Tässä näkyy 5 eri kokoista
Terttu-lasia: vesilasi,
olutlasi, punaviinilasi, valkoviinilasi ja jälkiruoka-
tai väkeväviinilasi.
|
Koulujen päättäjäisiä ja varsinkin
lukion päättäneiden lakkiaisia vietetään ensi lauantaina. Monessa kodissa on
tällä viikolla tehty valmistelutöitä näitä juhlia varten. Monessa paikassa pärjätään
yhdellä tai kahdella erikokoisella lasilla juhlissakin, mutta jotkut haluavat
vaihtaa lasia jokaisen juomatyypin mukaan. Varsinkin vielä ennen sotia ”paremmissa
perheissä” hankittiin laajoja lasistoja, joissa on erikokoiset lasit kuohuviinille,
valkoviinille, punaviinille, jälkiruokaviinille, liköörille, cocktailille, vedelle,
oluelle, viskille, snapsille ja punssille. Kun näitä laseja oli sitten
esimerkiksi 12 kpl kutakin, niin hankinta oli hintava ja säilytystilaa tarvittiin
paljon. Ja eihän ole pakko juoda erilasia alkoholipitoisia juomia, jolloin pärjää hyvin yhdellä lasilla aterialla ja toisella voi skoolata päivän sankarille pommacilla.
Hiontakoristekuviossa on
keskellä pyöreä linssi ja
sen ympärillä neljään suuntaan osoittavat viiden
uurteen niput.
|
Sodan jälkeisen niukkuuden
aikana opittiin pärjäämän pienemmällä lasivaihtoehtojen määrällä, kun pulaa oli
kaikesta. Esimerkiksi 1950-luvun alussa Iittalassa alettiin valmistaa Göran
Hongellin muotoilemaa Aarne-lasien sarjaa, jossa kokovaihtoja oli vain 4 kpl: snapsilasi
4 cl, cocktail-lasi 8 cl, viinilasi 12 cl ja olutlasi 25 cl. Mallisto otettiin
uudelleen tuotantoon 1981 ja silloin siihen lisättiin sampanjalasi 18 cl ja
grogilasi 32 cl. 1950-luvulla astioita alettiin myös myydä yksitellen, eikä
enää tarvinnut ostaa koko astiastoa kerralla.
Kun yhdessä lasissa on
useita edellä
kuvattuja koristekuvioita, niin jonkin
verran työaikaa on
kaivertajalta mennyt
yhden lasin kanssa.
|
Oheisten kuvien vanhat
lasit ovat Riihimäen Lasin Terttu-lasisarjaa. Se on ollut tuotannossa ainakin
vuonna 1930, mutta tuolloin samaa mallia saatettiin valmistaa
pari-kolmekymmentäkin vuotta, joten varmaan niitä on tehty myöhemminkin. Näissä
ei ole oikeastaan lainkaan käytön jälkiä, joten ne ovat ilmeisesti
vuosikymmenet lojuneet kaapissa odottamassa. Joskus käy niin, että käytetään
vain arkiastioita ja säästetään niitä ”parempia astioita”, jolloin ne oikeastaan
ovatkin täysin tarpeettomia. Perikunta saa sitten realisoida ne.
Suomen lasimuseo on koonnut
1986 irtolehdistä
Oy Riihimäen vuoden 1930 kuvaston. Lasitehtaan
nimi oli
aluksi Osakeyhtiö Riihimäki ja vuonna
1937 nimi vaihtui muotoon Riihimäen
Lasi Oy.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti