Pukuloistoa ja lasiesineitä Haminassa

 

Kleopatra-sarjan vihreitä esineitä. Sarja oli tuotannossa 1969–1973.

Haminan Raatihuoneentorin varrella on esillä Tamara Aladinin muotoilemia lasiesineitä, mutta pääosassa ovat Jukka Rintalan suunnittelemat puvut ja hänen maalaamansa taulut – Tamara Aladinin muotoilemat lasiesineet ovat täydentävässä roolissa. Näyttelyn on suunnitellu Rintalan visualisti Matti Vaskelainen ja sen yhteydessä on myytävänä Jukka Rintalan tuotantoa. Näyttely on esillä 15.8. asti, sen aukioloajat ovat ti–pe 10–18, la-su 10–16 ja sinne on vapaa pääsy. Suuri osa näyttelyn lasiesineistä on lainassa Suomen lasimuseolta.

 

Tamara Aladinin Kleopatra-sarjaa tämäkin.

Vitriineissä on Kleopatra, Carmen ja Kielo –sarjojen punaisia esineitä.

Aladin kuoli vuonna 2019 ja silloin Haminan kaupunginmuseossa järjestettiin muistonäyttely, jota on esitelty myös tässä blogissa: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2019/06/muistoissa-lasitaitelija-tamara-aladin.html

Samana vuonna oli myös Suomen lasimuseossa Aladinin näyttely: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2019/05/tamara-aladinin-muistonayttely-suomen.html

Kahteen edellä mainitun näyttelyn antiin tämä näyttely ei tuo juuri mitään uutta. Nyt esillä on vain muutama sellainen esine, joita ei em. näyttelyissä ollut esillä. Monikaan lasiharrastaja ei ole edelleenkään nähnyt luonnossa Aladinin Hammas ja Kajo –taidelasiesineitä.

 

Koralli-sarjaa Riihimäen Lasi valmisti 1975-76.

Vaikka Aladin ei suunnitellut kuin muutaman taidelasiesineenä pidettävän työn, niin hänen merkityksensä Riihimäen Lasille oli suuri, koska hänen muotoilemansa käyttö- ja koristelasiesineensä myivät hyvin. Ja ne ovat edelleen haluttuja keräilyesineitä.

 

Aladinin uniikki maljakko on yksityiskokoelmasta.

Tamara Aladin (1932–2019) tuli Riihimäen Lasi Oy:n tehtaalle suunnittelijaksi vuonna 1959. Hän oli koulutukseltaan keraamikko ja opetteli uuteen materiaaliin liittyvät tiedot ja taidot Riihimäellä. Aladin työllistyi vientimalliston ja käyttölasin suunnittelijana, mutta suunnitteli myös muutamia taide-esineitä. Vientiin valmistettiin paljon maljakoita, sillä ne olivat näyttäviä, valmistuskustannuksiltaan edullisia toteuttaa ja tehtaalle myyntihinnaltaan kannattavia. Hänen tuotantonsa on tunnettu vahvasta omaperäisestä muotokielestä ja rohkeasta värinkäytöstä. Aladinin esineitä esiteltiin yhteisnäyttelyissä, mutta yksityisnäyttelyitä hän ei pitänyt. Tehtaalla hän sen sijaan monipuolisesti kielitaitoisena henkilönä esitteli mielellään tuotantoaan. Tamara Aladin työskenteli Riihimäen Lasi Oy:ssä 17 vuotta. Tänä aikana hän suunnitteli tehtaan mallistoon lähes 150 esinettä. Todellisuudessa määrä on suurempi, koska osa tuotteista myytiin anonyymeinä. Kun suupuhalletun lasin valmistus 30.11.1976 Riihimäellä päättyi, oli Aladinin Carmen-kynttilänjalka viimeinen valmistettu tuote.

 

Aladinin kaupunkipalatsi Raatihuoneen oviaukosta nähtynä.

Näyttelypaikkana Haminan keskustassa on Tanelinkulma –niminen laaja puurakennus, joka tunnetaan myös varakkaan Aladin-suvun kaupunkipalatsina. Rakennus on kaupungin ykköspaikalla; suoraan vastapäätä Haminan raatihuonetta.

Rakennus on Haminassa 1800-luvulta lähtien vaikuttaneen, venäläistä alkuperää olevan Aladinin suvun uusrenessanssi- eli nikkarityylinen kaupunkipalatsi, jonka on suunnitellut Waldemar Aspelin on rakennettu vuonna 1889.

 

Haminan Raatihuone nähtynä Aladinin kaupunkipalatsin rappusilta.

Konstantin Aladin vanhempi (1833 – 26. marraskuuta 1896 Tšernigov, Venäjä) oli suomenvenäläinen Haminassa vaikuttanut kauppias, teollisuudenharjoittaja, laivanvarustaja ja kauppaneuvos. Jaroslavlin kuvernementistä Volgan yläjuoksun varrelta kotoisin ollut Aladin muutti Haminaan Venäjältä 14-vuotiaana vuonna 1848 ryhtyen kauppias Vasiljevin apulaiseksi. Hän aloitti itsenäiset liiketoimet 19-vuotiaana ja hänellä oli aluksi kauppa Haminan raatihuoneen alakerrassa. Hän osti sitten Raatihuoneen torin varrelta oman talon ja pian Aladin oli Haminan alueen johtava tukkukauppias. Aladin sai porvarioikeudet vuonna 1868.

Aladin omisti Haminan seudulla myös Tervasaaren sahan ja Metsäkylän sahan sekä Meltin viinatehtaan ja oluttehtaan. Hänellä oli myös purjelaivoja omistuksessaan. Aladin omisti lisäksi metsää ja maatiloja muun muassa Harjun, Marlebäckin ja Poitsilan kartanot. Vuonna 1889 hän rakennutti Haminaan asuintalokseen nykyisin Tanelinkulman nimellä tunnetun uusrenessanssityylisen puutalon. Kauppaneuvoksen arvon Aladin sai vuonna 1894. Hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin ollessaan matkalla Etelä-Venäjälle.

Aladin oli naimisissa Anna Pimenowin kanssa. Heidän poikansa oli kauppaneuvos Konstantin Aladin nuorempi joka jatkoi isänsä liikettä Haminassa. Aladin on haudattu Haminan ortodoksisen seurakunnan hautausmaalla Pampyölissä sijaitsevaan Aladin-suvun hautakappeliin. Vuonna 1898 valmistuneen kappelin suunnitteli arkkitehti K. A. Wrede ja se on Suomen suurin yksityinen ortodoksinen hautakappeli.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Aladin_(vanhempi)

 

Konstantin Aladin nuorempi (5. maaliskuuta 1868 Hamina – 14. marraskuuta 1938 Hamina) oli suomenvenäläinen Haminassa vaikuttanut kauppias, teollisuudenharjoittaja, laivanvarustaja ja kauppaneuvos.

Aladinin vanhemmat olivat kauppaneuvos Konstantin Aladin vanhempi (1833–1896) ja Anna Pimenow. Aladinin isä oli muuttanut Haminaan Venäjältä vuonna 1848 ja saanut porvarioikeudet 1868. Aladin pääsi ylioppilaaksi Haminan yksityislyseosta 1889 ja jatkoi isänsä jälkeen tämän liikettä Haminassa. Aladin sai kauppaneuvoksen arvon 1904 ja hän toimi myös Espanjan, Portugalin ja Norjan varakonsulina Haminassa.

Aladin omisti Haminassa Poitsilan kartanon, useita kaupunkikiinteistöjä ja Tervasaaren sahan, jonka hän myi vuonna 1927 Ristiniemi Oy:lle.  Aladin oli vuonna 1920 Suomeen paenneen venäläisen emigranttivaikuttajan kenraali Severin Dobrovolskin tuttava ja hän rahoitti Dobrovolskin vuonna 1933 perustamaa Viipurissa julkaistua Klitš (”Huuto”) -sanomalehteä.

Aladin oli naimisissa vuodesta 1893 Alexandra Pletschikoffin kanssa ja avioeron jälkeen hän meni naimisiin 1921 Stella von Vergenskijin kanssa. Heidän tyttärensä oli tunnettu lasitaiteilija Tamara Aladin.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Konstantin_Aladin_(nuorempi)

Aladinin korallisarjaa.

Tamara Aladinin maljakoita, taustalla Raatihuone.

Vihreästä lasimassasta valmistettuja esineitä 1970-luvulta.

Koralli-sarjaa.

Violetin väriset esineet on sijoitettu ahtaasti vitriiniin.

Tanelinkulma eli Aladinin kaupunkipalatsi on kunnostettu hienosti. Laajassa rakennuksessa on monenlaista toimintaa: klubitalo, konditoria-kahvila Huovila, kokoustiloja, toimistotiloja, asuntoja.