Suomalaisen lasin vuosikirja 2018

Suomalaisen lasin vuosikirja 2018.

 

Suomalaisen lasin vuosikirja on jälleen ilmestynyt ja se on runsaasti kuvitettu sekä värikäs artikkelikokoelma suomalaisesta lasituotannosta. Juttujen aiheet liittyvät vanhaan ja uuteen suomalaiseen lasinvalmistukseen.

Aino Aaltio-Marsion kilpailuehdotus ja Göran Hongellin

muokkaamia tuotantoversioita.

 

Igor Herlerin artikkeli ”Aino Marsio-Aalto, Göran Hongell ja Karhula Oy” on mielenkiintoinen ja selkeästi lähdeviittein varustettu tutkielma siitä, mikä oli Aino Aallon todellinen panos Aalto-lasiston eri osien suunnittelussa. Totuushan on, että Aallon kilpailuehdotuksen pohjalta Karhulan lasitehdas laittoi Göran Hongellin muokkaamaan tuotantoon tulleet versiot hyvin toisenlaisiksi kuin alkuperäisehdotukset. Valmistaja eli Karhula-Iittala ei kuitenkaan ole maininnut Hongellin nimeä näiden yhteydessä, vaan niitä on markkinoitu pelkästään Aino Aallon nimellä, mikä on varmaan ollut myyvempää hänen maineensa tietäen. Todellinen tieto ei sinänsä ole mikään uusi löytö, vaan jo Karhulan lasitehtaan satavuotisjuhlanäyttelyn yhteydessä 1989 Suomen lasimuseo julkaisi kirjan, jossa Karhulan lasimuseon silloinen hoitaja Inkeri Nyholm kirjoitti tästä.

 

Pekka Paunilan lasihytti Riihimäen hyttikorttelissa.

 

Riihimäellä toimii nykyään kolme lasistudiota eli kaupungissa valmistetaan edelleen lasia vaikka Riihimäen Lasi lopetti jo 1990. Kirjassa esitellään Osuuskunta Lasimin, Mafka&Alakosken ja Pekka Paunilan Potin toimintaa.

Aurinkopullojen valmistusta Osuuskunta Lasismin

hytissä Riihimäellä keväällä 2018.

 

Helena Tynellin syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi sata vuotta ja sen kunniaksi Suomen lasimuseossa on näyttely hänen tuotannostaan. Juhlan kunniaksi ja näyttelylle julkisuuden hankkimiseksi Tynellin perilliset teettivät 300 kappaleen numeroidun erän Aurinkopulloa äitinsä lempivärisenä eli vaaleasinisenä. Pullot valmistettiin Osuuskunta Lasismissa ja pullojen valmistuksesta löytyy kuvakavalkadi kirjassa. Juhlapulloista tuli hitti ja niitä jonotettiin myyntipäivänä Riihimäellä. Riihimäki –kokonaisuuden on toimittanut Jyrki Winter.

Uutta suomalaista studiolasia on esillä

Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2018.

 

Timo I. Laakso on koonnut näyttävän valikoiman viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistetuista suomalaisista lasiesineistä. Mukana on itsenäisten lasistudioiden sekä Iittalan lasitehtaan tuotantoa.

Mäntyharjun lasitehtaan tuotteita ja

pääsuunnittelija Eero Rislakki.

 

Suomen lasimuseon intendentti Kaisa Koivisto on kirjoittanut Mäntyharjun lasitehtaan historiikin. Tehtaan toiminta jäi kuitenkin lyhyeksi: 1968 – 1971 eli sen perustamisesta on kulunut 50 vuotta. Artikkeli on mielenkiintoinen katsaus tehtaan vaiheisiin.

 

Sööläystyöt voivat olla parhaimmillaan

upeampia kuin tehtaan ”oikeat” tuotteet.

