Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva
lasitehdas Nuutajärvellä toimi viimeisen kerran täydellä teholla perjantaina
21.2., jonka jälkeen tehtaalla alkoi talvilomaviikko ja maaliskuun alusta
alkaen tuotantoa on alettu ajaa alas ja siirtää sitä asteittain saman omistajan
toiselle tehtaalle Iittalaan. Viimeisen tehoviikon lauantaina muotoilija ja
taiteilija Markku Salo Nuutajärven lasikylästä sekä muotoilija ja lasipuhaltaja
Marja Hepo-aho Riihimäeltä olivat Ylen Aamu-tv:n sohvalla keskustelemassa suomalaisen
taidelasin tulevaisuudesta.
Muotoilijat Marja Hepo-aho ja Markku Salo
Aamu-tv:n juontaja Anna Lehmusveden kanssa keskustelemassa studion sohvalla.
|
Markku Salo oli yhdessä Kerttu Nurmisen
kanssa Nuutajärven lasin viimeiset kuukausipalkkaiset muotoilijat. Nykyään
muotoilijat tekevät töitä keikkapalkalla projektikohtaisesti. On siis palattu
siihen tilanteeseen, joka vallitsi suomalaisissa lasitehtaista ennen
suomalaisen lasimuotoilun ja lasituotannon huippukautta. Ensimmäinen kuukausipalkkainen
muotoilija suomalaisessa lasitehtaassa oli Göran Hongell, joka palkattiin
Karhulaan vuonna 1932. Kolme vuotta myöhemmin tehtaan johtajaksi nimitettiin
omistajasuvusta Hans Ahlström ja yhdessä he nostivat Karhulan lasitehtaan
maailmanmaineeseen.
Keikkailevat muotoilijat eivät tutustu
lasinpuhaltajiin ja muihin lasihytissä työskenteleviin eri ammattien edustajiin
samalla tavalla kuin hyteissä aikaansa paljon viettäneet huippumuotoilijat
Gunnel Nyman, Tapio Wirkkala ja Timo Sarpaneva. Eikä lasiin materiaalina pysty
tutustumaan kunnolla oppilaitoksissa, vaan olisi mentävä hyttiin työskentelemään
yhdessä kokeneiden lasinvalmistuksen ammattilaisten kanssa.
Muotoilija Markku Salo Ylen Aamu-tv:ssä
22.2.2014.
|
Salo edustaa perinteistä taideteollista työskentelytapaa eli hän muotoilee ja muiden ammattien osaajat valmistavat esineet muotoilijan tekemien suunnitelmien mukaisiksi. Nykyään Salo työskentelee omassa yrityksessään Nuutajärven lasikylässä.
Muotoilija ja lasinpuhaltaja Marja Hepo-aho
Aamu-tv:n studiossa.
|
Taidelasiesineiden muotoilija on siis yhä useammin Suomessakin myös lasihytissä työssä esineiden valmistuksen aikana ja hän myös itse vastaa tuotteidensa markkinoinnista eli on taiteilijan, käsityöläisen ja markkinoijan taidot omaava yrittäjä. Suomalaisen taidelasin tulevaisuus on näiden moniosaajien muodostamissa pienyrityksissä. Iittalassa taidelasituotantohan on pääasiassa Oiva Toikan muotoilemia esineitä, lisäksi muutama vanha Wirkkalan ja Sarpanevan esine sekä Aalto-vaasien eri versioita.
Suomalaisen taidelasin tulevaisuudesta
puhuttiin Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä 22.2.
|
Marja Hepo-ahon ja Markku Salon muotoilemat
esineet studion sivupöydällä ennen lähetyksen alkua.
|
Aamu-tv:n studiossa Marjalla oli mukaan Viimeinkin
yhtä –sarjan esine, jossa sininen lasiosa on puhallettu kiinni jalustajana toimivaan
kiveen, jolloin lasimaljan alaosa muotoutuu kiven mukaan. Kaulassa hänellä oli
itsetehdyt lasihelmet ja hän myös opettaa lasihelmitekniikkaa kursseilla.
Markku toi mukaan kaksi lasikoiraa, jotka
jatkavat lasitehtaissa aikoinaan valmistettujen viinakoirien perinnettä. Myös
Salon koirat ovat taide-esinefunktion lisäksi karahvipulloja.
Marja Hepo-aho ja Markku Salo aamustudion
sohvalla.
|
Ylen Aamu-tv:n 22.2. lähetyn jakson voi
katsoa 23.3. asti Yle areenasta: http://areena.yle.fi/tv/2140167
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti