Tulossa kolme huutokauppaa ja yhdet messut

Tulevana viikonloppuna on Helanderin kuukausihuutokauppa ja tämä on uusien omistajien aikana ensimmäinen. Netissä olevassa kuvallisessa huutokauppaluettelossa on vähemmän vanhoja lasiesineitä kuin yleensä Helanderilla. Ylipäätään design-esineiden osuus huutokauppakohteista on ehkä tavanomaista pienempi. Huutokaupan näyttö alkaa huomenna torstaina. Lisää netissä: www.helander.com

Timo Sarpanevan Kyynel on Helanderin huutokaupassa kohde no 240. Kuva: www.helander.com

Ensi lauantaina on Lempäälässä Huutokauppahuone Aleksin kuukausihuutokauppa. Siellä on kuitenkin hyvin vähän kiinnostavia lasiesineitä tarjolla. Kuvallinen huutokauppaluettelo löytyy netistä: http://www.huutokauppahuonealeksi.fi/?sid=12&hk=19

Oiva Toikan Flora-sarjan neodyymi kannu ja lasit.
Kuvaruutukaappaus: www.huutokauppahuonealeksi.fi

Ensi tiistaina on Apollon kuukausihuutokauppa. Näyttö on auennut tänään keskiviikkona. Kuvallinen huutokauppaluettelo löytyy netistä: www.apollo.fi

Kaj Franckin Kremlin kellot on Apollon kohde 331.
 Kuvaruutukaappaus: www.apollo.fi

Oiva Toikan Majakka on Apollon kohde no 306.
Kuvaruutukaappaus: www.apollo.fi

Tulevana viikonloppuna on myös Kirkkonummen antiikki- ja keräilymessut Kirkkoharjun koululla. Järjestäjänä on Antemar-Trading: www.antemar-trading.fi

Teema-kanavalla tänään: Suomalaisen design´in historiaa

Tänään suomalaisen kulttuurin päivänä 28.2. esittää Ylen Teema-kanava klo 21.50 alkaen neljä dokumenttielokuvaa suomalaisen muotoilun kultakaudesta.

Sota-ajan käsityöfilmissä Savi elää (1943), eletään keramiikan uudistumisen kynnyksellä. Ohjelmassa seurataan Arabian tehtaan keramiikka-astioiden valmistusta: osa tuotteista on puhtaasti koriste-esineitä, osa arkisia käyttöesineitä. Sota-ajan keramiikkamassa ei välttämättä ole ollut parasta mahdollista, mutta dokumentissa valmistetaan hyvinkin hienostunutta ohuenohutta riisiposliinia. Työnsä äärellä tavataan muun muassa Toini Muona, Friedl Kjellberg ja Birger Kaipiainen.

Vuoden 1960 Allotria Filmin dokumentissa Suomalainen muoto seurataan neljän palkitun muotoilijan työskentelyä: hopeaseppä Bertel Gardbergin, tekstiilitaiteilija Dora Jungin, keraamikko Kaj Franckin ja lasitaiteilija Timo Sarpanevan. Hieno väridokumentti on ainutlaatuinen, sillä monien muotoilijoiden työskentelystä ei ole tallentunut lainkaan elävää kuvaa.

Lasimuotoilun saloihin tutustutaan vuoden 1965 dokumentissa Suomalaista lasia. Liikkeelle lähdetään puhaltajamestari Niemisen verstaalta, jossa kaikki lasiesineet syntyvät vaihe vaiheelta ammattitaitoisten lasityöntekijöiden käsissä. Upeasti kuvattu dokumentti näyttää niin taide- kuin käyttölasinkin valmistusta, käsityötä ja tehdasvalmistusta, sekä lasiesineiden käyttöä. Ohjelman esitellään myös lasitaiteilijoita, muun muassa Timo Sarpaneva, Aimo Okkolin, Nanny Still, Tamara Aladin ja Helena Tynell.

Vuonna 1980 valmistunut Näky lasiksi tehty on henkilökuva lasitaiteilija Timo Sarpanevasta. Taiteilijaprofessori selvittää luomisprosessiaan ja ideoiden syntyä, sekä seurataan lasiesineen valmistumista luonnoksesta valmiiksi tuotteeksi saakka. Timo Sarpanevan tuotteet löysivät tiensä suomalaiskoteihin monia aikalaismuotoilijoita paremmin: lähes joka kodista löytyi 1970-luvulla joko Tsaikka-lasit, Festivo-kynttilänjalka tai Kekkerit-sarjan laseja tai jälkiruokakulhoja.

Lähde: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/tv-arkisto-suomalainen-design

Suomalaista muotoilua esittelevän teemakokonaisuuden puffikuvassa on Nanny Still. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Uusi Suomi –lasi Antiikkia, antiikkia –ohjelmassa

Eilen sunnuntaina oli YLE tv1:n Antiikkia, antiikkia –ohjelmassa yhtenä esiteltävänä kohteena Uusi Suomi –hionnalla varustettu lasi. Tuija Peltomaa arveli lasin olevan Riihimäen tai Nuutajärven valmistama. Samaa lasia on ollut tehtaan omassa valikoimassa, mutta tilaajalle sitä on valmistettu tilaajan omalla koristehionnalla varustettuna. Tässä blogissa oli 03.2. juttu Uusi Suomi –logolla varustetuista lasiesineistä ja yhtenä kuvana oli lehden asiamiehille lähetetty mainoskirje, jossa mainitaan lasien olevan ”käsin tehty maailmankuulussa Riihimäen kristallihiomossa” eli Riihimäen lasin valmistamia ne ovat.

Tänä talvena lähetetyissä Antiikkia, antiikkia –ohjelman jaksoissa on ollut melko vähän vanhoja lasiesineitä esillä. Eilinen jakso on viikon ajan nähtävissä YLE Areenassa: http://areena.yle.fi/video/1330275817042

Tuija Peltomaa tarkastelee Uusi Suomi –lasia Antiikkia, antiikkia
 –ohjelman 26.2. lähetetyssä jaksossa. Kuvaruutukaappaus YLE TV1.

 

Hämeenlinnassa vilkkaat antiikkimessut

Laatumessujen päätös aikaistaa Hämeenkaaren kevätmessut huhtikuulta helmikuun lopulle näytti olevan onnistunut ratkaisu. Urheiluhalli oli täynnä myyjiä sekä asiakkaita ja kaupankäyntikin näytti olevan vilkasta. Ohessa on kuvia lauantailta, kuvat saa suurennettua klikkaamalla niitä.

Urheilutalo Hämeenkaari on avara ja valoisa tila.

Värikkäät lasiesineet oli helppo havaita tältä myyntipöydältä.

Harry Moilasen muotoilemaa Nuutajärven kristallia.

Tällä pöydällä oli todella runsaasti lasiesineitä.

Värilasin loistoa.

Lasiesineitä käsiteleviä teoksia Suomen Antiikki- ja Taidekirjat Oy:n myyntipöydällä.

Värikkäitä lasiesineitä Ajan-Muiston myyntipöydällä.

Hieno ja iso Nanny Stillin taidelasiesine  oli esillä Ajan-Muiston osastolla.

Tässä on poiminta Ars Julikan valikoimasta.

Arvo Leppäsen Aarreaitan osastolla esillä ollut Teodor Käpin loistavasti hioma kalamuija oli yksi messujen hienoimmista ja harvinaisimmista lasiesineistä.

Tässä on Tolkontiikin myyntihyllyn yläosaa.

Hyllystä löytyi mm. Sulo Tommolan Kumelalle hiomia lesiesineitä.

HS: Ikkunalasin valmistus loppuu Suomesta

Helsingin Sanomat uutisoi torstaina 23.2., että Lahden Lasitehdas suljetaan toukokuuhun mennessä. Pilkington-konserniin kuuluva yritys on ollut viimeinen tasolasia valmistanut tehdas Suomessa. Tämän jälkeen konsernin jatkojalostuslaitoksille Tampereelle, Ylöjärvelle, Laitilaan, Nivalaan ja Forssaan tasolasi tuodaan ulkomailla olevilta Pilkingtonin muilta tehtailta.

Pari vuotta sitten Karhulan lasin pullonvalmistuslinja lopetettiin. Teollinen lasinvalmistus on kutistunut Suomessa melko pieneksi, eikä tämä kehitys varmaankaan pysähdy tähän.

Helsingin Sanomat 23.2.2012, sivu B4

Vanhat lasimainokset tietolähteinä

Tässä on blogissa on aikaisemminkin kirjoitettu siitä, että vanhat aikakausi- ja sanomalehdet ovat hyviä tietolähteitä vanhojen lasiesineiden keräilijöille. Varsinkin niissä olevat mainokset antavat tietoa ja ovat hyviä ajankuvan antajia. Tällaisia mainoksia on käytetty oivallisesti Kaisa Koiviston kirjoittaman ja Suomen lasimuseon julkaiseman Kolme tarinaa lasista –kirjan kuvituksena. Ohessa muutama poiminta vanhoista mainoksista:

Tämä Riihimäen lasin mainos löytyi Maatalousseurojen Keskusliiton julkaiseman Emännän kodinhoito-opas –nimisen kirjan alkulehdiltä.



Karhulan ja Iittalan lasitehtaiden mainos löytyy edellä mainitun kirjan seuraavalta aukeamalta. Mainoksen tekstistä kävi hyvin ilmi, että se on julkaistu heti sodan jälkeisen säännöstelykauden aikana vuonna 1946.

Mainokseen on piirroskuvina liitetty myös muistutus taidelasista. Vasemman puoleinen piirros esittää Gunilla Jungin maljaa ja oikeanpuoleinen Göran Hongellin maljakkoa.

Kristallimainos on sotaa edeltävältä ajalta, vuodelta 1938.

Myös tämä kristallimainos on julkaistu ennen sotaa vuonna 1939.

Hionnan kuviosta voi aistia tuon ajankohdan kansallista uhmaa.

Mainosriimittelyä vuodelta 1940.



Ylen Puoli Seitsemässä oli Lasismia

Torstaina TV1:n PS -ohjelmassa näytettiin tänään riihimäkeläistä Lasismin studiota esimerkkinä siitä millaisissa ateljeissa tämän ajan uusia design-esineitä valmistetaan. Lasismi syntyi puolitoista vuotta siiten, kun seitsemän Nuutajärveltä eli Koulutuskeskus Tavastian lasiartesaanin koulutusohjelmasta valmistunutta nuorta lasintekijää perusti ateljeen Riihimäen lasin vanhoihin toimitiloihin. Pauliina Ståhlbergin toimittamassa lyhyessä jutussa haastatellaan Maarit Lähdesmäkeä. Jutussa näytetään uusia tekotapoja, esimerkiksi lasiesine maalataan spraymaalilla.

Ohjelma on viikon ajan katsottavissa YLE Areenassa: http://areena.yle.fi/video/1330017877258

Lasismin nettisivut löytyvät osoitteesta: www.lasismi.fi

    Kuvaruutukaappaus: http://areena.yle.fi/video/1330017877258

Tampereella maltillinen hintataso

Tiistaina 21.2. Tampereen huutokauppakamarin huutokaupassa oli useimpien lasiesineiden hintataso maltillinen. Vasarahinnat löytyvät huutokauppatalon nettisivuilta: www.galleriaannmaris.fi   Ohessa muutama esimerkki:

Timo Sarpanevan muotoilema Linnunpää nousi 1.300 euroon.

Kuva: www.galleriaannmaris.fi

Saara Hopean pieni Pantteri myytiin 520 eurolla.

Kuva: www.galleriaannmaris.fi

Aimo Okkolinin iso keltainen Terälehdet myytiin lähtöhinnalla
eli 600 eurolla. Kuva: www.galleriaannmaris.fi

Pikkuviallinen Tapio Wirkkalan Jääpala meni 350 eurolla.

