Tämän blogin lukijalta
tuli vinkki, että Suomen asehistoriallisen seuran huutokaupassa 3.9. Ikaalisten
kylpylässä on myyty Turun rauhan 1743 kunniaksi tehty lasi hintaan 200 euroa.
Asehistoriallisen seuran
huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
|
Lasi on tehty ehkä emämaa
Ruotsissa, kun Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lasitehdasta. Maamme
ensimmäinen tehdas Uudessakaupungissa oli lopettanut toimintansa lyhyen
tuotantojakson jälkeen 1680 luvulla ja Åvikin tehdas Somerolla aloitti 1748.
On tietysti mahdollista,
ettei lasia ole tehty vielä rauhan solmimisvuonna, vaan myöhemmin.
Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
|
Turun rauha solmittiin
7.8.1743 Ruotsin ja Venäjän välillä; se päätti 1741 – 1743 käydyn hattujen
sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihan nimellä tunnetun Suomen venäläismiehityksen
ajanjakson. Rauhanteossa Ruotsi menetti Suomen kaakkoisosan Venäjälle. Vanhan
Suomen nimellä tunnettu alue vastasi entisen Kymen läänin ja Viipurin läänin
alueita Kymijoelta länsihaaralta Karjalan kannakselle.
Ruotsihan oli tässä
sodassa ja rauhanteossa hävinnyt osapuoli, joten ehkä sillä puolella ei ollut
tarvetta paljon juhlia Turun rauhaa, joten voisiko olla mahdollista, että lasi
olisikin venäläistä tuotantoa, vaikka kirjaimet eivät olekaan kyrillisiä,
olihan Pietari monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki tuohon aikaan. Ehkä
joku heraldiikkaa tunteva henkilö osaisi päätellä tuosta kruunun kuvasta ja
vastapuolen koristelusta enemmän ?
Seuraavan kerran Ruotsin
itärajaa muokattiin 1809, jolloin Suomen alue kokonaisuudessa siirrettiin
Venäjän alamaisuuteen.
Mikä tuossa lasissa viittaa Turun rauhaan, paitsi vuosiluku 1743?
VastaaPoistaTieto on peräisin Asehistoriallisen seuran huutokauppaluettelosta, joten kysymys kannattaa esittää heille.
VastaaPoistaIlmeisesti Suomen asehistoriallisessa seurassa tunnetaan paremmin aseet kuin lasit. :-) Ase- ja sotahistorian parissa askaroivalle 1743 tuo mieleen hattujen sodan ja Turun rauhan, mutta luulen ettei sillä tässä tapauksessa ole sen kanssa tekemistä. Antiikkialalla työskentelevä tuttavani kiinnitti huomion kreivilliseen vaakunaan nimikirjainten yläpuolella. HCA ei vain tunnu täsmäävän A-alkuisten suomalaisten aatelissukujen kanssa. Vaikka ajattelisimme sen viittaavan Aleksis Kiven isoisäksikin epäiltyyn Carl Henrik Adlercreutziin, niin hänkin syntyi vasta 1772. Mutta eipä vuosiluvun toisaalta tarvitse merkitä valmistusvuotta.
VastaaPoistaVeikkaan vahvasti Ruotsiin päin, ja tuskin liittyy rauhansopimukseen. Kaiverruksen laatu ei ole korkea mutta perusteiltaan tyypillinen Skandinaviassa. Kyllä 1700-luvun lasilta kuitenkin vaikuttaa.Olli Ahtola
VastaaPoista