Metsänhoitopalkinto ?

 

Kaiverrus on tehty tasolasille ja lasilevy on istutettu kuparikehykseen. Tekstit on kaiverrettu kehykseen. Kehyksen halkaisija on 153 mm. Kehyksen yläreunaan on juotettu koukku, josta sen voi kiinnittää metalliketjuun ja ripustaa vaikka ikkunan eteen. Tuollaisen kuvion on voinut kaivertaa/hioa laikalla ikkunalasiin kuka tahansa osaava tekijä, lasitehdasta ei siihen välttämättä ole tarvittu.

Metsänhoitotöitä joskus tehneet tietävät, että näillä helteillä nuoren metsän harventaminen tai vesakon raivaus ovat liian raskaita hommia ainakin keskellä päivää. Keväällä lumien sulettua tai syksyllä lumen tuloon asti kannattaa tehdä niitä hommia. Taimikon istutukseen taas on liian kuivaa, sekin on yleensä kevään ja alkukesän töitä.

Oheisen lasiesineen antaja on ilmeisesti ollut Keskusmetsälautakunta Tapio vuonna 1954, mutta onko Sysmän metsänhoitoyhdistys ollut myös antamassa esinettä vai onko se ollut saaja?

Myös lasiin kaiverretun kuvan tulkinta vaatisi jonkun metsänhoito-organisaatiossa toimineen apua. Kuvassa vasemmalla oleva henkilö on ilmeisesti metsänomistaja. Yläosan puu on Metsänhoitoyhdistys Tapion logo ja alhaalla on Suomen vaakuna. Oikealla olevan miehen kädessä on paperi, ehkä sopimus tai kunniakirja? Esittääkö tämä mies metsänhoito-organisaatiota vai Suomen valtiota?

 

Kehykseen on kaiverrettu: Sysmän metsänhoitoyhdistys.

Suomessa metsähoito on ollut itsenäisyyden aikana valtion erityisessä suojeluksessa. 1700- ja 1800-luvuilla metsiä poltettiin kaskeamisen yhteydessä ja tervan valmistamiseksi sekä käytettiin teollisuuden energiaksi esim. rautamalmin jalostuksessa ja lasitehtaatkin olivat usein sahan yhteydessä (esim. Wiiala, Karhula, Riihimäki) tai metsäisillä seuduilla (esim. Nuutajärvi ja Iittala). Tuolloin puuvaranto alkoi huveta. Paperiteollisuus alkoi olla merkittävää vientiteollisuutta 1860-luvulta alkaen. Metsien puuntuotannon tehostamiselle ja puuvarantojen hukkakäytön ehkäisylle syntyi kansallinen intressi, kun itsenäistyneen Suomen hyvinvoinnin kehitys oli pitkälti metsistä saatavan raaka-aineen varassa.

Metsänhoitotukien vastineeksi valtion on rajoittanut metsien käyttöä esimerkiksi hakkuumenetelmien ja –määrien osalta. Metsien hoidosta ja käytöstä on kiistelty ensimmäisen kerran metsälain laatimisen yhteydessä 1841. Luonnonsuojelukin tuli mukaan jo 1880-luvulla.

Tälläkin hetkellä Suomen metsät ovat poliittisen kiistelyn keskiössä, kun EU:n uutta metsästrategiaa valmistellaan: https://yle.fi/uutiset/3-12014521.

 

Keskusmetsäseura Tapio 1954.

Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio perustettiin 1907, kun Metsänystäväin Seura ja Suomen Metsänhoidonystävien Seura Tapio yhdistyivät. Tapio aloitti toimintansa yksityisoikeudellisena yhdistyksenä. Kun yksityismetsälaki tuli voimaan 11. toukokuuta 1928, tuli Keskusmetsäseura Tapiosta suomenkielisten ja Centralskogssällskapet för Skogskulturista ruotsinkielisten metsänhoitolautakuntien keskuselin.

Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapio oli yksityismetsätalouden edistämistä johtava ja metsänhoitolautakuntien keskusjärjestönä toimiva yhdistys. Sen jäsenistöön kuului henkilöitä ja ryhmiä, kuten metsänhoitolautakuntia, maanviljelys- ja talousseuroja. Se sai tehtäväkseen myös metsänparannuslain toimeenpanon yksityismetsien osalta. Yhdistys toimi valtion varoilla.

Vuodet 1968–1991 Tapio toimi keskusviraston kaltaisena, ohjaavana ja valvovana organisaationa, nimellä Keskusmetsälautakunta Tapio. Vuosina 1991–1996 se toimi nimellä Metsäkeskus Tapio. Vuosina 1996–2014 nimenä oli Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, joka toimi kehittämis- ja muita metsätalouden palveluja tuottavana edistämisorganisaationa. Vuodesta 2015 alkaen Tapio on toiminut osakeyhtiömuotoisena ja nykyään Tapio-konserniin kuuluvat sen emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Tapio Oy on valtion omistama osakeyhtiö, joka tarjoaa metsän ja luonnon asiantuntijapalveluita valtiolle. Tapio Palvelut Oy tarjoaa metsätalousratkaisuja metsänomistajille, kunnille ja oppilaitoksille, julkaisee Metsälehteä sekä tuottaa paikkatietoaineistoja.

Valtion omistamien metsien käytöstä ja hoidosta on Metsähallitus vastannut jo 160 vuotta. Metsähallituksen ja Tapion roolit ovat olleet hyvin lähekkäiset, esimerkiksi Nils Osara toimi Tapion johtajana 1947–1952 ja sen jälkeen Metsähallituksen pääjohtajana 1952–1960.

 

Kuka osaisi tulkita tämän kuvan?