Kuva: www.galleriaannmaris.fi

Timo Sarpanevan iso Claritas jäi 1.000 euroon.

Kuva: www.galleriaannmaris.fi

ET-lehdessä juttu Toikan linnuista

Et-lehden tuoreimmassa numerossa 3/2012 on kolmen sivun juttu Oiva Toikan lintujen 40-vuotisesta taipaleesta. Jutussa on haastateltu Tuulikki Räikköstä, joka tunnetaan Astiataivas.fi –verkkokaupastaan. Räikkönen itse aloitti Toikan lintujen keräämisen kahdeksan vuotta sitten. Hän pitää värikkäistä linnuista, etenkin oranssin ja keltaisen värisistä sekä Toikan pöllöistä.

Tuula Salakarin kirjoittamassa ET-lehden jutussa on mukana pieni Toikan lintujen historiikki. Siepot tulivat tuotantoon 1972 ja nyt erilaisia lintuja on jo yli 500.

ET-lehden 3/2012 sivulla 34  Jaakko Lukumaan kuvassa on värikkäitä Toikan lintuja.

Designlasia Glorian Antiikissa

Glorian Antiikin numerossa 1/2012 on juttu suomalaisista designesineistä New Yorkin modernin taiteen museossa MoMA:ssa. Joukossa on tietysti myös lasiesineitä. Antti Kaijalaisen kirjoittamassa jutussa kerrotaan muun muassa, että tyyli-ikoni Jaqcueline Kennedy osti museon myymälästä Valto Kokon muotoileman Otso-lasiston kaikkia kokoja tusinan.

    Glorian Antiikin 1/2012 sivulla 29 on Jaanis Kerkisin kuvaamia
suomalaisen designlasin klassikoita. Valto Kokon Otso-lasi vasemmalla.

Lehdessä on myös juttu Laatutavara.com –verkkokaupasta. Kyseinen verkkokauppa on varmaan tuttu useimmille tämän blogin lukijoille. Heidi Karreksen luotsaama yritys on erikoistunut pääasiassa 1940 – 1970 –lukujen kotimaiseen taidelasiin ja keramiikkaan. Laatutavaran nettisivulla ilmoitetaan sen tehneen puoliantiikin verkkokauppaa vuodesta 2006. Nettisivuilla olevat tuotteet ovat välitysmyynnissä eli ne ovat myyjien omaisuutta ja Laatutavara hoitaa kaupankäynnin, mikä on vaivattomampaa kuin Huuto.netissä myyminen. Osa myydyistä tavaroista noudetaan Espoon varastomyymälästä, osa postitetaan eri puolille Suomea ja osan posti vie ulkomaille.

Kannattaa tutustua Laatutavaran nettisivuihin: www.laatutavara.com

Kuva Glorian Antiikin numeron 1/2012 sivusta 72.
 Laatutavaran Heidi Karres Noomi Ljungdellin kuvaamana.

Glorian antiikin tammikuun numerossa on myös Hanna Uusitalon juttu espanjalaisesta miehestä, joka on kerännyt laajan kokoelman eurooppalaista lasia. Kokoelmasta on suuri osa suomalaista lasia, vanhimmat ovat 1950-luvulta.  

Glorian Antiikin 1/2012 sivulla 74 on Alejandro Menan kuvaamia suomalaisia lasiesineitä.

Glorian antiikista on ilmestynyt jo seuraava numero lehtipisteisiin, mutta tammikuun numero löytynee ainakin isoimmista kirjastoista.

Hämeenlinnassa antiikkimessut ensi viikonloppuna 25.-26.2.

