Pertti Santalahden maljakko

Espoo Kaupunginmuseon Lasilauantaissa tarjolla ollut lasintunnistus todisti jälleen kerran tunnistuspalvelun hyödyn. Oheisen kaltainen maljakko on pohdituttanut muitakin, kuten www.designlasi.com  -palvelussa käyty keskustelu todistaa: www.designlasi.com/forum/vihrea-maljakko-mika

Nyt Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto kertoi, että sen on suunnitellut Pertti Santalahti ja se on valmistettu Nuutajärven lasitehtaassa 1970-luvun alussa. Wärtsilä omisti silloin lasitehtaan ja se on suunniteltu Wärtsilän nimikkoesineeksi.

Viime talvena kuolleesta muotoilija Pertti Santalahdesta on julkaistu Kaisa Koiviston kirjoittama artikkeli Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.

Sinivihreässä maljakossa voi nähdä Oiva Toikan

vaikutuksen tuolloin uran alkuvaiheessa olleen

Pertti Santalahden muotoilutyöhön. Maljakon

korkeus on 21,5 cm. Maljakon alaosassa on

kohokuvana tyylitelty Wärtsilän W-kirjain, mutta

mitä nuo 9 kuviota maljakon keskiosassa esittävät ?

Espoon KAMU:ssa vietettiin Lasilauantaita



Lasistudio Jan Torstenssonin lasinpuhallusnäytökset

WeeGee-talon edustalla olivat mielenkiintoista seurattavaa.

Lasiuunin keikkaversio toimii kaasulla.

 

Espoon kaupunginmuseossa on esillä Kauklahden lasitehtaan historiaa ja tuotantoa esittelevä näyttely, jonka oheen museo järjestää erilaisia tapahtumia. Viime lauantaina vietettiin Lasilauantaita, jonka aikana pääsi seuraamaan lasinpuhallusnäytöksiä, sai maalata lasia ja lasiesineiden tunnistustakin oli tarjolla. Lisäksi Kauklahti-näyttelyyn järjestettiin opastettuja kierroksia ja WeeGee-talon aulassa olevaa Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin  vitriininäyttelyyn sai tutustua opastuksen kera. Lasilauantai soveltui hyvin koko perheen tapahtumaksi. Ehkä hyvä syyssää karsi osallistujien määrää, eikä ilmeisesti tapahtuman markkinointikaan ollut kovin laajaa.

Seuraava Lasilauantai järjestetään Espoon kaupunginmuseossa 20.5.2017.


Lisää Kauklahden lasitehtaasta voi lukea Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2016, missä on julkaistu Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpään artikkeli.

 

Tällaisten mallikirjojen perusteella Kauklahden

lasitehtaan maalaamossa koristeltiin lasia.

Lasilauantain aikana kuka tahansa saattoi maalata

oman lasiesineensä museon tarvikkeita käyttäen.

Mukaan sai kirjalliset ohjeet miten maalattu kuvio

kuumakäsitellään kotona uunissa pesunkestäväksi.

 

Lasiesineiden tunnistaminen on suosittu ohjelmanumero

Suomen lasimuseon ystävät ry:n tammikuussa järjestämässä

Lasipäivässä ja kyllä se veti väkeä myös Espoossa.



Tunnistajina Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto

ja Espoon kaupunginmuseon kokoelmapäällikkö Pirkko Sillanpää.

 

Tapahtumaan sisältyi kaksi Wirkkala-taidevarttia. Ne olivat

tietoiskumaisia opastuksia museon aulassa sijaitsevaan

Wirkkala-kabinettiin jossa on esillä Tapio Wirkkalan ja

Ruut Brykin teoksia. Ensimmäisessä taidevartissa oli

kymmenen hengen yleisö.

Paadarin jäälasiveistokset olivat esillä Milanon triennaalissa

1960 jossa Wirkkala sai Grand Prix palkinnon. Lasiveistokset

saivat nimensä Inarissa sijaitsevasta Paadar-järvestä jonka

rannalla Wirkkalan kesämökki sijaitsi. Myöhemmin jäätä

muistuttavaa rosoista lasipintaa nähtiin Ultima Thule -lasisarjassa

sekä Finlandia-vodkapulloissa.

Nämä ilman etikettiä olevat pullojen prototyypit

eivät päässeet koskaan tuotantoon.



Veninin lasitehtaassa Wirkkala suunnitteli värillistä lasia.

Typillistä Veninin värimaailmaa.

 

Laatumessujen juhlavuoden toinen tapahtuma Kaapelitehtaalla

Laatumessut järjestää tulevana viikonloppuna antiikki-, taide- ja keräilyalan myyntitapahtuman Kaapelitehtaan Puristamo- ja Valssaamosaleissa osoitteessa Tallberginkatu 1 C, 00180 Helsinki. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina messupäivinä klo 10 - 16.

Kuluvan vuoden tammikuussa tuli 15 vuotta täyteen siitä, kun Laatumessut järjesti ensimmäisen tapahtumansa Kaapelitehtaalla. Ruoholahdessa sijaitseva, entinen Nokian Kaapelitehdas oli silloin jo helsinkiläisille tunnettu kulttuuri- ja tapahtumakeskus, mutta antiikkitapahtumissa kävijöille uusi tuttavuus.

Tulevan viikonlopun tapahtuma on järjestetty totutulla konseptilla, eli tarjolla on monipuolisesti erilaista vanhaa ja keräilyllistä tavaraa sekä taidetta alan harrastajille. Myynnissä on esim. antiikkiesineitä, taidetta, design´ia, retroa, vintagea, lasia, astioita, posliinia, keramiikkaa, hopeaa, koruja, rahoja, merkkejä, kortteja, militariaa, keräilyleluja, yms. nostalgista esineistöä sisustukseen, käyttöön ja keräilyyn.

Tapahtumaan on pääsymaksu. Aikuisten pääsylippu messuille maksaa 6€ ja perhelippu 12€. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman perheen kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät aikuisen seurassa maksutta tapahtumaan. Molempina päivinä klo 14-16 välillä pääsee tapahtumaan alennushinnalla; aikuiset maksavat silloin 4€ ja perhe 8€.

Tapahtuman www-sivut sijaitsevat osoitteessa http://www.laatumessut.com/helsinki1016.htm.

Antiikkiväki ja keräilijät kohtaavat viikonloppuna Lahden Jokimaalla

Jokimaan Ravikeskuksessa viikonloppuna järjestettävät Keräilykuume antiikki- ja keräilymessut kokoavat antiikkiväen ja keräilijät yhteen. Tapahtumaan on saapumassa viitisenkymmentä antiikki- ja keräilyalan kauppiasta ympäri suomen.

Lasinkeräilijöitä hellitään tapahtuman hyvätasoisella lasiannilla. Lukuisten näytteilleasettajien osastoilla kimaltelevat lasiaarteet eri vuosikymmeniltä.

Perinteisen antiikki- ja keräilytarjonnan lisäksi tarjolla on paljon 50 - 70 -lukujen retro ja vintage -esineistöä. Suomalaisen muotoilun kultakauden tuotteiden ja Kekkosen ajan arjen käyttöesineistön kysyntä on jatkuvasti kasvussa. Niinpä näytteilleasettajien valikoimista löytyvät tämän hetken halutuimmat mummolan muistoisat tavarat.

Kaappien ja piironkien kätköistä kannattaa kaivaa esiin vanhat rahat, postimerkit ja postikortit. Näiden asiantuntijat arvioivat tapahtumassa yleisön mukanaan tuomia kohteita.

ExpoNovan järjestämät antiikki- ja keräilymessut Lahdessa Jokimaan Ravikeskuksen toto-hallissa, 1. - 2.10.2016 lauantaina ja sunnuntaina kello 10 - 16. Aikuisten sisäänpääsy 6 € ja kello 14 - 16 4 €. Lapset aikuisen seurassa maksutta.

Lisätietoja tapahtumasta www.kerailykuume.fi

Miesten pesiksen mestaruus ratkesi

Maljakon korkeus on 22 cm ja suuaukon halkaisija

on 8,5 cm. Maljakko on oletettavasti valmistettu

1930 - 50 -luvulla Kumelan lasitehtaassa.

 

Vimpeli Veto voitti eilen kotikentällään Sotkamon Jymyn ja joukkue sai pronssipatsaan, jonka näkyy hyvin Yle urheilun nettisivuilla: http://yle.fi/urheilu/3-9190311

Joskus takavuosina palkinnoksi on pienemmissä kisoissa voitu antaa lasimaljakko, jonka kylkeen on kaiverrettu palloa lyövä pelaaja.

Pesäpallon pelaaja on ikuistettu

maljakon kylkeen juuri lyöntihetkellä.

Lasi Turun rauhan kunniaksi ?

Tämän blogin lukijalta tuli vinkki, että Suomen asehistoriallisen seuran huutokaupassa 3.9. Ikaalisten kylpylässä on myyty Turun rauhan 1743 kunniaksi tehty lasi hintaan 200 euroa.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty

lasiesine Turun rauha 1743.

