 |
Kuva 1: Runebergin kielolautanen, D = 150 mm. reunakorkeus = 19 mm. Reunusta koristaa kaksitoista kukkivaa kieloa. Runebergin lempikukasta tuli myöhemmin, Suomen 50-vuotispäivänä vuonna 1967, kansalliskukka. |
Vuonna
1904 Iittala julkaisi Runebergin muistolle juomalasin. Alfred
Gustafssonin kaivertamassa muotissa on tarkka päiväys 25.7.1904.
Muistoasetti jossa on Runebergin reliefikuva keskellä ja reunuksessa
laakeriseppele tuli markkinoille seuraavana vuonna. Esineet on
kuvattu Iittalan kuvastossa 1913, jossa myös muita uusia
lautasmalleja kuten Imatra-asetti oli esillä. Hieman ihmetystä on
aiheuttanut se miksi Runebergin muistolasit eivät valmistunut ennen
5.2.1904 jolloin vietettiin Runebergin syntymän 100-vuotisjuhlaa.
Yllä
kuvattu Runebergin Kielolautasessa on tarkka päiväys ”1804 5/2
1904” jota voi tulkita niin, että sen tarkoitus oli olla
markkinoilla juhlapäivänä. Se olisi edellyttänyt muotin
valmistumista viimeistään vuoden 1904 alussa. Kuvastossa 1913 on
edelleen mukana kaikki edellisen kuvaston (1892) asetit ja lisäksi
joukko uusia malleja, mutta Runebergin Kieloasetti loistaa
poissaolollaan. Missään muuallakaan asetista ei löydy
dokumentoitua tietoa. Kaikki viittaa siihen, että sen elinkaari on
jäänyt jostakin syystä erittäin lyhyeksi jopa niin, että
korvaava Seppelemalli on valmistunut jo seuraavana vuonna.
 |
Kuva 2: Runebergin Seppelelautanen on kahdesta Runebergin
muistolautasesta se yleisempi, D = 154 mm, reunakorkeus = 18 mm. |
Runebergin
Kieloasetti on syvä lautanen aivan niin kuin Iittalan
Imatra-lautanenkin. Molempien halkaisija on 150 mm ja muotokielessä
löytyy yhtäläisyyksiä. Keräilijöiden keskuudessa on esitetty
arvio, että rikkoutunut Kieloasettimuotti olisi voitu käyttää
Imatra-muotin aihiona. Monet lasitehtaat uusiokäyttivät lievästi
rikkoutuneita muotteja tai muokkasivat koristekuvioita. Teoreettinen
muottianalyysi antaa vahvistuksen sille, että Kielomuotin kaikissa
osissa olisi ollut sopivasti työstövaraa Imatra-muotin tekemiselle.
Teoria jää kuitenkin arvailun asteelle koska kummankaan lautasen
ilmestymisajankohdasta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Ei voi
myöskään täysin poissulkea mahdollisuutta, että rikkoutunut
muotti olisi käytetty Seppeleversion aihiona.
Runebergin
muistolasit on käsitelty yksityiskohtaisesti mm. Vaakuna- ja
suurmieslasikirjassa. Kirjaprojektin aikana kirjoittajat yrittivät
sukeltaa mahdollisimman syvälle kaikkiin saatavilla oleviin tiedon
lähteisiin, mutta mitään vihjettä Runebergin Kieloasetin
olemassaolosta ei missään tullut ilmi. Useiden
keräily-vuosikymmenten aikana on uusia odottamattomia löytöjä
sattunut kohdalle, mutta tämän lautasen ilmestys oli kyllä
melkoinen yllätys. Erittäin mielenkiintoinen löytö Runebergin
Kielolautanen joka tapauksessa on. Ajan myötä lautasia varmaankin
ilmaantuu lisää ja toivotaan että jostakin arkistojen kätköistä
tulevaisuudessa löytyy konkreettista tietoa myös valmistukseen
liittyen. Jos jollakin blogin lukijalla on samanlainen asetti tai
siihen liittyvää tietoa niin mielellään saa kommentoida.
Hyvää
Runebergin päivää kaikille!
Teksti ja kuvat: Roger Peltonen, jolle isot kiitokset.
 |
Kuva 3: Runebergin muistolautasten molemmat versiot. |