Laatumessut järjestää Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessut perinteiseen tapaan urheilutalo Hämeenkaaressa, mutta tapahtuman ajankohta poikkeaa totutusta. Normaalisti huhtikuussa Hämeenlinnassa järjestettävä kevään antiikkimessutapahtuma pidetään tänä vuonna jo reilua kuukautta totuttua aikaisemmin. Pääsiäisen osuminen tänä vuonna huhtikuun alkupuolelle on siirtänyt antiikkialan messutapahtumia perinteisiltä paikoiltaan ja aiheuttanut myös päällekkäisyyttä varsinkin huhtikuun puolenvälin jälkeisiin viikonloppuihin.

Kevätmessujen uusi tapahtuma-aika täyttää myös sopivasti sekä antiikkialalle että Hämeenlinnan seudulle muuten perinteisesti hiljaista tapahtumakuukautta. Tapahtumaan ilmoittautuneiden näytteilleasettajien ennätyksellistä määrästä päätellen myös alan kauppiaat ovat osoittaneet poikkeuksellisen suurta kiinnostusta tähän helmikuun lopun Hämeenlinnan messutapahtumaan. Mukana on myös vanhojen tuttujen kauppiaiden lisäksi monia uusia näytteilleasettajia ja sellaisia alan toimijoita, joita ei ole muutamaan vuoteen nähty Hämeenlinnan tapahtumissa.

Tapahtumaan on ilmoittautunut 57 näytteilleasettajaa (tilanne 20.2.2012) ja tarjolla on runsaasti antiikkiesineitä, laatutaidetta, retro- ja designklassikoita, lasia, keramiikkaa, astioita, hopeaa, koruja, merkkejä, kortteja, rahoja, kirjoja, militariaa, keräilyleluja, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa keräilyllistä tavaraa. Myös Suomen Antiikki- ja taidekirjat on tällä kertaa mukana laajalla valikoimalla alan kirjallisuutta, luetteloita ja hinnastoja, joten vanhan tavaran lisäksi on tarjolla kaikille keräilijöille ja muille alan harrastajille tärkeää tietoa myös kirjallisessa muodossa.

Laatumessujen perinteinen yhteistyökumppani, Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry, on jälleen mukana neuvomassa filateliaan ja postikorttien keräilyyn liittyvissä asioissa ja samalla esittelemässä alan yhdistystoimintaa messuvieraille. 

Tapahtuma järjestetään Hämeenkaaren urheilutalossa osoitteessa Hämeensaarentie 3 ja se on avoinna yleisölle sekä lauantaina 25.2. että sunnuntaina 26.2. klo 10-16. Pääsylippu tapahtumaan maksaa aikuisilta 8€ ja perhelipun saa 16€:lla. Perhelipulla pääsee sisään messuille kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät sisään maksutta aikuisen seurassa. Molempina messupäivinä klo 14-16 välillä pääsylippuja myydään alennuksella; aikuiset maksavat 6€ ja perhelippu maksaa 12€. Kahden päivän lippu maksaa lauantaina ostettuna 12€.

Hämeenkaaren piha-alueella ja viereisellä Hämeensaaren parkkipaikalla on runsaasti maksutonta paikoitustilaa messuvieraiden autoille. Cafe Pannun messukahvilasta saa normaalin kahvilavalikoiman lisäksi myös lounasta molempina messupäivinä.

Lisätietoja tapahtumasta antaa messuisäntä Hannu Tienhaara ja tapahtuman kotisivut löytyvät osoitteesta http://www.laatumessut.com/hameenlinna0212.htm

Kuva on viime kevään Hämeenkaaren messutapahtumasta, etualalalla Fifty-Sixtyn osasto.

Tampereella huutokauppa tiistaina 22.2.

Ensi tiistaina on Tampereen huutokauppakamarin kuukausihuutokauppa, jossa yli 500 kohdetta ja joukossa on useita kiinnostavia lasiesineitäkin. Kuvallinen huutokauppaluettelo ja muut huutokauppaan liittyvät tiedot löytyvät netistä: www.galleriaannmaris.fi

Ohessa on muutama näyte huutokaupattavista lasiesineistä.

