Kupla – Lasiin vangittu, Timo Sarpaneva 100 vuotta

 

Timo Sarpaneva: KUPLA - Lasiin vangittu -näyttelyä Suomen lasimuseossa.

Timo Sarpanevan (1926–2006) syntymän 100-vuotisjuhlavuotta vietetään näyttävästi Suomen lasimuseossa Riihimäellä.

Taitoa ja eleganssia kuplivassa kokonaisuudessa päärooliin nousee tikkupuhaltamisen menetelmä ja sen taiteelliset varioinnit. Näyttely käsittelee luovuuden ja innovaatioiden välistä yhteyttä sekä muotoilijan ja lasinpuhaltajien saumatonta yhteistyötä.

Kuplateema on tavalla tai toisella läsnä kaikissa näyttelyn lasiteoksissa. Näyttely johdattaa katsojan tutustumaan niin Iittalan lasitehtaan ikoniseen lasitaiteesen kuin Muranon saarella luotuihin mestariteoksiin. Se on paitsi matka Timo Sarpanevan ainutlaatuiseen lasitaiteeseen, mutta myös sukellus rohkeisiin kokeiluihin, lasin tekniikoiden kehittämiseen ja lasinpuhaltamisen käsityötaitoon.

Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sarpaneva Architects.

Näyttelyn teokset ovat Suomen lasimuseon kokoelmasta, Collection Kakkonen –kokoelmasta, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmasta, Nordean Taidesäätiön kokoelmasta ja yksityiskokoelmista.

Erilaisia versioita Nukkuva lintu -veistoksesta.

KUPLA – Lasiin vangittu, Timo Sarpaneva 100 vuotta -näyttelyyn voi tutustua tarkemmin näyttelyintrojen avulla. Näyttelyintrossa opas kertoo kuvaesityksen kautta näyttelyn teemasta sekä keskeisimmistä teoksista. Näyttelyintrot järjestetään museon luentosalissa, minkä jälkeen voit tutustua näyttelyyn omaan tahtiin.

Intron kesto on noin 20–30 min ja mukaan mahtuu kerralla 50 henkilöä. Näyttelyintro maksaa 8 euroa sekä sisäänpääsymaksun (alle 18-vuotiailta ilmainen). Näyttelyintroon voi ostaa lipun museon lipunmyynnistä saapumisen yhteydessä.

Kevään ja kesän 2026 näyttelyintrot:

• Sunnuntai 10.5. klo 13

• Sunnuntai 24.5. klo 13

• Sunnuntai 31.5. klo 13

• Lauantai 6.6. klo 13

• Tiistai 16.6. klo 13

• Keskiviikko 24.6. klo 13

• Tiistai 7.7. klo 13

• Lauantai 18.7. klo 13

• Lauantai 8.8. klo 13

Timo Sarpaneva: Kohinoor vuodelta 1981.

Arkipelago -sarjaa keskellä.

Claritas -sarjan teoksia.

Lansetti II -lasiveistoksia.

Lisää Kohinooreja.

Arkipelago-sarjaa.

Värireunalautasia Veninin studiolta 1992.

Etualalla Arkipelago-sarjaa.

Näyttelyssä on useampi videonäyttö, joilta voi seurata Sarpanevan lasiesineiden valmistusta.

Studio Pino Signoretton valmistama Timo Sarpanevan lasiveistos vuodelta 1998.

Tämäkin on Studio Pino Signoretton valmistama 1998.

Värireunalautanen ja Aurinko metsässä on valmistettu Iittalassa 1956.

Timo Sarpaneva: Claritas, Iittala 1984.

Värireuna-sarjaa.

Turkooseja Kajakkeja ja Orkidea.

Suurennettu Sarpaneva luonnospiirustus.

Ruotsinkielinen sankarimalja I

 

Ruotsinkielinen Sankarimalja I

Riihimäen Lasi Oy valmisti toisen maailmansodan aikana useita sotaan liittyviä lasiesineitä. Yksi niistä on pieni kristallimalja, josta on tehty kaivertamalla neljä eri versiota; kaksi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä. Suomenkielisessä sankarimaljassa I on teksti ”Tämä maa ei koskaan sortua saa” ja kakkosessa on teksti ”Herra, tapahtukoon sinun tahtosi”. Ruotsinkielisessä ykkösessä on teksti ”Ett land, ett fosterland vi fått” ja kakkosessa ”Herre, ske din vilja. Sankarimaljassa I on kuvana Vapaudenristi ja maljassa II Kristus-monogrammi.

Vapaudenristi maljan sisäpuolelta katsottuna.

Maljat on esitelty Riihimäen Lasin Uutuusluettelossa vuonna 1941. Luettelossa ei muotoilijaa mainita, mutta näitä pidetään Arttu Brummerin suunnittelemina. Maljan suuaukon halkaisija on 9,5 cm ja korkeus 8 cm.

Ruotsinkielisiä versioita on valmistettu vähemmän kuin suomenkielisiä, mutta tarkkoja lukumääriä ei tiedetä.

Yksi sivu Riihimäen lasin Uutuusluettelosta 1941.

Sankarimaljoista on julkaistu kuvia Lasinkeräilijän Blogissa aikaisemminkin:

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2021/01/riihimaen-sankarimaljat.html

https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2014/05/brummerin-sankarimalja-ii.html

Alkavan kesän merkkejä

 

Toukokuun loppupuolella alkavat monet vanhan tavaran ulkotapahtumat. Osa tapahtumista on viikoittain toistuvia ja osa yksittäisiä. Tässä on  mainittu vain muutama tunnetuimmista tapahtumista.

Myyrkirppiksellä keväällä 2024.

Mainittakoon, että ennen ulkotapahtumia järjestetään Vantaan Myyrmäkihallissa 23.-24.5. Myyrkirppis, joka tänä vuonna on siis vain yhtenä viikonloppuna: https://www.myyrkirppis.fi/

Vermon konttitorilla toukokuussa 2025.

Ennen tuota em. sisätapahtumaa aloittaakin Vermon konttitori jo sunnuntaina 17.5.: https://vermo.fi/konttitori

Kuva Hietsun kirpputorilta "vanhaan hyvää aikaan", kun torialue oli lähes kokonaan kirpputorin käytössä. Tämä kuva on kesältä 2013.

Helsingin Hietalahdessa aloittaa Hietsun kirppis viikonloppuna 23.-24.5.: https://www.hietsunkirppis.com/ Kesäkuun alussa Hietsussa järjestetään Kirppisviikko, jolloin se on avoinna myös arkipäivinä 5.6.–11.6.

Somerniemen kesätorilla heinäkuussa 2025.

Somerniemen kesätori aloittaa lauantaina 30.5.: https://somerniemi.fi/etusivu/tapahtumat/

Salon iltatorilla heinäkuussa 2011.

Salon iltatori aloittaa torstaina 4.6. ja esiintyvien artistien lista löytyy netistä: https://saloniltatori.fi/

Hauskaa vappua!

 

Vanha Sinebrychoffin mainos. Lähde: Suomen elinkeinolämän keskusarkisto ELKA.

Sinebrychoff ei taida enää valmistaa simaa ja sekin tuli huomatuksi, ettei marketin itsepalvelukassalla voi ostaa simaa, koska siinä prosentin verran alkoholia. Pitäisi odottaa myyjää toteamaan, että ikää on tarpeeksi, mutta kun harvoin pikkumarketissa on muita työntekijöitä kuin kassa, joka on täystyöllistetty, niin ei onnistu. Eikä alle 18-vuotiasta voi lähettää hakemaan kaupasta simaa. Moni eläkeikäinen muistaa ajan, jolloin lapset lähetettiin ostamaan tupakkaa ja pilsneriä kaupasta, kun olivat päässeet vanhemmilta loppumaan. Silloin sitä ei kukaan ymmärtänyt paheksua, mutta parempihan tämä nykyinen käytäntö varmaan on.

Mikä malja tämä on?

 

Savunharmaa malja, jonka reunassa on Iittalan kolmiomerkki.

Blogin lukija lähetti oheiset kuvat ja pyysi tunnistusapua. Maljan halkaisija on 22 cm ja korkeus 10,5 cm. Maljan reunassa on Iittalan kolmiomerkki, joka oli käytössä vuodesta 1960 alkaen talouslasissa vuoteen 1974 ja taide-esineissä 1980-luvun loppupuolelle. Täyttä varmuutta ei ole siitä onko tarra ollut alun perin tässä esineessä vai olisiko joku liimannut merkin myöhemmin tämän maljan reunaan.

Kiitokset kuvista Tarulle.

Tässä blogissa on aikanaan esitelty kaksi maljaa, jotka on oletettu Karhulan lasitehtaan valmistamiksi. Niissä on sama kaiverruskoristelu kuin tämän maljan kyljessä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2025/06/mukavaa-juhannusta.html

Osaisiko joku tunnistaa tämän ja nuo vuosi sitten esitellyt maljat?

LISÄYS 29.4.2026:

Facebookissa Jiri ja Marko kertoivat, että tämä on Timo Sarpanevan muotoilema malja i-307 / 2307. Maljaa on valmistettu neljää eri kokoa; halkaisijat 100, 150, 180 ja 220 mm. Iittala on valmistanut näitä 1958 - 1970. Tuolla kaiverruskoristelulla tätä tuskin on valmistettu yleiseen myyntiin, vaan joku hioja on tehnyt uniikin version.

Kiitokset tunnistajille!

Onko tuo signeeraus FR -62 ?

Kuvia Billnäsin toiselta päivältä

 

Billnäsin ruukin keskimmäistä salia aamulla ennen asiakkaiden saapumista.

Billnäs Antique & Vintage Spring 2026 oli uusi tulokas Billnäsin ruukissa Tammitorin järjestämien vanhan tavaran myyntitapahtumien joukkoon ja se onnistui hienosti. Kävijöitä oli kahden päivän aikana noin 3200, vaikka osa ihmisistä, jotka olivat kertoneet tulevansa lauantaina paikalle, jättikin tulematta, kun pelästyivät sääennusteita. Sää Raaseporissa oli kuitenkin viileää kevätsäätä ja normaali ajokeli. Tapahtuman järjestelyt toimivat hyvin, joten eiköhän tämä tapahtuma löydy myös vuoden 2027 messukalenterista.

Pari vuotta sitten tehdyt uudet wc-tilat löytyvät yläkerrasta.

Hotellin Tornin nimikkopikarit.

Koruja löytyi useammalta osastolta.

Tarjoushintoja sunnuntaina.

Savitorpan esineet olivat 10 - 20 vuotta sitten kysytympiä kuin nyt

Tunnistaako joku tämän seltterilasin etsauksen?

Armando Jacobinon lintuja.

Tekstiili ajalta, jolloin Finlaysonin kankaita valmistettiin Forssassa.

Lasitehtaiden myymäläsomisteita.

Raija Rauanheimo-Kojosen seinälaattoja.

Vanhoja Havin kynttilöitä.

Myös talonpoikaisesineistöä oli tarjolla.

Suomalaista lasia aamuauringossa.

Riihimäen Lasin mausteikko.

Aika harvoin enää nykyään näkee kansallispukuja käytössä.

1970-luvun Ultima Thule kuohuviinilaseja.

Vanhoja työvälineitä ja metsästykseen liittyvää tavaraa oli myös esillä.

Pieni brittiläinen Anzani -perämoottori taitaa olla 1960-luvulta. Pieni polttoainesäiliö on moottorin yhteydessä, joten kokonaisuus on kompakti ja kevyt, mutta teho on sen mukainen.

Jotkut osaavat varautua jouluun jo nyt.