Kuva: http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/huutokauppaluettelot/2016-HKIK.htm

 

Lasi on tehty ehkä emämaa Ruotsissa, kun Suomessa ei tuohon aikaan ollut toimivaa lasitehdasta. Maamme ensimmäinen tehdas Uudessakaupungissa oli lopettanut toimintansa lyhyen tuotantojakson jälkeen 1680 luvulla ja Åvikin tehdas Somerolla aloitti 1748.

On tietysti mahdollista, ettei lasia ole tehty vielä rauhan solmimisvuonna, vaan myöhemmin.

Asehistoriallisen seuran huutokaupassa myyty

lasiesine Turun rauha 1743.

Kuva: http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/uploads/huutokauppaluettelot/2016-HKIK.htm

 

Turun rauha solmittiin 7.8.1743 Ruotsin ja Venäjän välillä; se päätti 1741 – 1743 käydyn hattujen sodan ja sen aiheuttaman pikkuvihan nimellä tunnetun Suomen venäläismiehityksen ajanjakson. Rauhanteossa Ruotsi menetti Suomen kaakkoisosan Venäjälle. Vanhan Suomen nimellä tunnettu alue vastasi entisen Kymen läänin ja Viipurin läänin alueita Kymijoelta länsihaaralta Karjalan kannakselle.

Ruotsihan oli tässä sodassa ja rauhanteossa hävinnyt osapuoli, joten ehkä sillä puolella ei ollut tarvetta paljon juhlia Turun rauhaa, joten voisiko olla mahdollista, että lasi olisikin venäläistä tuotantoa, vaikka kirjaimet eivät olekaan kyrillisiä, olihan Pietari monikulttuurinen ja monikielinen kaupunki tuohon aikaan. Ehkä joku heraldiikkaa tunteva henkilö osaisi päätellä tuosta kruunun kuvasta ja vastapuolen koristelusta enemmän ?

Seuraavan kerran Ruotsin itärajaa muokattiin 1809, jolloin Suomen alue kokonaisuudessa siirrettiin Venäjän alamaisuuteen.

Espoon kaupunginmuseossa Lasilauantai 24.9.

Björn Weckströmin Stonehenge II

Björn Weckström: Stonehenge II,

vasemmalta oikealle teokset no 1 – 4.

 

Tänään torstaina avautuu Galleria Mafka&Alakoskessa taiteilija Björn Weckströmin uusi lasitaidenäyttely. Stonehenge II -näyttely jatkaa taiteilijan muutaman vuoden takaisten teosten monumentaalista, pelkistettyä muotokieltä:

”Vielä kerran Stonehengen arkaainen monumentaalisuus sekä uudistumista ja puhdistusta symbolisoiva portti inspiroivat minua suunnittelemaan veistoskokoelman lasista. Myös Hubble-teleskoopin avulla otetut kuvat kaukaisista galakseista ovat vaikuttaneet teoksien sisäisiin tapahtumiin. Avaruuden kuvaamisessa lasi on oivallinen väline.”

”Stonehenge rakennettiin tähtitaivaan havainnointia varten ja se edusti oman aikansa tähtitiedettä ja näin sillä on yhteys Hubble-teleskooppiin”, pohti taiteilija Björn Weckström teosten idean taustalla olevia ajatuksia näyttelyn avajaisissa.

Stonehengen rakentaminen alkoi 5000 vuotta sitten ja se oli käytössä 1500 vuotta. Sen käyttötarkoitukset eivät ole täysin selvillä, mutta yhteydet astronomiaan ovat ilmeiset.

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 1.

 

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 1, yksityiskohta.

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 2.

Näyttävät teokset ovat kiehtova yhdistelmä lasin jykevää massaa ja kirkasta ilmavuutta. Lasiveistosten sisällä leijuvat värit ja kuplakerrokset kutsuvat tarkastelemaan niitä eri kulmista.

Lasiveistokset on tehnyt lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski apunaan lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho. Taiteilija Björn Weckström kuvailee lasinpuhaltajan ja taitelijan yhteistyötä kuin baletiksi, jossa kaikki toimii hyvin harkitusti:

”Veistosten osien tekeminen vaati suurta taitoa lasinpuhaltajalta, sillä osat muotoiltiin käsin täysin vapaasti ilman muotteja. Näin saatiin vangituksi valmistusprosessin spontaanisuus ja dynaamisuus.”

Marja Hepo-Aho, Kari Alakoski ja Björn Weckström.



Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 6.

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 7.

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 11.