Heti huutokaupan alussa on kaksi suomalaisen lasitaiteen klassikkoa. Kuvaruutukaappaus: www.galleriaannmaris.fi

Sarpanevan klassikko tämäkin, mutta mahtaako lähtöhinta ylittyä ? Kuvaruutukaappaus: www.galleriaannmaris.fi

Jääpala on yksi Wirkkalan klassikoista. Kuvaruutukaappus: www.galleriaannmaris.fi

Suomalaisen lasitaiteen haluttuja klassikoita ovat nämäkin: Saara Hopean Pantteri ja Aimo Okkolinin Terälehdet. Kuvaruutukaappaus: www.galleriaannmaris.fi

Oiva Toikan lintuja on tarjolla useita, tässä värikäs sieppopari. Kuvaruutukaappaus: www.galleriaannmaris.fi

Jaakko Niemen hauskoja ukkoja ja akkoja. Kuvaruutukaapaus: www.galleriaannmaris.fi 

Kahvi-Kaisa Iittalasta

Tässä blogissa julkaistiin viime maanantaina 13.2. kuva kolmesta lasiesineestä ja arvuuteltiin niiden käyttötarkoitusta. Tuikkulyhty oli melkein oikea vastaus. Kyseessä on esine, jossa pidettiin kynttilää ja esineen päälle laitettiin pöytään tuotu kahvipannu, joka pysyi tällä tavoin lämpimänä. Esine on siis ajalta ennen kahvinkeittimiä, jolloin keitettiin pannukahvia hellalla. Nykyään näitä tosiaan voi käyttää tuikkulyhtyinä.

Iittalan Kahvi-Kaisassa on erillinen kynttilänpideke, jonka pohjassa on tehtaan signeeraus. Kahvi-Kaisan pohjassa näkyy 3 ilmanottoaukkoa, joiden avulla ilma pääsee kiertämään astian sisällä.

Tässä on kynttilän pidekkeeseen laitetty nykyaikainen tuikkukynttilä, mutta siihen mahtuu myös korkeampi lämpökynttilä.

Kahvi-Kaisaan kuuluu metallinen kansiritilä, jonka avulla lämpö jatkautuu tasaisemmin kahvipannun pohjaa lämmittämään. Näitä Kahvi-Kaisoja näkee sillöin tällöin myytävänä, mutta yleensä niistä puuttuu sekä kynttilänpidike että metalliritilä.

Tässä on Kahvi-Kaisan alkuperäispakkaus.

Kahvi-Kaisan laatikossa on mukana Iittalan lasitehtaan saate.

Suomen lasimuseossa avautuu 3 näyttelyä

Riihimäellä sijaitsevassa Suomen lasimuseossa avautuu kolme näyttelyä: saksalaista lasimuotoilua Gralglas Dürnaun tuotannosta, Riihimäen lasin muotoilijan Erkkitapio Siiroisen tuotantoa ja lasimuotoilija Jukka Isotalon designia kierrätyslasista.

Näiden vaihtuvien näyttelyiden lisäksi museon perusnäyttelyssä on esillä kattava valikoima suomalaisen lasivalmistuksen historiaa.

Gralglas Dürnau 1930-1981 - saksalaista lasimuotoilua  (esillä 17.2.-20.5.2012)

 

Gralglas Dürnau kuului johtaviin saksalaisiin lasitehtaisiin ja oli varsinkin 1950-luvulta lähtien tunnettu korkeatasoisesta lasimuotoilustaan. Yrityksen lasituotteilla oli huomattava merkitys nuoren Saksan liittotasavallan muotoiluprofiilin muotoutumiseen. Pohjoismainen lasimuotoilu toimi ilmeisenä esikuvana erityisesti tehtaan 1950-luvun muotoilulle.

Näyttelyssä ovat etusijalla tehtaan käyttö- ja koriste-esineet, jotka täyttivät yrityksen muotoilutavoitteet. Tunnetuimpien käyttölasistojen rinnalla esitellään myös tehtaan taide-esineitä. Muotoilijoiden, erityisesti Hans Theo Baumannin, Josef Stadlerin ja Konrad Habermeierin suuri merkitys näkyy selvästi näyttelyssä.

