Vanhat designlasiesineet hyvä sijoituskohde ?

Viime kesästä alkaen on erilaisilla antiikkimessuilla ollut aikaisempaa vähemmän kävijöitä ja kaupantekokin on ollut ainakin osalle myyjistä pettymys. Kaikkein isoimmissa perinteisissä myyntitapahtumissa ei myynnin vähennys ole ollut samanlaista kuin pienemmissä maakunnallisissa tapahtumissa. Syynä kaupan hyytymiseen on pidetty kansainvälistä taloustaantumaa. Moni sellainenkin, jonka tuloihin taantuma ei ole ainakaan vielä vaikuttanut, on ryhtynyt vähentämään kulutustaan.

Samaan aikaan ei säästöjen säilyttäminen pankkitilillä ole kannattavaa, kun inflaatio on suurempi kuin talletuksille maksettu korko. Pörssisijoittaminen vaatii osaamista ja riskinottovalmiutta, siksi taantuman aikana ainakin uusia sijoituksia kannattaa harkita huolella. Moni onkin alkanut siirtää osan säästöistään antiikki-, taide- ja designesineiden hankkimiseen.

Toimittaja Minna Rosvall teki aiheesta jutun YLE Turun maakuntaradioon ja alueellisiin tv-uutisiin. Aiheesta löytyy myös nettijuttu: http://yle.fi/alueet/turku/2012/02/antiikkiliikkeissa_etsitaan_sijoituskohteita_3224063.html

Nettitekstistä löytyvän linkin kautta voi kuunnella radiojutun ja katson tv-jutun.

Rosvallin haastattelema turkulainen antiikkikauppias ja Antiikkia, antiikkia –ohjelman asiantuntija Hans Tritzschler toteaa jutussa, että asiakkaat ovat kertoneet siirtävänsä säästöjä antiikkiesineisiin, koska talletuskorot ovat niin alhaiset. Hänen liikkeessään myynti ei edes ole vähentynyt taantuman vuoksi.

Turkulaisen Festart design –liikkeen kauppias Pertti Männistö kertoo YLE Turun jutussa,  että monet designesineet, jotka maksoivat 15 vuotta sitten 1.500 markkaa, maksavat nyt 6 - 7 tuhatta euroa. Tuollainen 25-kertainen arvonnousu 15 vuodessa on niin huikea, että täytyy olla melkoinen sijoittaja, että pörssiosakkeilla on päässyt samaan. Toisaalta se, että suomalaisten designklassikoiden arvo on noussut viimeksi kuluneiden 10 - 15 vuoden aikana huimasti, ei takaa sitä että arvonnousu jatkuisi samanlaisena. Paljon on kyse myös siitä, että ei ostohetkellä maksa esineestä ylihintaa. Vanhoilla tavaroillahan ei ole mitään ohjehintoja ja hintapyynnöt vaihtelevat esine- ja kauppiaskohtaisesti paljon.

Jos nyt ostaa suomalaisen kultakauden taidelasiesineen järkevällä hinnalla, niin kyllä sen arvo nousee todennäköisesti vähintään inflaation verran tulevaisuudessakin. Ja onhan sitä paljon mukavampi katsella kaapin päällä, kuin pankkitilin saldoa tietokoneen näytöllä. Onhan myös niin, ettei designklassikoiden hankkiminen kotiin olekaan kuluttamista vaan sijoittamista eli säästämistä ;-).

Design-esineiden kohdalla muuttuvat makusuuntaukset nostavat eri suunnittelijoiden esineiden arvoa eri tavalla. Mediajulkisuus voi nostaa jonkun tekijän esineiden arvoa tilapäisesti tai pysyväisluonteisestikin. Taideteollisuusmuseossa aikanaan pidetty Paavo Tynellin  valaisinten näyttely ja tapahtumaan liittynyt kirja, nostivat valaisinten arvoa markkinoilla. Muutama vuosi sitten Gunnel Nymanista tehtiin hieno kirja, tv-dokumentti ja Lasimuseossa oli näyttely. Seurauksena Nymanin lasiesineiden nopea arvonnousu. Toisaalta taas Caj Franckin esineissä ei tapahtunut viime vuonna vietetyn juhlavuoden vuoksi vastaavaa arvonnousua. Markkinoiden reaktioita on vaikea ennakoida, ainakin kun on kyse vanhoista taide- ja designesineistä.

Tässä sijoituskohteita eli Aimo Okkolinin taideteoksia Riihimäen lasin juhlanäyttelyssa Suomen lasimuseossa marraskuussa 2010.