Kokonaisuudessaan näyttely muodostuu 11 teoksesta. Niistä yksi on taiteilija Björn Weckströmin suunnittelema kunnianosoitus henkilökohtaisesti tuntemilleen, suomalaista lasiosaamista maailmalle aikanaan vieneille Tapio Wirkkalalle ja Timo Sarpanevalle.

 

Björn Weckström: Stonehenge II, teos no 4 ja se on

omistettu Timo Sarpanevalle ja Tapio Wirkkalalle.

 

 

Vuonna 2010 Weckströmillä oli lasiveistosnäyttely Stonehenge I, mutta vaikka sen näyttelyn nimessä oli järjestysluku yksi, niin kuulemma ei hänellä kuitenkaan vielä silloin ollut mielessä tämän teeman jatkaminen myöhemmin. Valokuvia tuosta 6 vuotta sitten pidetystä näyttelystä voi katsoa netistä: www.bronda.fi/nayttely/109/

Sen näyttelyn teokset toteutettiin Iittalan lasitehtaassa osana lasinpuhaltajien koulutushanketta. Niitä töitä oli puhaltamassa yhteensä 18 lasinpuhaltajan ammattitutkinnon suorittajaa. Osa puhaltajista oli ulkomaalaisia. Kari Alakoski oli silloin paikalla Nuutajärven lasikoulun opettajan ominaisuudessa.

Galleriassa voi katsoa teosten valmistusprosessia videolta.

Weckström ja Alakoski keskustelivat

filigraanilasista näyttelyn avajaisissa.

”Tämän näyttelyn teosten valmistaminen alkoi Björn Weckströmin piirtämien kuvien pohjalta, mutta lopputulos oli aika erilainen. Massiivisten lasiosien sisälle tehtyjen ydinosien valmistusprosessi vaati pitkällisen kehittelyn ja myös osien koko kasvoi alkuperäisestä”, kertoi lasinpuhaltajamestari Kari Alakoski tuotantoprosessista näyttelyn avajaisissa tiistai-iltana.

”Karin taidot ovat mahdollistaneet näkemysteni toteuttamisen lasiveistosten muodossa”, kiitteli Weckström työpariaan avajaisissa. Pronssiveistoksistaan kuuluisa taiteilija kertoi miten erilaista on pronssiveistosten ja lasiveistosten teko, kun valmisteilla olevaa pronssiveistosta voi rauhassa katsella eri suunnista ja miettiä eri vaihtoehtoja työstämisen suhteen. Sula lasi ei anna kauaa pohtia, kun se jähmettyy nopeasti ja siksi on edettävä ripeästi.

 

Weckström ja Alakoski pitivät lyhyet puheet avajaisissa.

Torstaina 22.9. klo 16 – 18 taiteilija ja muotoilija Weckström on tavattavissa galleriassa, jonka osoite on Iso Roobertinkatu 19, Helsinki.

Taiteilijatapaaminen: Björn Weckström Galleria Mafka&Alakoskessa

Björn Weckströmin näyttely Stonehenge II avautuu huomenna keskiviikkona Galleria Mafka&Alakoskessa Helsingin Iso Roobertinkadulla. Torstaina 22.9. klo 16 – 18 taiteilija ja muotoilija Weckström on tavattavissa galleriassa.

Tampereella messuiltiin lauantaina

Viime lauantaina järjestettiin Tampereella yksipäiväiset antiikki- ja keräilymarkkinat kauppaopiston talossa Sammonkadulla. Tapahtuman järjesti nyt Keräilykuume-messuja järjestävä ExpoNova. Heidän seuraava tapahtumansa on Lahden antiikki- ja keräilymessut 1. – 2.10. Jokimaan ravikeskuksessa.

            Kymmeneltä eteinen oli täynnä

            innokkaita antiikin harrastajia.

Oivallus Riihimäeltä oli omalla paikallaan.

 

Ajan-Muiston Stadionmalja tarkastelun kohteena.

Tynellin Kukkainen Aurinkopullon paisteessa.

 

Ja samalla pöydällä naapurina kaksi Hongellia.

Värivalikoimaa Tamara Aladinin tuotannon keräilijälle.

Wanhat unelmat ja Ahvenanmaan lautanen tai tuhkakuppi.

Tämä kauppias oli keksinyt hyvän tavan korostaa

joitakin esineitä. Valokuvassa vaikutus korostuu

entisestään sillä salissa ei ollut hämärää vaikka

kuvan perusteella saattaisi niin kuvitella.

Näin isosta pullosta riittäisi myrkkyä moneen

Hercule Poirot´n murhajuttuun.

Kirjoituskone yli sadan vuoden takaa.