maanantai 17. maaliskuuta 2014

Ryttylän jäämiinapullo



Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijassa haluttiin kehittää keinoja vihollisen hyökkäyksiä vastaan talviaikaan itäisellä Suomenlahdella. Varsinkin Viipurinlahdella kaivattiin uusia keinoja. Ymmärrettiin, että jäähän piti saada railoja estämään neuvostojoukkojen etenemistä. Keinoksi tehdä railoja keksi everstiluutnantti A.R. Saloranta jäämiinan: lasipulloon laitettiin räjäytyspanos ja pari kiloa räjähdysainetta. Tämä pullo asetettiin jäähän kairatun reiän kautta jään alle. Pullot räjäytettiin sähköllä sarjassa, jolloin jäähän saatiin muutaman metrin levyinen railo. Pullo nimettiin keksijänsä mukaan ARSA-pulloksi.

Jäämiinapullot otettiin käyttöön maaliskuussa 1941, joidenkin tietojen mukaan suomalaisjoukot käyttivät jatkosodan aikana reilut puoli miljoonaa pulloa ja Saksaan niitä myytiin vieläkin enemmän.

Joidenkin tietojen mukaan jäämiinapulloja valmistettiin Ryttylän lasitehtaan lisäksi Riihimäellä ja Karhulassa.

Tässä Ryttylän lasimiinapullossa on sama kaunis vaalean turkoosi sävy kuin tehtaan Alkolle valmistamissa viinapulloissa. Pullon pohjassa ei ole mitään merkintää valmistajasta, mutta kyljessä on Suomen Armeijan SA –kirjaimet ja kirjain P, joka tarkoittaa ehkä pioneeriä ?

 Jäämiinapullo museovitriinissä laukaisulaitteen kera.

Riihimäen itäpuolella sijaitsevaan Ryttylään perustettiin lasitehdas vuonna 1920 nimellä Oy Ryttylän lasitehdas, mutta se meni konkurssiin jo muutaman vuoden kuluttua. Sen toimintaa jatkamaan perustettiin Ryttylän lasiteollisuus Oy vuonna 1922. Riihimäen lasi osti yrityksen osakkeet vuonna 1937 ja se jatkoi toimintaansa erillisenä yrityksenä nimellä Ryttylän Lasitehdas Oy vuoteen 1941 asti, jolloin sen toiminta yhdistettiin emoyhtiöön. Lasin valmistus Ryttylässä loppui 1961.

1930-luvulla Ryttylän päätuotteita olivat pullot ja sota-aikana Ryttylän pulloja käytettiin ns. molotovin cocktailien eli polttopullojen valmistamiseen. Puolen litran viinapulloon laitettiin petrolin sekä tervan sekoitusta ja näitä pulloja käytettiin panssarien torjuntaan. Legendan mukaan neuvostoliittolaiset saivat haltuunsa räjähtämättömiä polttopulloja ja pohjassa olleen Ry-merkin perusteella he selvittävät tehtaan sijainnin. Neuvostokoneet pommittivat Ryttylää 14.1.1940, jolloin lasitehdas sai osuman ja tuotantoseisokki kesti pari viikkoa.
Varmaan silläkin oli vaikutusta, että Sakon ammustuotanto oli siirretty Riihimäeltä Ryttylään sodan alettua.

Vastaava legenda on olemassa siitä, että kun polttopulloina käytettyjen viinapullojen korkeissa luki Alko – Rajamäki, niin Rajamäkeä pommitettiin.

8 kommenttia:

  1. Risto Aalto on kirjoittanut kirjan Suomalainen lasipullo, joka on julkaistu Suomen lasimuseon Tutkimusjulkaisu -sarjassa vuonna 1995. Sen sivulta 84 löytyi varmistus sille, että jäämiinapulloja on valmistettu Ryttylän lisäksi myös Karhulan, Kumelan ja Riihimäen lasin tehtailla.

    Blogin lukijalta tuli tieto, että Puolustusvoimien varastoihin jääneitä jäämiinapulloja myytiin vielä 1990-luvulla Puolustusvoimien ylijäämävaraston poistomyymälöissä. Se selittää miksi tuo kuvassa oleva yksilökin on niin hyväkuntoinen.

    VastaaPoista
  2. Hei! Minulla on vastaava pullo jossa on musta bakeliittikorkki. Aikoinaan joku sanoi, että olisivat Armeijan maitopulloja. Löytyy myös ruskeana.

    VastaaPoista
  3. Törmäsin taannoin kirpputorilla jäämiina pulloihin. Siellä oli myynnissä kahta erilaista miinapulloa. Tuota turkoosia ja kirkasta lasia olevaa. Kirkkaassa ei mitään merkintää, kuin reilun sentin ympyrä pohjassa. Ilmeisesti nämä kirkkaat pullot on uudempaa tuotantoa, kun oli niin hyvä laatuisia. Lisäksi yhdessä turkoosissa oli mukana alkuperäinen alumiininen kierrekorkki.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Everstiluutnantti A.E. Saloranta = Arvo Ensio
    ei A. R.
    -o-

    VastaaPoista
  6. Militaria harrastaja11. kesäkuuta 2019 klo 22.08

    Lasimiina pulloja on kaikenkaikkiaan 6 erilaista variaatiota: Kirkas,Ruskea,Sininen (Ilman SA P leimaa) ja Kirkas,Ruskea,Sininen SA P leimalla.Leimaamattomat tehtiin Saksan armeijalle vientiin ja SA P leimatut Suomen armeijalle.Myöhemmin on selvinnyt että myös leimaamattomia on jäänyt Suomen armeijan varastoihin.

    VastaaPoista
  7. Onko mitään arvoa pulloille ?

    VastaaPoista