto P:n sivulta 22. Tuotenumeron perässä oleva I-kirjan kertoo valmistuspaikaksi Iittalan. Molemmissa esineissä on myös massaleima IITTALA. Kuvaston sivun yläreunassa lukee suolakkoja, tuhkakuppeja ym., mutta ihan hyvin niitä on voitu käyttää myös kampauspöydän kampavatina ja neulavatina. Kuvastossa on kolmas tähän sarjaan kuuluva esine, joka on kooltaan näiden välissä.

LISÄYS 12.5.2026:

Kiitokset Monalle kommentista Facebookissa:

Kaikki ylimääräinen tieto, niin käyttötarkoitukset kuin koot, löytyy yleensä hinnastoista. Tässäkin tapauksessa numeroiden takaa paljastuu neulavati (4800, 120 mm x 50 mm), saippuavati (4810, 115 mm x 80 mm) sekä kampavati (4820, 225 mm x 70 mm), eli näiden käyttötarkoitukset nimen omaan siellä kampauspöydällä

Taaempana oleva isompi esine ei ole täysin väritöntä lasia, vaan siinä on hento lila vivahde.

Murano – perinteet ja innovaatiot

 

Etualalla Ludovico Diaz de Santillianan suunnittelema koriste-esine Murrinamuna. Toteutus Venini 1964.

Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä muranolaista lasia vuosilta 1945–1970. Muranolainen lasi eli suuren kukoistuksen aikaa 1950- ja 1960-luvuilla. Taiteilijat ja suunnittelijat, jotka eivät ensisijaisesti työskennelleet lasin parissa, loivat malleja Muranon lasitehtaille. He toivat uusia vaikutteita lähestymällä materiaalia kokeellisesti ja leikittelevästi.

Näyttely tuo esille perinteisten lasinvalmistuksen tekniikoiden kirjoa ja nykytaiteesta otettuja vaikutteita – sekä havainnollistaa näiden välisiä jännitteitä. Esillä on muun muassa Fulvio Biancinin, Carlo Scarpan ja Ercole Barovierin suunnittelemia esineitä. Tunnetuista lasitehtaista ovat edustettuina esimerkiksi Venini ja Seguso.

Näyttely on saksalaisen LWL-Museum Glashütte Gernheimin tuotantoa ja sen on kuratoinut italialalainen lasitaiteen professori Aldo Bova. Esillä on teoksia pääosin italialaisista, saksalaista ja sveitsiläisistä yksityiskokoelmista.

Lähde: www.suomenlasimuseo.fi

Archimede Seguso: Kulho, suunniteltu 1951 ja toteutettu 1964.

Fulvio Bianconi: Nenäliinamaljakko. Suunniteltu 1949 ja toteutus Venini 1960. 

Fulvio Bianconi: Viuhka. Suunniteltu 1950, toteutus Venini 1968.

Massimo Vignelli: Kaksi riippuvalaisimen kupua. Suunniteltu 1954 ja toteutus Venini 1968.

Toni Succheri: Helmikana ja Kalkkuna. Suunniteltu 1964, toteutus Venini 1970.

Fulvio Bianconi: Viisi hahmoa Tiepolon mukaan. Venini 1957.

Etualalla Ercole Barovier: Tähden kaltainen -maljakko. 

Etualalla Paolo Venini: Kanootti-kulho 1957.

Kupla – Lasiin vangittu, Timo Sarpaneva 100 vuotta

 

Timo Sarpaneva: KUPLA - Lasiin vangittu -näyttelyä Suomen lasimuseossa.

Timo Sarpanevan (1926–2006) syntymän 100-vuotisjuhlavuotta vietetään näyttävästi Suomen lasimuseossa Riihimäellä.

Taitoa ja eleganssia kuplivassa kokonaisuudessa päärooliin nousee tikkupuhaltamisen menetelmä ja sen taiteelliset varioinnit. Näyttely käsittelee luovuuden ja innovaatioiden välistä yhteyttä sekä muotoilijan ja lasinpuhaltajien saumatonta yhteistyötä.

Kuplateema on tavalla tai toisella läsnä kaikissa näyttelyn lasiteoksissa. Näyttely johdattaa katsojan tutustumaan niin Iittalan lasitehtaan ikoniseen lasitaiteesen kuin Muranon saarella luotuihin mestariteoksiin. Se on paitsi matka Timo Sarpanevan ainutlaatuiseen lasitaiteeseen, mutta myös sukellus rohkeisiin kokeiluihin, lasin tekniikoiden kehittämiseen ja lasinpuhaltamisen käsityötaitoon.

Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sarpaneva Architects.

Näyttelyn teokset ovat Suomen lasimuseon kokoelmasta, Collection Kakkonen –kokoelmasta, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmasta, Nordean Taidesäätiön kokoelmasta ja yksityiskokoelmista.

Erilaisia versioita Nukkuva lintu -veistoksesta.

KUPLA – Lasiin vangittu, Timo Sarpaneva 100 vuotta -näyttelyyn voi tutustua tarkemmin näyttelyintrojen avulla. Näyttelyintrossa opas kertoo kuvaesityksen kautta näyttelyn teemasta sekä keskeisimmistä teoksista. Näyttelyintrot järjestetään museon luentosalissa, minkä jälkeen voit tutustua näyttelyyn omaan tahtiin.

Intron kesto on noin 20–30 min ja mukaan mahtuu kerralla 50 henkilöä. Näyttelyintro maksaa 8 euroa sekä sisäänpääsymaksun (alle 18-vuotiailta ilmainen). Näyttelyintroon voi ostaa lipun museon lipunmyynnistä saapumisen yhteydessä.

Kevään ja kesän 2026 näyttelyintrot:

• Sunnuntai 10.5. klo 13

• Sunnuntai 24.5. klo 13

• Sunnuntai 31.5. klo 13

• Lauantai 6.6. klo 13

• Tiistai 16.6. klo 13

• Keskiviikko 24.6. klo 13

• Tiistai 7.7. klo 13

• Lauantai 18.7. klo 13

• Lauantai 8.8. klo 13

Timo Sarpaneva: Kohinoor vuodelta 1981.

Arkipelago -sarjaa keskellä.

Claritas -sarjan teoksia.

Lansetti II -lasiveistoksia.

Lisää Kohinooreja.

Arkipelago-sarjaa.

Värireunalautasia Veninin studiolta 1992.

Etualalla Arkipelago-sarjaa.

Näyttelyssä on useampi videonäyttö, joilta voi seurata Sarpanevan lasiesineiden valmistusta.

Studio Pino Signoretton valmistama Timo Sarpanevan lasiveistos vuodelta 1998.

Tämäkin on Studio Pino Signoretton valmistama 1998.

Värireunalautanen ja Aurinko metsässä on valmistettu Iittalassa 1956.

Timo Sarpaneva: Claritas, Iittala 1984.

Värireuna-sarjaa.

Turkooseja Kajakkeja ja Orkidea.

Suurennettu Sarpaneva luonnospiirustus.

Ruotsinkielinen sankarimalja I

 

Ruotsinkielinen Sankarimalja I

Riihimäen Lasi Oy valmisti toisen maailmansodan aikana useita sotaan liittyviä lasiesineitä. Yksi niistä on pieni kristallimalja, josta on tehty kaivertamalla neljä eri versiota; kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Suomenkielisessä sankarimaljassa I on teksti ”Tämä maa ei koskaan sortua saa” ja kakkosessa on teksti ”Herra, tapahtukoon sinun tahtosi”. Ruotsinkielisessä ykkösessä on teksti ”Ett land, ett fosterland vi fått” ja kakkosessa ”Herre, ske din vilja. Sankarimaljassa I on kuvana Vapaudenristi ja maljassa II Kristus-monogrammi.

Vapaudenristi maljan sisäpuolelta katsottuna.

Maljat on esitelty Riihimäen Lasin Uutuusluettelossa vuonna 1941. Luettelossa ei muotoilijaa mainita, mutta näitä pidetään Arttu Brummerin suunnittelemina. Maljan suuaukon halkaisija on 9,5 cm ja korkeus 8 cm.

Ruotsinkielisiä versioita on valmistettu vähemmän kuin suomenkielisiä, mutta tarkkoja lukumääriä ei tiedetä.

Yksi sivu Riihimäen lasin Uutuusluettelosta 1941.

Sankarimaljoista on julkaistu kuvia Lasinkeräilijän Blogissa aikaisemminkin:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2021/01/riihimaen-sankarimaljat.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2014/05/brummerin-sankarimalja-ii.html