lauantai 24. syyskuuta 2016

Lasi Turun rauhan kunniaksi ?


Tämän blogin lukijalta tuli vinkki, että Suomen asehistoriallisen seuran huutokaupassa 3.9. Ikaalisten kylpylässä on myyty Turun rauhan 1743 kunniaksi tehty lasi hintaan 200 euroa.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
 
Lasi on tehty ehkä emämaa Ruotsissa, kun Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lasitehdasta. Maamme ensimmäinen tehdas Uudessakaupungissa oli lopettanut toimintansa lyhyen tuotantojakson jälkeen 1680 luvulla ja Åvikin tehdas Somerolla aloitti 1748.
On tietysti mahdollista, ettei lasia ole tehty vielä rauhan solmimisvuonna, vaan myöhemmin.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty
lasiesine Turun rauha 1743.
 
Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Ruotsin ja Venäjän välillä; se päätti 1741 – 1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihan nimellä tunnetun Suomen venäläismiehityksen ajanjakson. Rauhanteossa Ruotsi menetti Suomen kaakkoisosan Venäjälle. Vanhan Suomen nimellä tunnettu alue vastasi entisen Kymen läänin ja Viipurin läänin alueita Kymijoelta länsihaaralta Karjalan kannakselle.

Ruotsihan oli tässä sodassa ja rauhanteossa hävinnyt osapuoli, joten ehkä sillä puolella ei ollut tarvetta paljon juhlia Turun rauhaa, joten voisiko olla mahdollista, että lasi olisikin venäläistä tuotantoa, vaikka kirjaimet eivät olekaan kyrillisiä, olihan Pietari monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki tuohon aikaan. Ehkä joku heraldiikkaa tunteva henkilö osaisi päätellä tuosta kruunun kuvasta ja vastapuolen koristelusta enemmän ?

Seuraavan kerran Ruotsin itärajaa muokattiin 1809, jolloin Suomen alue kokonaisuudessa siirrettiin Venäjän alamaisuuteen.

4 kommenttia:

  1. Mikä tuossa lasissa viittaa Turun rauhaan, paitsi vuosiluku 1743?

    VastaaPoista
  2. Tieto on peräisin Asehistoriallisen seuran huutokauppaluettelosta, joten kysymys kannattaa esittää heille.

    VastaaPoista
  3. Ilmeisesti Suomen asehistoriallisessa seurassa tunnetaan paremmin aseet kuin lasit. :-) Ase- ja sotahistorian parissa askaroivalle 1743 tuo mieleen hattujen sodan ja Turun rauhan, mutta luulen ettei sillä tässä tapauksessa ole sen kanssa tekemistä. Antiikkialalla työskentelevä tuttavani kiinnitti huomion kreivilliseen vaakunaan nimikirjainten yläpuolella. HCA ei vain tunnu täsmäävän A-alkuisten suomalaisten aatelissukujen kanssa. Vaikka ajattelisimme sen viittaavan Aleksis Kiven isoisäksikin epäiltyyn Carl Henrik Adlercreutziin, niin hänkin syntyi vasta 1772. Mutta eipä vuosiluvun toisaalta tarvitse merkitä valmistusvuotta.

    VastaaPoista
  4. Veikkaan vahvasti Ruotsiin päin, ja tuskin liittyy rauhansopimukseen. Kaiverruksen laatu ei ole korkea mutta perusteiltaan tyypillinen Skandinaviassa. Kyllä 1700-luvun lasilta kuitenkin vaikuttaa.Olli Ahtola

    VastaaPoista