 

Sööläystyöt eli lasitehtaan työntekijöiden omalla ajallaan tekemät taidonnäytteet ovat mielenkiintoinen lisä tehtaiden tuotannon ohessa. Niitä oli esillä viime kesänä Kalvolan kotiseutumuseossa Iittalassa ja Sirkka-Liisa Löflund on toimittanut artikkelin noista esineistä ja niiden tekijöistä. Sööläystöitä on parhaillaan esillä Kotkan Vellamossa Karhulan lasitehtaan tuotantoa esittelevässä näyttelyssä ja sellaisia oli esillä myös Espoon kaupunginmuseon Kauklahti-näyttelyssä.

Metropolian esinekonservoinnin opiskelijoiden

konservoima Timo Sarpanevan Ahtojää-teos

esillä Designmuseossa.

 

Metropolian esinekonservoinnin opiskelijat kunnostivat oppilastyönä viime lukuvuoden aikana Timo Sarpanevan Ahtojää-teoksen, joka oli pitkään esillä Tampereella Koskikeskuksessa. Teos on parhaillaan esillä Designmuseossa osana Timo Sarpanevan näyttelyä. Opiskelijat ovat kirjoittaneet teoksen konservointiprosessista tähän kirjaan.

Wärtsilän aikanaan omistaman Nuutajärven lasitehtaan

tuotteita alettiin markkinoida Arabia-brändin alla 1972 ja

silloin yhtiö jakoi kuluttajille Lasin tavaraoppia –vihkosia.

 

Nuutajärven lasitehtaan perustamisesta on tänä vuonna tullut kuluneeksi 225 vuotta ja sen kunniaksi kirjassa on julkaistu uudelleen tehtaan vuonna 1972 julkaisema ”Lasin tavaraoppia” –vihkonen. Siinä on pätevää tietoa lasin valmistuksen tekniikoista. Heikki Orvolan selkeät piirrokset havainnollistavat hyvin tekstiä.

Hanna Mamia-Walther aloitti Suomen lasimuseon

johtajana viime tammikuussa.

 

Kirjaan sisältyy Suomen lasimuseon toimintakertomus ja museon uuden johtajan, Hanna Mamia-Walther´in haastattelu.
Kirjan on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja siinä on julkaistu myös yhdistyksen toimintakertomus sekä juttuja yhdistyksen järjestämistä tapahtumista.

Kirjassa on esillä valikoima kotimaisissa laatuhuutokaupoissa viimeksi kuluneen vuoden aikana myydyistä kiinnostavista lasiesineistä.

Kirja on tehty talkootyönä ja sen ovat koonneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter. Graafinen suunnittelu on Maara Kinnermän. Teoksen on julkaissut Suomen lasimuseon ystävät ry ja yhdistyksen jäsenet saavat kirjan jäsenetuna. Muille sitä myydään lasimuseon myymälässä ja useiden nettikirjakauppojen kautta. SLMY:llä on noin 900 jäsentä. Tämä vuosikirja on viides, ensimmäinen julkaistiin 2014. Kirjassa on kansilehtien lisäksi 160 neliväristä sivua, joiden koko on hieman madallettu A4.

Nuutajärveläistä lasitaidetta esillä kesällä

Johannes Rantasalon Pippalobakteeri.

Kuva: www.nuutajarvi.fi

 

Lasitaiteilija Johannes Rantasalon lasiteos Pippalobakteeri puolestaan muistuttaa miljardeista vuosista, joita on ollut ennen ihmiselämää. Bakteerit jatkavat pippaloitaan kasvaen ja voimistuen, vaikka moni muu asia ihmiskunnan myötä tuhoutuisi.
www.lasisirkus.fi
Ullamaija Hännisen ja Johannes Rantasalon teokset ovat esillä 1.7.2018 asti.

OHO Gallery
Merikortteli, Punavuori
Pursimiehenkatu 29–31 A, 4 kerros.
www.ohogallery.com

  

Muistijälki – Tarinoita Nuutajärveltä –lasinäyttely

Katse taakse ja matkaan kohti uutta! Muistijälki – näyttely penkoo lasintekijöiden muistoja

Lähes jokaisella Suomessa työskentelevällä lasialan ammattilaisella on joku suhde Nuutajärven lasikylään. Se on ollut esimerkiksi opiskelu-, työ-, tutustumis-, ideointi- tai asuinpaikka. Nuutajärvi on jättänyt heihin merkittävän jäljen, muistijäljen.

