Laatumessujen
järjestämässä vanhan tavaran myyntitapahtumassa oli lauantaina hyvä vire heti
ovien avauduttua. Avautumista odotteli Elenia Areenan aulassa runsas joukko. Lauantaina
näytti olleen mukavasti myyntiä ja myös ammattikauppiaita kävi paikalla ostamassa
täydennystä varastoihinsa. Keskustan ulkopuolella oleva tapahtumapaikka on
ilmeisesti hyväksytty, onhan uusi siisti rakennus mukavampi paikka kuin nyt jo
purettu Hämeenkaari. Toisessa kerroksessa sijaitsevan ravintola Pullerin
lounaspöydässä oli hyvä hinta/laatu –suhde ja muutkin tilat ovat toimivat.
Sunnuntaina väkeä tuli aamupäivällä
paikalle rauhalliseen tahtiin.
Silloin kun Hämeenlinnan
messut järjestettiin Hämeenkaaressa, alkoi joukko kauppiaita myydä tavaraa
kävelymatkan päässä olevalla kauppatorilla. Hyvällä säällä vanhan tavaran
kauppiaita saattoi olla ulkona kolmisenkymmentä ja osalla oli myös hyviä
lasiesineitä pöydillään. Torilta on niin pitkä Ojoisten kaupunginosaan, että
torilla poikkeaminen vaatisi ison mutkan tekemistä. Mahtoiko tämä olla syynä,
kun varjomessuiksi kutsulla toritapahtumalla ei ollut lauantaina paljon myyjiä,
eikä ostajia.
Monet kuitenkin
poikkesivat Hämeenlinnan kirpputoreilla, joista uusin on Suomen kasarmin
aarteet. Se on entisessä Mensan tehdaskiinteistössä rautatieaseman vieressä toimineen
Hämeentien kirppiksen vetäjien uusi yritys. Nimensä mukaisesti se sijaitsee
ihan ydinkeskustan reunalla vanhalla kasarmialueella, jonka valtio myi viime
marraskuussa kiinteistökehittäjälle. Alue on pääosin suojeltu, mutta sinne
rakennetaan jo uusia asuintaloja ja kasarmirakennusten käyttötarkoitusta
muutetaan asunnoiksi ja liiketiloiksi. Alue saa uuden elämän samaan tapaan kuin
monet teollisuusalueet eri puolilla Suomea eli kaupunkikuva säilyy, kun
ulkokuoret on suojeltu, mutta rakennusten sisäosat modernisoimalla ne saadaan
toimiviksi. Alun perinhän kasarmialue on rakennettu Venäjän vallan aikana
1800-luvun loppupuolella suomalaisten joukkojen tarpeisiin, kun kaupungin
toinen kasarmialue, Linnan kasarmi, oli emämaa Venäjän joukkojen käytössä.
Lauantaina
oli aurinkoinen sää mutta siitä
huolimatta torin varjomessuille oli tullut vain
kymmenen kirpputorikauppiasta.
|
Messuilla
oli heti ovien avautuessa paljon yleisöä
ja ainakin ensimmäisen tunnin aikana
sitä tuli lisää
tasaiseen tahtiin.
|
Tämän
pienen viivahiotun maljan suunnittelija jäi arvoitukseksi.
|
Pöydän
kulmalla oleva iso Sulo Tommolan kaivertama
maljakko Viisas ja tyhmä löysi
uuden omistajan heti
ensimmäisen tunnin aikana. Sama kaiverrusaihe on
kuvattu
blogissa aiemminkin.
|
Myös
Ajan-Muistolla oli myynnissä kaiverrettua lasia.
|
Onko
koolla tai värillä merkitystä ?
|
Kalevalassa
Väinämöinen teki kanteleen hauen
leukaluusta. Tässä vielä suurempi kalavale,
sillä
Sarpanevan Hauenleuka on suurempi kuin
Vennolan kylän talot.
|
Mistraalin osasto heti
sisääntulon jälkeen paalupaikalla.
|
Sodan muistomaljoilla on
oma vakiintunut keräilijäkuntansa.
|
Vasemmalla Tamara Aladinin
karahvi ja
taaempana Sakari Pykälän maljakko.
|
Aimo Okkolinin kristallia
ja taaempana
Maija Carlsonin filigraanimaljakko.
|
Saara Hopean tuhkakupista
upea väriversio
ja vierellä Kaj Franckin valkoinen Kastanja.
|
Björn Weckströmin
Everest-sarjan laseja
sekä Franckin Luna-sarjan kuppeja.
|
Arabian lastenastioita.
|
Teemu Kleemola Mistraalin
osastolla.
|
Wanhan Tammitorin
koruvalikoimaa.
|
ja saman osaston
lasivalikoimaa.
|
Ajan-Muiston osastolla
Satu ja Veikko Helppi.
|
Ajanpatinaa-liikkeen
osaston lasiesineitä.
|
Oikealla Kaija Aarikan
Kumelalle muotoilema kulmikas kristallimalja.
|
Sinebrychoffin juhlalasit
on teetetty Nuutajärvellä.
|
Oikealla olevan teoksen on
tehnyt Kalle Carlstedt opiskelu-
aikanaan vuonna 1912. Hän keskittyi puupiirrosten
tekemiseen ja ehkä tämä on sellaisen luonnos.
|
Valtava kuparinen kahvipannu Lempäälän Antiikin osastolla |
Kaleva Korun puuastia.
|
Ilmeisesti kellojen
keräilyssä huomio on
siirtymässä taskukelloista rannekelloihin.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti