Suomalaiset korut loistavat Kellomuseon näyttelyssä

Suomalainen koru –kirjan kannessa ja näyttelyn

julisteessa on esillä Kielonlehti, jonka tekijät ovat

Sulo Jousjärvi, Pentti Pelkonen ja  Aaro Nieminen.

Kuvaaja on Katja Hagelstam.

 

Espoossa, näyttelykeskus WeeGee:ssä toimivassa Kellomuseossa, on esillä kauneimpia koruja Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ajalta. Suomalainen Koru -näyttelyssä on joka vuosikymmeneltä kiehtovia uniikkikoruja, kansan suosikkeja ja rakkaita perintökoruja. Ne kertovat tarinaa suomalaisesta luovuudesta, rohkeudesta ja kauneuden kaipuusta. Näyttely on osa Suomi100 -juhlavuoden ohjelmistoa.

Tämä Helena Tynellin kissa-aiheinen rintakoru on

Taito Oy:n ja Kauklahden lasitehtaan tuotantoa.

Esine ei kuulu näyttelyn valikoimaan, vaan on

bongattu Järvenpään antiikkimessuilla 2011.

 

Näyttelyssä on esillä usean sellaisen muotoilija koruja, jotka ovat suunnitelleet myös lasiesineitä, esimerkiksi E.O.V. Ehrström, Helena Tynell, Saara Hopea, Tapio Wirkkala, Björn Weckström, Eero Rislakki ja Pentti Sarpaneva.

Näyttelyn varhaisimpien korujen joukossa on loisteliasta kultasepäntyötä Eric O.V. Ehrströmiltä ja Venäjän vallankumouksen pyörteistä Suomeen paenneilta A. Tillanderin Oscar Pihliltä sekä ja Buchertin perheeltä. Pietarilainen tyylisuunta vaikutti vahvasti korutaiteeseemme, mutta virikkeitä tuli myös kuvataiteesta, esimerkkinä Eva Gyldénin hienostuneet kameekorut. Kalevalakorut syntyivät vuonna 1937 Kalevalan 100-vuotisjuhlallisuuksien (1935) innoittamina.

Suomalaisuus oli koruissa vahvimmillaan 1950- ja 1960-luvuilla. Modernin suomalaisen korun pioneereihin kuuluvat Bertel Gardberg, Paula Häiväoja, Elis Kauppi, Börje Rajalin, Eero Rislakki ja Björn Weckström. Sysäyksen modernin korun kehitykselle antoivat Kalevala Korun muotoilija Eero Rislakki sekä Kupittaan Kullan Elis Kauppi, jotka ottivat käyttöön kotimaiset korukivet 1950-luvun alussa. Lopulta kaikki modernistit käyttivät kotimaisia kiviä ja niistä tuli suomalaisen hopeakorun tunnus.

Saara Hopea on porvoolaista kultaseppäsukua

ja han on tehnyt laajan lasimuotoilutyön lisäksi

mittavan uran korusuunnittelijana. Tämä sormus

on vuodelta 1961 ja valmistaja on Ossian Hopea

ja Kumppanit. Kuva: Porvoon museo.

 

Veistokselliset korut olivat 1960-luvun ilmiöitä. Björn Weckströmiltä oli voimakkaita Lapponia-kultakoruja ja Kalevala Korun Pentti Sarpanevalta reliefimäisiä pronssi- ja hopeakoruja. Kaunis Korulle suunnitellut Paula Häiväoja teki 1960-luvun alussa läpimurron miesten hallitsemaan korutaiteeseen ja kansainvälisiin näyttelyihin. Björn Weckström nousi nopeasti kansainväliseen maineeseen voittamalla Rio de Janeiron kansainvälisen korusuunnittelukilpailun kulta-turmaliinikorullaan Kukkiva muuri 1965.

Kokeellisen korutaiteen kärjessä olivat omaperäiset Eila Minkkinen ja Olli Tamminen. Koruteollisuudessa Lapponia Jewelryn vienti veti kaukomaita myöten ja yritys pestasi uusia suunnittelijoita: Juhani Linnovaaran, Poul Havgaardin ja Zoltan Popovitsin. Pentti Sarpanevan hopea- ja pronssikoruista tuli Turun Hopean vientivaltti. Samoin Pekka Piekäisen Auran Kultasepälle suunnittelemilla hopeakoruilla oli vetoa vientimarkkinoilla.

Eric O.V. Ehrströmin suunnittelemassa kaulakorussa

on kultaa, safiireja ja savukvartsia. Kultasepäntyö:

Oskar Lindroos 1917. Kuva: Rauno Träskelin 2009.

 

Uusia lahjakkaita muotoilijoita tuli alalle 1970-luvun puolivälistä lähtien. Nuoren suunnittelijapolven keskuudessa taidekoru valtasi alaa. Juhani Heikkilä ja Helena Lehtinen herättivät huomiota omaperäisillä koruillaan. Korutaiteemme kärkijoukkoon nousi 1990-luvulla Kirsti Doukas, joka on tuonut Kalevala Korun tuotantoon kauniita ja tarinallisia koruja. Nuorten yhteistyöpajoissa kannuksensa hankkineet korumuotoilijat yhdistävät suunnittelussa ja valmistuksessa uuden teknologian ja käsityön. Sittemmin on saatu nykykoru, joka voi olla itsenäinen taideteos. Tästä esimerkkinä näyttelyssä on esillä Korutaideyhdistyksen kokoelman töitä.

Näyttely perustuu Tammen julkaisemaan Suomalainen Koru -kirjaan (2016). Kellomuseo on käynnistänyt korumuseohankkeen yhdessä Suomen Kultaseppien Liiton kanssa. Suomalainen koru -näyttely ja sen oheisohjelmisto ovat hankkeen ensimmäinen askel.

Näyttely on sillä Kellomuseossa 10.5.2017 - 8.4.2018.

Lähde: www.kellomuseo.fi/nayttelyt.html