Toisen maailmansodan
aikana Suomen armeijassa haluttiin kehittää keinoja vihollisen hyökkäyksiä vastaan
talviaikaan itäisellä Suomenlahdella. Varsinkin Viipurinlahdella kaivattiin
uusia keinoja. Ymmärrettiin, että jäähän piti saada railoja estämään neuvostojoukkojen
etenemistä. Keinoksi tehdä railoja keksi everstiluutnantti A.R. Saloranta
jäämiinan: lasipulloon laitettiin räjäytyspanos ja pari kiloa räjähdysainetta.
Tämä pullo asetettiin jäähän kairatun reiän kautta jään alle. Pullot räjäytettiin
sähköllä sarjassa, jolloin jäähän saatiin muutaman metrin levyinen railo. Pullo
nimettiin keksijänsä mukaan ARSA-pulloksi.
Jäämiinapullot otettiin
käyttöön maaliskuussa 1941, joidenkin tietojen mukaan suomalaisjoukot käyttivät
jatkosodan aikana reilut puoli miljoonaa pulloa ja Saksaan niitä myytiin vieläkin
enemmän.
Joidenkin tietojen mukaan
jäämiinapulloja valmistettiin Ryttylän lasitehtaan lisäksi Riihimäellä ja
Karhulassa.
Jäämiinapullo museovitriinissä
laukaisulaitteen kera.
|
Riihimäen itäpuolella
sijaitsevaan Ryttylään perustettiin lasitehdas vuonna 1920 nimellä Oy Ryttylän
lasitehdas, mutta se meni konkurssiin jo muutaman vuoden kuluttua. Sen
toimintaa jatkamaan perustettiin Ryttylän lasiteollisuus Oy vuonna 1922.
Riihimäen lasi osti yrityksen osakkeet vuonna 1937 ja se jatkoi toimintaansa
erillisenä yrityksenä nimellä Ryttylän Lasitehdas Oy vuoteen 1941 asti, jolloin
sen toiminta yhdistettiin emoyhtiöön. Lasin valmistus Ryttylässä loppui 1961.
1930-luvulla Ryttylän
päätuotteita olivat pullot ja sota-aikana Ryttylän pulloja käytettiin ns.
molotovin cocktailien eli polttopullojen valmistamiseen. Puolen litran
viinapulloon laitettiin petrolin sekä tervan sekoitusta ja näitä pulloja käytettiin
panssarien torjuntaan. Legendan mukaan neuvostoliittolaiset saivat haltuunsa räjähtämättömiä polttopulloja ja pohjassa
olleen Ry-merkin perusteella he selvittävät tehtaan sijainnin. Neuvostokoneet
pommittivat Ryttylää 14.1.1940, jolloin lasitehdas sai osuman ja
tuotantoseisokki kesti pari viikkoa.
Varmaan silläkin oli
vaikutusta, että Sakon ammustuotanto oli siirretty Riihimäeltä Ryttylään sodan
alettua.
Vastaava legenda on
olemassa siitä, että kun polttopulloina käytettyjen viinapullojen korkeissa
luki Alko – Rajamäki, niin Rajamäkeä pommitettiin.
Risto Aalto on kirjoittanut kirjan Suomalainen lasipullo, joka on julkaistu Suomen lasimuseon Tutkimusjulkaisu -sarjassa vuonna 1995. Sen sivulta 84 löytyi varmistus sille, että jäämiinapulloja on valmistettu Ryttylän lisäksi myös Karhulan, Kumelan ja Riihimäen lasin tehtailla.
VastaaPoistaBlogin lukijalta tuli tieto, että Puolustusvoimien varastoihin jääneitä jäämiinapulloja myytiin vielä 1990-luvulla Puolustusvoimien ylijäämävaraston poistomyymälöissä. Se selittää miksi tuo kuvassa oleva yksilökin on niin hyväkuntoinen.
Hei! Minulla on vastaava pullo jossa on musta bakeliittikorkki. Aikoinaan joku sanoi, että olisivat Armeijan maitopulloja. Löytyy myös ruskeana.
VastaaPoistaTörmäsin taannoin kirpputorilla jäämiina pulloihin. Siellä oli myynnissä kahta erilaista miinapulloa. Tuota turkoosia ja kirkasta lasia olevaa. Kirkkaassa ei mitään merkintää, kuin reilun sentin ympyrä pohjassa. Ilmeisesti nämä kirkkaat pullot on uudempaa tuotantoa, kun oli niin hyvä laatuisia. Lisäksi yhdessä turkoosissa oli mukana alkuperäinen alumiininen kierrekorkki.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEverstiluutnantti A.E. Saloranta = Arvo Ensio
VastaaPoistaei A. R.
-o-
Lasimiina pulloja on kaikenkaikkiaan 6 erilaista variaatiota: Kirkas,Ruskea,Sininen (Ilman SA P leimaa) ja Kirkas,Ruskea,Sininen SA P leimalla.Leimaamattomat tehtiin Saksan armeijalle vientiin ja SA P leimatut Suomen armeijalle.Myöhemmin on selvinnyt että myös leimaamattomia on jäänyt Suomen armeijan varastoihin.
VastaaPoistaOnko mitään arvoa noille
PoistaOnko mitään arvoa pulloille ?
VastaaPoista