perjantai 17. helmikuuta 2012

Suomen lasimuseossa avautuu 3 näyttelyä

Riihimäellä sijaitsevassa Suomen lasimuseossa avautuu kolme näyttelyä: saksalaista lasimuotoilua Gralglas Dürnaun tuotannosta, Riihimäen lasin muotoilijan Erkkitapio Siiroisen tuotantoa ja lasimuotoilija Jukka Isotalon designia kierrätyslasista.
Näiden vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museon perusnäyttelyssä on esillä kattava valikoima suomalaisen lasivalmistuksen historiaa.


Gralglas Dürnau 1930-1981 - saksalaista lasimuotoilua  (esillä 17.2.-20.5.2012)
 
Gralglas Dürnau kuului johtaviin saksalaisiin lasitehtaisiin ja oli varsinkin 1950-luvulta lähtien tunnettu korkeatasoisesta lasimuotoilustaan. Yrityksen lasituotteilla oli huomattava merkitys nuoren Saksan liittotasavallan muotoiluprofiilin muotoutumiseen. Pohjoismainen lasimuotoilu toimi ilmeisenä esikuvana erityisesti tehtaan 1950-luvun muotoilulle.
Näyttelyssä ovat etusijalla tehtaan käyttö- ja koriste-esineet, jotka täyttivät yrityksen muotoilutavoitteet. Tunnetuimpien käyttölasistojen rinnalla esitellään myös tehtaan taide-esineitä. Muotoilijoiden, erityisesti Hans Theo Baumannin, Josef Stadlerin ja Konrad Habermeierin suuri merkitys näkyy selvästi näyttelyssä.

Mukana on myös pieni otos Gralglas Dürnaun edeltäjän, ennen sotaa Göppingenissä toimineen Gral-Glas-Werkstättenin tuotannosta.
Näyttely koottiin Düsseldorfin taidemuseossa, joka on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Suomen lasimuseon kanssa. Düsseldorfin jälkeen näyttely oli esillä Münchenin Neue Sammlungissa ja siirtyy sieltä Suomeen.

Maljakot F 127 ja 131,  Design: Konrad Habermeier 1956

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf   / Suomen lasimuseo

Maljakot F 33 ja 496 Las Palmas  Design Roland Pösch   gralglas Atelier 1965 ja 1969

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf   /  Suomen lasimuseo    

Taide-esine 1965-1970  Design Karl Wiedmann yhteistyössä Konrad Habermeierin kanssa

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf  /  Suomen lasimuseo

Erkkitapio Siiroinen - Riihimäen Lasin nuori lupaus  (Esillä 17.2.-20.5.2012)

Erkkitapio Siiroinen (1944-1996) joutui lasin kanssa tekemisiin saatuaan työpaikan Riihimäen Lasista tuntikirjurina. Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas, joka parhaimmillaan tarjosi työtä yli 1000 ihmiselle. Tehdas valmisti pulloja ja ikkunalasia, taide-esineitä ja talouslasia. Voi sanoa, että jokaisella suomalaisella oli kotonaan Riihimäen lasia.
Vuonna 1963 Erkkitapio Siiroinen aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa, mutta toimi jo samaan aikaan muotoilijanakin. Hänen muotoilullaan oli filosofinen tausta, johon osaltaan kuului paneutuminen innolla ja syvällisesti massatuotannon mahdollisuuksiin.

Vasta 32-vuotiaan Siiroisen ura päättyi käytännössä vuonna 1976 Riihimäen Lasin lopetettua kaiken käsityömäisen tuotantonsa. Siiroisen tunnetuimpia sarjoja ovat Riihimäen Lasin Barokki, Sesi, Kasperi, Jesperi, Old King Cole ja Pub sekä juuri perustetulle Studiolasille vuonna 1977 suunniteltu Legenda.

Erkkitapio Siiroinen Pilvilinna  Riihimäen Lasi 1970-1975
Kuva: Timo Syrjänen  /  Suomen lasimuseo

Erkkitapio Siiroinen  Kasperi (1971), Jesperi (1971) ja Ameba (1970) Riihimäen Lasi
Kuva: Timo Syrjänen  /  Suomen lasimuseo

 Lasimuotoilija Jukka Isotalo - designia kierrätyslasista  (Esillä 17.2.-01.4.2012)

Jukka Isotalo valmistaa käyttöesineensä ja veistoksensa käsityönä hiomalla ja kiillottamalla sellaisista ulkomaisista lasipulloista, joita ei Suomessa uudelleentäytettä. Tuotteensa Isotalo koristelee hiekkapuhaltamalla, mutta ei hapota niitä. Isotalo ei sulata lasia vaan hyödyntää olemassa olevien kappaleiden muotoja kylmätyöstämällä lasia.
Jukka Isotalo opiskeli muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä ja Konstfackenissa Tukholmassa. Ympäristökysymykset saivat hänet valitsemaan tärkeimmäksi materiaalikseen kierrätyslasin, josta hän valmisti ensimmäiset tuotteet vuonna 1989. Omalta pieneltä osaltaan Isotalo haluaa vaikuttaa siihen, että ihmiskunnalla säilyy tilaisuus ihmetellä olemassaoloaan.



Lähde: Suomen lasimuseo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti