Erkki Vesanto – muotoilijan elämäntyö Iittalassa

Erkki Vesanto: Lappi-sarjan kristallimaljakko

3652 poro-aiheisella kaiverruskoristelulla.

Iittalan lasitehdas 1958 – 1960.

 

Tarkoituksenmukaisuus oli Erkki Vesannon (1915 – 1990) monipuolisen muotoilijauran kantava periaate. Hän oli muotoilijana Iittalan lasitehtaalla vuosina 1936 – 1971, jonka jälkeen hän toimi Iittalan lasimuseon intendenttinä. Eläkkeelle Vesanto jäi 1980. Hänen pitkä uraa uurtava muotoilijan työnsä on kuitenkin jäänyt lähes unohduksiin.

Muotoilu tarkoittamassa teollisen tuotteen suunnittelua oli vielä sanana tuntematon 1930- ja 1940-luvuilla. Vesanto palkattiin piirtäjäksi tekemään työpiirustukset jo tuotannossa oleviin esineisiin. Tällainen jo olevien esineiden uudelleen suunnittelu – vaatimattomimmillaan vain piirustusten teko – on kuulunut myöhemminkin monen muotoilijan tehtäviin. Vesanto suunnitteli kuitenkin jo 1930-luvulla omiakin malleja ja tämä työ jatkui pitkälle 1960-luvulle asti.

Näitä lasiesineitä on usein pidetty Hongellin muotoilemina.

 

Näitäkin Vesannon taidelasipulloja on

välillä koitettu laittaa Hongellin nimiin.

 

Vesannon Vega-kolpakoita ja kannuja

on valmistettu USA:n vientiin 1966 – 1967.

Lappi-sarjan maljakoita tehtiin Iittalassa 1958 - 1970.

Vesannon tunnetuimpia töitä ovat Lappi-taidelasisarja (1958) ja pinottava Panu-juomalasi (1962). Näyttelyssä voi törmätä moneen muuhunkin tuttuun sarjaan, joka nyt paljastuu Vesannon muotoiluksi.

Vuonna 1946 Iittalan lasitehdas järjesti muotoilukilpailun saadakseen uusia kaiverrus- ja hiontamalleja. Kilpailun voitti Tapio Wirkkala ja toisen sekä kolmannen palkinnon sai Kaj Franck. Kumpikaan ei koskaan asunut Iittalassa. Hyvin pian muodostui säännöksi, että Vesanto mm. valvoi sitä, että sarjatuotannossa olleiden taide-esineiden muoto säilyi oikeana. Vesannosta tuli monella tavoin sekä Wirkkalan, Franckin että myöhemmin Timo Sarpanevan luottomies Iittalassa. Tämä muodostaa toisen kerroksen Vesannon monipuolisella uralla.

Iittalan Löytö-sarjan esineitä on pidetty Tapio Wirkkalan

muotoilemina, mutta nyt on selvitetty, että Erkki Vesanto

on muotoillut ne Tapio Wirkkalan idean pohjalta.

 

Myös Inari-sarja on usein laitettu Tapio Wirkkalan nimiin,

mutta senkin sarjan on Erkki Vesanto muotoillut.

 

Kolmas työ oli Iittalan lasimuseon intendenttinä toimiminen vuosina 1971 – 1980. Tämä tehtävä osoittautui vaativaksi, mutta myös erittäin mieleiseksi. Iittalan lasimuseon historiikki on julkaistu Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2016.
 

Erkki Vesannon elämäntyöstä on julkaistu Kaisa Koiviston ja Sirkka-Liisa Löflundin laaja artikkeli sekä Löflundin kokoama Vesannon tuotannon esineluettelo 1936 – 1971 Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.

Näyttely on esillä Suomen lasimuseon kolmannessa kerroksessa (sinne pääsee hissillä) 11.9. asti.

Lähde: Suomen lasimuseo

 

Näyttelyn avajaispäivänä Erkki Vesannon tyttäret

Marsa Partanen ja Anne Vesanto ihailemassa

isänsä suosituimpia muotoilutöitä.

 

Vuosina 1945 – 1960 tuotannossa olleen

maljakon mallinumero oli 1008.

 

Kaadinta 2438 valmistettiin vuosina

1954 – 1967 värittömästä, sinisestä,

lilasta ja vihreästä lasista.  Tämä upean

punainen ei ollut tuotannossa.

 

Maalaamalla koristeltuja lasiesineitä on valmistettu

muuallakin kuin Kauklahdessa ja Kumelassa.

Näihin Vesannon esineisiin on maalauskuviot

suunnitellut Leena-Kaisa Penttilä.

 

Tämä liköörikarahvi 2275 oli tuotannossa 1948 – 1945.

Whiskykarahvia 2287 on valmistettu 1938 – 1945

monen värisestä lasimassasta ja koristeltu

maalaamalla tai kaivertamalla. Tätä karahvia on

aikaisemmin yleisesti luultu Göran Hongellin

muotoilemaksi. Tämä pari on maalattu vuoden

1940 Helsingin olympialaisia varten.

Karhunkaato on aiheena kiehtonut

taiteilijoita viime vuosiin asti.

Ryppy-karahvin eri versiot ovat eräitä Vesannon

tunnetuimmista muotoilutöistä. Myös kolme erilaista

lasia kuuluu sarjaan. Nimi on siis kahdella yy:llä,

ei kolmella, ja se johtuu rypytetystä koristelusta,

joko karahvin kaulassa tai pohjassa.

Vasemmalla viinalasi 2056-3 eli ns. Miljoonalasi. Nimitys

tuli siitä, että lasinpuhaltajan olisi puhaltaa niitä miljoona,

jotta olisi päässyt kunnon ansioille. Oikealla juomalasi 2210.

Molemmat olivat tuotannossa 1947 – 1951.

Tämä kermakon 4519 ja sokerikon 4518

muodostama pari muistuttaa kovasti Hongellin

Säde-sarjaa. Selvin ero on kermakon kaareva

korva. Tuotannossa 1956 – 1960.

Karahvimalli vuodelta 1954.

Vesannon ensimmäisiin taide-esineisiin kuulunut tuhka-

astia 1023, josta hän on itse sanonut: ”Eniten olen

kuitenkin ylpeä vuonna 1945 suunnittelemastani tuhka-

astiasta. Se on vapaasti laudalla muotoiltu, pyöreästi

nelikulmainen ja paksumassainen. Väri on vihreä ja

raaka-aineena oli kotimainen hiekka.”

Nämäkin maljakot ovat Lappi-sarjaa.

Kaiverruskoristelun aiheena vesiperhosia.