Muistijälki-näyttelyssä Riihimäellä ja Nuutajärvellä toimivat lasialan ammattilaiset tuovat esiin lasikylän merkityksen itselleen. Inspiraation lähteinä ovat jokin erityinen muisto, yksityiskohta, tapahtuma, henkilö, näkymä tai rakennus.

 

 

Näyttelyyn osallistuvat riihimäkeläisen Osuuskunta Lasismin taiteilijat Maria Jutila, Toni Kokkila, Joonas Laakso, Jaakko Liikanen, Kaappo Lähdesmäki, Maarit Lähdesmäki, Kimmo Reinikka ja Helmi Remes sekä nuutajärveläisen Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGOn taiteilijat Alma Jantunen, Marika Kinnunen, Anu Penttinen, Johannes Rantasalo, Gina Salaris, Markku Salo, Jenni Sorsa, Lea Swantz ja Heikki Viinikainen

Näyttelytilana toimii muotoilija Anu Penttisen luotsaama uusi Red Brick Gallery Kahvila + Keittiö Sylvin yhteydessä. Galleria sijaitsee punatiilisen vanhan tehdassiiven katutasossa, ja tarjoaa valoisaa näyttely- ja tapahtumatilaa erilaisille kokoonpanoille ympäri vuoden. Tilassa voi järjestää myös illallisia ja yksityistilaisuuksia.

Muistijälki – Tarinoita Nuutajärveltä -näyttely on avoinna 12.5.–2.9.2018, touko–ja syyskuussa ti–su klo 10–17 sekä kesä–, heinä– ja elokuussa ma–pe klo 10–18, la–su klo 11–17. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy.

Näyttelyn järjestää Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO, yhteistyössä Red Brick Galleryn kanssa. Osuuskunnan tavoitteena on vahvistaa Nuutajärven asemaa uuden taidelasin keskuksena sekä edistää korkeatasoisen, suomalaisen ja ennen kaikkea nuutajärveläisen taidekäsityön tunnettuutta. Nuutajärven Lasikylässä työskentelee nykyään noin kaksikymmentä muotoilijaa, lasinpuhaltajaa ja käsityöläistä. 225-vuotias Lasikylä on avoinna ympäri vuoden.

Lisätietoja: Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO   www.nugo.fi

  

Taidelasia Nuutajärveltä Yrjö Liipolan taidemuseossa

Muun muassa Kultakalat, Diiva ja Dooris viettävät kesää Yrjö Liipolan taidemuseossa. Suomen vanhimmassa lasikylässä, Nuutajärvellä, työskentelevät lasitaiteilijat ja -puhaltajat kertovat teoksillaan, millaista on tämän päivän taidelasi. Itsenäisenä taiteellisen ilmaisun välineenä materiaali on vallatonta, ilmaisuvoimaista ja uutta etsivää.

Nuutajärvellä on puhallettu lasia yhtäjaksoisesti 225 vuotta. Se on ainoa 1700-luvulla perustetuista lasinvalmistuspaikkakunnista, jossa toiminta on jatkunut näihin päiviin. Lasikylällä on kiinteä historiallinen yhteys mm. Koski tl:n läheisyydessä sijainneeseen Åvikin lasitehtaaseen. Nuutajärvellä toimii ympärivuotisesti useita lasin ja taidekäsityön ammattilaisia, minkä lisäksi paikkakunnalla koulutetaan tulevia lasinpuhaltajia ammattiinsa.

Markku Salon Dooris-koira.

Taidelasia Nuutajärveltä -näyttelyn järjestää Nuutajärven Galleria Osuuskunta NuGO. Näyttelyyn osallistuvat NuGOn taiteilijat Marika Kinnunen, Anu Penttinen, Gina Salaris, Markku Salo, Jenni Sorsa, Lea Swantz ja Heikki Viinikainen.

Nuutajärven lasikylä on myös matkailukohde, jossa voi seurata lasinpuhallusta puhaltajien työpäivinä sekä vierailla historiallisissa rakennuksissa, jotka on rakennettu varta vasten lasikylän tarpeisiin. Lasikylä on Museoviraston suojelema kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö.

Taidelasia Nuutajärveltä -näyttely on avoinna 26.6.–30.9.18 Yrjö Liipolan taidemuseon aukiolojen mukaisesti. Avajaiset pe 29.6. klo 18.

 

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Yrjö Liipolan taidemuseo 
Hämeentie 45, 31500 Koski Tl
+358 2 484 1969
www.koski.fi/taidemuseo
liipolanmuseo@koski.fi

 

 

Markku Salon veistoksia graniittimuurien

sisällä Somerolla.

Markku Salo graniittimuurien sisällä

Kun astut Someron kivimeijerin jyhkeiden graniittimuurien sisään, voit hyvällä syyllä todeta siirtyneesi toiseen maailmaan. Tunnelma on kuin muinaisten egyptiläisten pyramidien kammioissa. Markku Salo on yksi Kivimeijerin 10. näyttelyn taiteilijoista. Salo on asettanut näkyville myyttisen tilan vaatimusten mukaisesti myyttisiä teoksia, kuten Rotkon, Tuulen viemää ja Unen. Yhdeksän teoksen joukossa on sekä uusia että jo useita näyttelyitä kiertäneitä teoksia. Näyttely on 7 taiteilijan yhteisnäyttely. Mukana Salon lisäksi valokuvataiteilija Stefan Bremer, keraamikko Marika Jensen, valokuvaaja Panu Kaila, taiteilija Antero Kare, keraamikko Pirjo Lautiainen ja keraamikko Mari Pirkkanen.

 

Kivimeijerin taidekeskuksessa on runsaasti ohjelmaa kesän aikana. Muun muassa Markku Salon pronssityöskentelyä voi seurata ke 4.7.18.

 

Valolasipesä-näyttely 16.6.–19.8.2018

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Someron kivimeijeri, Turuntie 1034, 31530 Pyöli.
www.someronkivimeijeri.fi

 

 

Johannes Rantasalo mukana Taidegalleria Terttu Jurvakaisen kesänäyttelyssä

41. Kesänäyttely 2018 Maalauksia • veistoksia • lasitaidetta 17.6. – 31.8.2018

Lisätietoja ja yhteystiedot:

Taidegalleria Terttu Jurvakainen
Nykäläntie 18, 91500 MUHOS
www.galleria.terttujurvakainen.fi
galleria@terttujurvakainen.fi

  

LÄHDE: www.nuutajarvi.fi

RETKEILE LASISUOMESSA

Erkki Vesanto ideoi aikanaan matkailukierroksen hämäläisissä lasitehtaissa; silloin toiminnassa olivat Iittala, Riihimäki, Nuutajärvi ja Humppila. Vierailemalla kunkin lasitehtaan myymälässä, sai leiman korttiin. Kolmella leimalla sai sitten merkittävän alennuksen ostoksesta. Iittalan lasimuseo avattiin 1971 ja se oli 70-luvulla merkittävä nähtävyys. Tehtaan silloin omistanut Ahlström mainosti museota ja tehtaanmyymälää.

RETKEILE LASISUOMESSA kehotti mainos vuonna

1997. Kerttu Nurmisen Mondo-lasistoa kai nuo
piirroskuvien lasit esittävät?

Oheinen mainos on siltä ajalta, kun Riihimäen lasitehdas ei enää ollut toiminnassa. Paikkakunta on kuitenkin haluttu pitää mukana kierroksessa ja uudeksi käyntikohteeksi on otettu Havin tehtaanmyymälä, joka silloin sijaitsi Karavaani-huoltoasema/matkakeskuksen yhteydessä lähellä lasimuseota.

Mainos on julkaistu Häme ´97 –matkailuesitteessä ja siis vuonna 1997. Riihimäellä, Iittalassa ja Nuutajärvellä sijanneita lasimuseoita ei ilmoituksessa mainita lainkaan.

Häme, tai tarkemmin Kanta-Häme, oli aikanaan Suomen vastine Ruotsin Glasriket´ille. Kanta-Häme koostuu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukunnista. Viimeksi mainittu alue tunnetaan myös Lounais-Hämeen nimellä. Aikanaan myös Urjalan kunta, jonka kylistä yksi on Nuutajärvi, kuului Lounais-Hämeeseen, mutta paikkakunta nykyään suuntautuu Pirkanmaahan. Somero (Åvik´in lasitehdas) oli myös osa Lounais-Hämettä, kunnes se 1990-luvun alussa vaihtoi maakuntaa Varsinais-Suomeen.

Kannattaa kyllä kiertää tuo reitti myös tänä vuonna, onhan noilla paikkakunnilla edelleenkin lasinähtävyyksiä: Iittalassa on lasitehdas, tehtaanmyymälä ja lasimuseo. Lisäksi sunnuntaisin Kalvolan kotiseutumuseolla on nähtävillä Erkki Vesannon lasituotantoa. Riihimäellä on lasimuseo ja kolme lasistudiota: Lasismi, Mafka&Alakoski ja Pekka Paunilan Potti. Nuutajärvellä on lasimuseo, NuGO-shopin myymälä, useita lasistudioita, lasikoulu ja Iittalan tehtaanmyymälä. Humppilassa ei enää ole lasistudiota, kun Reima Maarosen Bianco Blu lopetti Humppilan toimipisteen, Maaroset jatkavat Fiskarsissa Bianco Blu:n toimintaa – Iittalan tehtaanmyymälä löytyy Humppilastakin.

Hauholla Antiikkimarkkinat ja Niskavuorimarkkinat

Hauhotalo täyttyy taas hienoista vanhoista esineistä.

 

Hauhotalo täyttyy antiikista, keräilykohteista, designista, vintagesta, retrosta, ym. wanhasta ja nostalgisesta ensi lauantaina 30.6. kello 9 – 15. Kesäinen tapahtuma tuo Hauholle wanhan tawaran kauppiaita kautta Suomen. Tapahtuman järjestää ExpoNova.

Kävelymatkan päässä Kirkkotie 5:ssä sijaitsevasta Hauhotalosta on Puukoulu ja sen pihapiirissä Hauhon yrittäjät järjestävät Niskavuorimarkkinat klo 8 – 14. Silloin myös julkistetaan niskavuorineuvos ja pidetään Hauhon sahtimestaruuskilpailu.

Hauhotaloon on esteetön kulku. Turvallisuussyistä ja kulkuväylien tukkeutumisen estämiseksi tapahtuman järjestäjä toivoo mahdollisuuksien mukaan lastenvaunujen ja lemmikkien jättämistä kotiin.

Keräilykuume antiikkimarkkinat on yksipäiväinen myyntitapahtuma, jossa esillä olevat tuotteet ovat myynnissä. Tapahtuman näytteilleasettajina on yrityksiä ja yksityisiä keräilijöitä myymässä vanhaa tavaraa. Kalusteita, valaisimia, tekstiilejä, taidetta, astioita, lasia, koruja, keramiikkaa, hopeaa, kultaa, keräilykohteita, ym. wanhaa ja nostalgista. Tapahtuman parasta antia ovat asiantuntijoiden ja keräilijöiden välille syntyvät keskustelut sekä rento tunnelma. Tapahtumassa asiantuntijat arvioivat yleisön mukanaan tuomia vanhoja rahoja ja postikortteja.

Tapahtumaan on vapaa pääsy ja Hauhon kirkonkylällä on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa. Hauho on nykyään osa Hämeenlinnaa, kaupunkikeskustasta koilliseen.

Kuvia viime vuoden tapahtumasta voi katsella tämän blogin arkistosta:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/07/kesaretkella-hauholla.html

Niskavuorimarkkinoilla on leppoisa tunnelma.

Riihimäen Vapaamuurarilautanen

Vapaamuurareiden logossa on kuvattuna harppi ja

suorakulma. Amerikassa siihen on lisätty keskelle

G-kirjain, mutta mitä se symboloi? Veljeskunnan

alkuvaiheessa kokoontumispaikkana on lontoolainen

pubi nimeltä The Goose and Gridoron, voisiko ”G”

tulla siitä? Ehkä se kuitenkin viittaa Jumalaan:
G = God.

 

Tässä blogissa on julkaistu huhtikuussa 2017 kuvia laakeasta maljasta tai paremminkin lautasesta, jonka pintaa oli kuvattu Sisun valmistamia ajoneuvoja. Se osoittautui Nanny Stillin Tulva –kristallilautaseksi. Niitä on valmistettu kahta kokoa ja se oli isompi versio eli halkaisija 240 mm.

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/04/sisu-auton-lasilautanen.html

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa Riihimäen lasin valmistamasta lautasesta, joka on sitä pienempää kokoa eli halkaisija on 185 mm. Harvinaiseksi sen tekee Vapaamuurareitten logo lautasen pinnassa. Kiitos Jari kuvista!

Alkuperäinen Riihimäen Lasin pakkaus suojaa esinettä.

Mukavaa juhannusta !

Yksinkertainen on kaunista; väritön lasi,

selkeät muodot ja rihlaus ovat ajatonta

kauneutta.

 

Walter Wahlroos on taiteilijana/muotoilijana jäänyt melko tuntemattomaksi, eikä hänestä löydy tietoa kovin helposti. Se tiedetään, että hän oli syntynyt 1901 ja kuoli 1968. Hän on muotoillut jonkin verran lasiesineitä ja työskennellyt myös kuvataitelijana. Tässä blogissa on julkaistu kuva kahdesta hänen muotoilemastaan esineestä:

http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2014/09/lahes-tuntemattoman-wahlroos.html

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa Wahlroosin suunnittelemasta pullokarahvista. Tämäkin on signeerattu 1930-luvun lopulla ja tämänkin valmistaja on ollut Riihimäen Lasi Oy.

 

Pullothan kuulunevat suomalaiseen juhannuksenviettoon, joten näiden kuvien myötä mukavan juhannuksen toivotukset blogin lukijoille. Ja kiitos Laurille kuvista!

Karahvipullon pohjassa on signeeraus:

"W. Wahlroos Riihimäen Lasi Oy -38".

Åvikin maljakko ?

Perimätiedon mukaan tämä maljakko olisi

valmistettu Åvikin lasitehtaassa ennen

vuotta 1833, mutta muutama vanhemman

lasin harrastaja ajoitti sen nuoremmaksi.

 

Blogin lukija lähetti kuvan maljakosta, joita hänellä on kaksi kappaletta. Perintönä tulleiden maljakoiden alkuperästä perimätieto kertoo niiden olevan Somerolla toimineen Åvikin lasitehtaan valmistamia. Maljakoiden omistajan isoäidin isoäiti oli töissä lasitehtaalla ja sai ne lahjaksi sieltä. Tehdas oli toiminnassa 1748 – 1833.

 

Yksi lasiharrastaja, joka tuntee vanhaa lasia, kommentoi esineen kuvaa näin:
"Malli, lasin laatu ja maalauksen tyyli panevat ko. maljakon paljon nuoremmaksi." Tämän perusteella valmistajankin pitäisi olla joku toinen.

Osaako joku blogin lukijoista kertoa kuvan maljakosta enemmän?

Rubiininpunainen Aurinkopullo

Helena Tynellin muotoileman Aurinkopullon rubiinin-

punainen versio. Kuva: www.bukowskis.com

 

Bukowskin verkkohuutokaupassa myytiin sunnuntaina rubiininpunainen Aurinkopullo 6.200 euron vasarahinnalla. Kun ostaja maksaa tämän päälle huutokauppatalon komission, niin kokonaiskustannus oli lähes 7.500 euroa. Huutokaupan luettelotiedoissa kerrotaan pullon alkuperäksi värimestari Vilho Väljä, Riihimäen lasitehdas. Tehtaalla on siis aikanaan harkittu myös tällaista väriä, mutta massatuotantoon se ei ole tullut. Huhuja on kyllä kuultu, että näitä olisi aikanaan tehty muutama. Tämä oli nyt ensimmäinen julkiseen kauppaan tuotu yksilö.

 

Kuvakaappaus: www.bukowskis.com

Hakaniemen torin kirppis toimii taas

Lasinkeräilijän Blogin avustaja käväisi eilen sunnuntaina Hakaniemen torin kirppiksellä, joka toimii nyt toisen toimijan voimin kuin toukokuinen yritys.

Myyjiä ja yleisöä oli ihan mukavasti heti ensimmäisellä

kerralla. Lisätietoa Hakaniemen sunnuntaikirppiksestä

löytyy tästä linkistä: https://hakaniemenkirppis.com/

Kahviteltalla kahvit juotiin elävän musiikin säestyksellä.

Ja lasiakin oli tietysti myynnissä.

Kuvassa keskellä Simo Salmisen Kajakki.

Vääksyn Antiikki- ja keräilymessut tulevat jälleen

Vääksyn liikuntahallilla järjestettävät Antiikki- ja keräilymessut olivat viime kesänä tauolla liikuntahallin remontin vuoksi. Hienoon kuntoon saneerattu liikuntahalli täyttyy jälleen menneiden aikojen muistoista, kun Keräilykuume -tapahtuma rantautuu kahdeksatta kertaa Vääksyyn.

Kotimaisia alan kauppiaita ja keräilijöitä nähdään Vääksyssä 35 myyntiosastolla. Näytteilleasettajien joukossa on useita laadukasta lasiesineistöä myyviä kauppiaita. Tapahtuman välivuoden jälkeen mukaan on lähtenyt jopa enemmän lasikauppiaita kuin aiemmilla kerroilla. Muuta wanhan tawaran tarjontaa on liikuntahallin täydeltä, Keräilykuume -tapahtumien tutulla kaavalla.

Kuva: www.kerailykuume.fi

ExpoNovan järjestämät Vääksyn Antiikki- ja Keräilymessut Vääksyn liikuntahallilla, Asikkalantie 14, lauantaina ja sunnuntaina 16.-17.6.2018 kello 10 - 16. Aikuisten sisäänpääsy 6 € (kello 14 - 16 4 e). Lapset aikuisen seurassa maksutta.

Lisätietoja tapahtumasta www.kerailykuume.fi
www.facebook.com/Kerailykuume

Lähde lasimuseon ystävien matkalle

 

Kuvakaappaus:

https://www.ahlstrominruukit.fi/noormarkku/kulttuuri/villa-mairea

 

Suomen lasimuseon ystävät ry järjestää 10. – 11.8. matkan Noormarkkuun, Poriin, Kauttualle ja Nuutajärvelle. Matkalla on vielä pari paikkaa vapaana. Matkan hinta on 195 euroa sisältäen bussimatkat, pääsyliput kohteisiin, majoituksen kahden hengen huoneessa Porin Vaakuna-hotellissa sekä ohjelmaan merkityt ruokailut. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 25 euroa.

Noormarkussa käydään mm. Ahlström Voyage –näyttelyssä ja Villa Maireassa, jonne pääsee ainoastaan ryhmät etukäteisvarauksella. Kauttualla käydään Ala-Satakunnan keräilijöiden antiikkimessuilla ja Terassitalossa. Tarkempi matkaohjelma löytyy SLMY:n kotisivuilta: https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenlasimuseonystavat.kotisivukone.com/tiedostot/Matkat_ja_retket/SLMY_Matkaohjelma_Noormarkku_10-11.8.2018.pdf

Ilmoittautumiset ja tiedustelut: retket@suomenlasimuseonystavat.fi

Kuvia Lasi- ja keräilytapahtumasta, osa 2

Ohessa lisää kuvia eilistä Lasimuseon ystävien järjestämästä myyntitapahtumasta Suomen lasimuseolla Riihimäellä.