Mukana on myös pieni otos Gralglas Dürnaun edeltäjän, ennen sotaa Göppingenissä toimineen Gral-Glas-Werkstättenin tuotannosta.

Näyttely koottiin Düsseldorfin taidemuseossa, joka on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Suomen lasimuseon kanssa. Düsseldorfin jälkeen näyttely oli esillä Münchenin Neue Sammlungissa ja siirtyy sieltä Suomeen.

Maljakot F 127 ja 131,  Design: Konrad Habermeier 1956

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf   / Suomen lasimuseo

Maljakot F 33 ja 496 Las Palmas  Design Roland Pösch   gralglas Atelier 1965 ja 1969

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf   /  Suomen lasimuseo    

Taide-esine 1965-1970  Design Karl Wiedmann yhteistyössä Konrad Habermeierin kanssa

Foto: Glasmuseum Hentrich-Kunstmuseum Düsseldorf  /  Suomen lasimuseo

Erkkitapio Siiroinen - Riihimäen Lasin nuori lupaus  (Esillä 17.2.-20.5.2012)

Erkkitapio Siiroinen (1944-1996) joutui lasin kanssa tekemisiin saatuaan työpaikan Riihimäen Lasista tuntikirjurina. Vuonna 1910 perustettu Riihimäen lasitehdas oli 1960-luvulle saakka Pohjoismaiden suurin lasitehdas, joka parhaimmillaan tarjosi työtä yli 1000 ihmiselle. Tehdas valmisti pulloja ja ikkunalasia, taide-esineitä ja talouslasia. Voi sanoa, että jokaisella suomalaisella oli kotonaan Riihimäen lasia.

Vuonna 1963 Erkkitapio Siiroinen aloitti opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa, mutta toimi jo samaan aikaan muotoilijanakin. Hänen muotoilullaan oli filosofinen tausta, johon osaltaan kuului paneutuminen innolla ja syvällisesti massatuotannon mahdollisuuksiin.

Vasta 32-vuotiaan Siiroisen ura päättyi käytännössä vuonna 1976 Riihimäen Lasin lopetettua kaiken käsityömäisen tuotantonsa. Siiroisen tunnetuimpia sarjoja ovat Riihimäen Lasin Barokki, Sesi, Kasperi, Jesperi, Old King Cole ja Pub sekä juuri perustetulle Studiolasille vuonna 1977 suunniteltu Legenda.

Erkkitapio Siiroinen Pilvilinna  Riihimäen Lasi 1970-1975

Kuva: Timo Syrjänen  /  Suomen lasimuseo

Erkkitapio Siiroinen  Kasperi (1971), Jesperi (1971) ja Ameba (1970) Riihimäen Lasi

Kuva: Timo Syrjänen  /  Suomen lasimuseo

 Lasimuotoilija Jukka Isotalo - designia kierrätyslasista  (Esillä 17.2.-01.4.2012)

Jukka Isotalo valmistaa käyttöesineensä ja veistoksensa käsityönä hiomalla ja kiillottamalla sellaisista ulkomaisista lasipulloista, joita ei Suomessa uudelleentäytettä. Tuotteensa Isotalo koristelee hiekkapuhaltamalla, mutta ei hapota niitä. Isotalo ei sulata lasia vaan hyödyntää olemassa olevien kappaleiden muotoja kylmätyöstämällä lasia.

Jukka Isotalo opiskeli muotoilua Taideteollisessa korkeakoulussa Helsingissä ja Konstfackenissa Tukholmassa. Ympäristökysymykset saivat hänet valitsemaan tärkeimmäksi materiaalikseen kierrätyslasin, josta hän valmisti ensimmäiset tuotteet vuonna 1989. Omalta pieneltä osaltaan Isotalo haluaa vaikuttaa siihen, että ihmiskunnalla säilyy tilaisuus ihmetellä olemassaoloaan.

Lähde: Suomen lasimuseo