Vaikka Uusikaarlepyy on
vähän sivussa suurista asutuskeskuksista, sai loistava kesäsää vanhoista
tavoista kiinnostuneet matkustamaan viime viikonloppuna Pohjanmaalle. Tänä
vuonna kävijämääräksi on arvioitu 35.000 - 40.000, kun se on viime vuosina ollut
keskimäärin 30.000. Tarkkaa kävijämäärää ei pysty sanomaan, kun tapahtumaan on
vapaa pääsy, vain auton pysäköinnistä joutuu maksamaan 5 euroa. Paikoitustilaa
on runsaasti ja pysäköinnin ohjaus toimii hyvin. Iso yleisömäärä ja noin 700
myyntipaikkaa tekevät Juthbackan markkinoista Suomen suurimman
kirpputoritapahtuman. Myyjiä ja asiakkaita tulee eri puolilta Suomea ja
Ruotsistakin.
Juthbackassa on leppoisa
ja välitön tunnelma. Osa myyntipaikoista on joen partaalla ja muutkin ovat
nurmikentällä puistomaisessa ympäristössä. Käytävät ovat leveitä ja vaikka
väkeä on paljon, niin kaikki mahtuvat hyvin kulkemaan. Myyntipaikat jakautuvat
niin isolle alueelle ja myyjiä on niin paljon, jolloin asiakkaatkin jakautuvat
alueella tasaisesti niin, että kaikki myyntipöydät ovat hyvin nähtävissä.
Alueella on ravintolassa tarjolla lounasta ja päivällistä.
Rompetorin nimellä
kulkevien tapahtumien tapaan täälläkin on aloitettu autojen ja mopedien osien
kaupalla, mutta nykyään myytävää on laidasta laitaan, mitä tahansa voi olla
myytävänä.
Ylen arkistosta löytyy
myös viisiminuuttinen ruotsinkielinen ajankohtaisjuttu vuodelta 2007:
http://svenska.yle.fi/arkivet/artikkelit/juthbacka_marknad_1965_och_2007_65308.html#media=65321.
Jutussa haastatellaan
tyytyväisiä asiakkaita ja tapahtuman ”isää” Anders Forsia tapahtuman
järjestävästä veteraaniautoklubista ja saman seuran Krister Sundellia.
Juthbackan markkinoiden
virallisen ohjelman mukaan tapahtuma on alkanut perjantaina klo 16 (aikaisemmin
klo 18) ja se kestää 24 tuntia, päättyen lauantaina klo 16. Viime vuosina
kauppaa on tehty epävirallisesti jo torstaina, mutta tänä vuonna kaupankäynnin
aloittaminen edeltävänä päivä oli kielletty. Kaupanteko alkoi kuitenkin
perjantaina jo aamulla.
Suorat linkit Yle Areenaan
ovat:
http://areena.yle.fi/tv/2009288
http://areena.yle.fi/tv/2009364
http://areena.yle.fi/tv/2009644
Tässä blogissa on
julkaistu jutut Juthbackan markkinoista kahtena edeltävänä vuotena:
2011: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2011/08/juthbacka-markkinoilla-noin-700-myyjaa.html
2012: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/08/juthbackan-aurinkoiset-antiikkimarkkinat.html
|
Aamuyhdeksältä nousevan
auringon luomat varjot olivat pitkiä ja markkinapaikalla oli melko hiljaista.
|
|
Kauppiaat vasta
asettelivat myyntipöytiään kuntoon, kun ensimmäiset asiakkaat tulivat paikalle.
|
|
Juthbackan vehreä miljöö
luo piknik-tunnelman.
|
|
Juthbackan kartanon vanha
päärakennus on markkinapaikan keskellä olevalla mäellä.
|
|
Tauno ”Tapio veli”
Wirkkalan suunnittelemia ja Humppilan lasin valmistamia Revontulet -maljoja.
|
|
Juthbackan markkinoilla oli kohtuullisen laaja ja hyvä valikoima vanhoja
suomalaisia lasiesineitä. Aivan huippudesigntuotteita ei kuitenkaan ollut
tapahtuman luonteen vuoksi kovin paljoa.
|
|
Pentti ”Timon veli”
Sarpanevan muotoilemia lasiesineitä on tässä hyvä valikoima.
|
|
Juthbackan markkinat on koko perheen tapahtuma, jonka luonteeseen kuuluu
ilmapallojen lisäksi metrilakun ja makkaran myyjät.
|
|
Tällä pöydällä lasiesineet
oli järjestetty väri mukaan. Vanhan tavaran myyntitapahtumissa on varsinaisten
keräilijöiden lisäksi sisutustavaroita ostavia henkilöitä.
|
|
Ruotsalaisella kauppiaalla
oli pitkä pöytä tavaraa, joiden hinta oli 20 euroa/kpl ja toinen pöytä, jossa
oli kympin tavaroita.
|
|
Vanhat kupariesineet eivät
ole tällä hetkellä kovin keräiltyjä. Niitä saakin murto-osalla 1970-luvun
hinnoista, kun otetaan inflaatio huomioon.
|
|
Vaasalaisella Prenikalla
oli yksi tapahtuman parhaista lasiesineiden valikoimasta.
|
|
Helena Tynellin
Onnenlehtiä kahdessa kerroksessa. Klikkaa kuva isoksi, niin hintalapuista saa
selvän.
|
|
Isokokoinen Timo
Sarpanevan Finlandia sarjan malja. Usein näiden suuaukon ohuissa reunoissa on
vikoja, mutta tämä oli ehjä.
|
|
Harvaisempi väri tässä
jugend-kynttilänjalassa, mutta valitettavasti siinä oli kaksi säröä, joista
toinen oli korjattu liimaamalla.
|
|
Kaj Franckin Hauenleuka,
hinta 150 euroa.
|
|
Riihimäen lasin valmistamia
Nanny Stillin koristepulloja on tässä neljää eri väriä.
|
|
Nalle (tai Naile) Wafin on
suunnitellut keskellä näkyvän Arabian keramiikkalaatan.
|
|
Juthbackan markkinapaikan
ja Uusikaarlepyyn välissä virtaa Lapuanjoki.
|
|
Puolen päivän aikaan
perjantaina asiakkaita oli jo runsaasti paikalla.
|
|
Monella myyjällä oli
tarjolla talonpoikaisantiikkia, mutta ovipareja ei sentään kovin monella.
|
|
Bukowskis-Marketissa
myytiin 21.6. vasemman puoleisen kaltainen vanha valurautainen säästölipas. Kun
laittaa kolikon mustan miehen kämmenelle ja painaa sitten vivusta, niin käsi
vielä rahan miehen suuhun, josta se putoaa sisälle pankkiin. Huutokaupassa
myyty versio oli kulunut ja vasarahinta oli 402 euroa + huutokauppakulut. Nämä
taitavat olla uustuotantoa, kun ovat niin hyväkuntoisia.
|
|
Keskellä on Kumelan maljakko.
|
|
Tällainen retrotavara
menee nykyään hyvin kaupaksi vanhan tavaran myyntitapahtumissa.
|
|
Retroa ovat nämäkin.
|
|
Tällä osastolla oli paljon
”rompetta” eli auto- ja mopediharrastajien kiinnostuksen kohteita.
|
|
Ei taida olla tällaista
säilyketehdasta enää, joten suomalaista kulttuurihistoriaa on tämäkin esine.
Kun tarpeeksi kauan säilyttää, niin roskatkin voivat muuttua keräilykohteiksi.
|
|
Sateelta ei tarvinnut
suojautua, mutta kirkkaalta auringonpaisteelta kuitenkin.
|
|
Enää ei Mikkelissä taideta
valmistaa Mesikko-limonadia.
|
|
Järjestäjät ohjeistivat
myyjiä tapahtuman sääntöjen noudattamiseen.
|
|
Eikä maksa paljon !
|
|
Kemi tunnetaan vieläkin ”punaisena” kaupunkina ja siellä on toiminut Työväen
virvoitusjuomatehdas.
|
|
Merijal tunnetaan paremmin
oululaisena Tervaleijona-pastillien valmistajana, mutta se aloitti 1915 nimellä
Oy Merikosken Teknokemiallinen Tehdas Ab. Tervapastillinen valmistui alkoi
1930-luvulla. Leaf osti yrityksen 1992 ja sulki Merijalin tehtaan 1996. Nykyään
Leijonapastillit taidetaan valmistaa ulkomailla.
|
|
Riihimäen lasitehtaan
kirjokoristeltu karahvi laseineen.
|
|
Aimo Okkolinin muotoilemat
Polar-sarjan sokerikko-kermakko –pari hopeajaloin.
|
|
Strömberg –merkkinen radio.
Oy Strömberg Ab oli suomalainen sähköteknisen alan yritys, jolla oli tehtaita
ainakin Helsingin Pitäjänmäellä ja Vaasassa. Yritys perustettiin 1800-luvun
lopulla Venäjän vallan aikana ja sen myytiin ruotsalaiselle ASEAlle1987 ja
seuraavana vuotena konsernin nimeksi tuli ABB. Radiot kyllä taisivat olla
nimestä huolimatta radioteknisiltä osiltaan belgialaista valmistetta.
|
|
Melkein kuin puistossa
kävelisi. Parina viime vuotena Juthbackan markkinoiden aikaan ollut aurinkoinen
sää, voi vain kuvitella millaista nurmikkokäytävillä olisi sadekaudella.
|
|
Tämä ja kaksi edeltävää
kuvaa on Prenikan osastolta.
|
|
Ruotsalaista ”herkkua”,
joka saa sudetkin ulvomaan.
|
|
Tämäkin alko-tuote suojaa
kylmältä, mutta sitä ei saa juoda.
|
|
Lisää värikkäitä retro-tavaroita.
|
|
Hiljaa virtaa Lapuanjoki
Juthbackan ohi.
|