60-vuotias Suomen lasimuseo on tänä vuonna palannut sinne, mistä suomalaisen muotoilun kansainvälinen maine on lähtöisin: Milanon triennaaleihin. Suosittu kesänäyttely Milanon ihme on esitellyt triennaaleissa näytteillä olleita esineitä, ja kokonaisuuden kruunaa tuore julkaisu samasta aiheesta. Kirja sisältää runsaasti uutta kuvamateriaalia ja tietoa triennaalien suomalaisesineistä.
Milanon triennaalit nostivat suomalaisen taideteollisen muotoilun maailman eliittiin. Kun Suomen lasimuseossa alettiin valmistella Milanon ihme -näyttelyä ja -julkaisua, kävi nopeasti ilmi, että aiheeseen liittyvä suomalainen arkistomateriaali on hajanaista, osin puutteellista ja osin jopa virheellistä. Huomiosta käynnistyi mittava selvitystyö.
Tiedon hakua ja tarkistamista varten museo sai käyttöönsä Milanon triennaalin oman arkiston sekä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen ja Ornamon arkistomateriaalia. Keräilijöiden omista lehtileikekokoelmista oli myös suuri apu. Selvitys koski kaikkia triennaaleissa mukana olleita esinetyyppejä huonekaluja ja valaisimia lukuun ottamatta.
”On hämmästyttävää, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu kokonaisuutena näin laajasti. Erillisiä tutkimuksia on vuosien saatossa tehty esimerkiksi materiaalikohtaisesti tai triennaaleissa mukana olleiden tekijöiden tai tehtaiden ja yritysten näkökulmasta. Nyt meillä on julkaisu, jossa on mukana koko esineistö tutkittavalta ajanjaksolta”, sanoo lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.
Julkaisussa on paljon uutta kuvamateriaalia ja Suomalaisen Taideteollisuusosaston vuosittainen kuvallinen palkintolista (1933–1973).
”Uskomme, että näistä on hyötyä niille tutkijoille ja keräilijöille, jotka jatkavat tämän kiinnostavan aiheen parissa.”
Triennaalien maine avaa ovia edelleen
Uta Laurén on kirjoittanut julkaisuun yksityiskohtaisen kuvauksen Suomen triennaaliesiintymisistä vuosina 1933–1968. Hän esittelee kotimaassa tapahtunutta lasialan murrosta, jonka käynnistivät alun perin yksittäiset alalle tulleet lahjakkuudet. Artikkeli valottaa myös kehityskulun taustalla vaikuttaneita ideologisia, poliittisia ja tyylillisiä valintoja ja painotuksia.
”Suomalaisen taideteollisuuden historia on ollut jatkuvaa vuorottelua suomalaiseksi katsottavissa olevan perinteen ja kansainvälisten vaikutteiden välillä. Tehtaiden ja yritysten järjestämillä kilpailuilla ja näyttelyillä oli merkittävä rooli uusien tyylillisten suuntausten testaamisessa”, Laurén kertoo.
Professori Aldo Bovan artikkeli puolestaan kuvaa mielenkiintoisella tavalla muranolaisen ja suomalaisen muotoilun kohtaamista. Ulkoa tulleet vaikutteet ja uudet odotukset saivat osan muranolaisista tekijöistä valitsemaan oman perinteensä ja osan lähtemään mukaan uuteen.
Suomessa kansainvälinen menestys toi kunniaa tehtaille ja taiteilijoille – ja lisäsi tietoisuutta ja innostusta lasia kohtaan. Laadukkaasti muotoillut käyttöesineet levisivät laajalti suomalaisiin koteihin.
”Milanon ihmeessä oli kyse uudenlaisista toimintatavoista ja uusista rohkeista tavoista ajatella. Lisäksi tarvittiin ripaus onnea ja sattumaa, paljon lahjakkuutta, omaleimaisuutta ja jokin taho, joka uskoo muutoksen tarpeellisuuteen. Triennaaleista hankittu maine osattiin myös markkinoida menestyksekkäästi ja se avaa ovia yhteistyökumppanuuksiin yhä edelleen”, pohtii lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther.
Suomen lasimuseo kiittää sekä näyttelyyn että julkaisuun liittyen yhteistyökumppaneitaan: Designmuseo, Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiö, Timo Sarpanevan perhe, Kultakeskus Oy, Collection Kakkonen, Antiikkikauppa Kruuna Helsinki, Tuomas Sopanen kokoelma, Winter Collection, muut osallistuneet yksityiskokoelmat ja H.G. Paloheimo Oy. Erityiskiitokset menevät Fondazione la Triennale di Milanolle.
Julkaisu Milanon ihme - Suomalaisen muotoilun tie maailman huipulle (The Wonder of Milan – Finnish Design on the Way to the Top of the World ), (su./eng.), 207 sivua. Runsaasti kuvitettu kirja on myynnissä Suomen lasimuseon museokaupassa ja sen hinta on 49 euroa.
Milanon
ihme – Suomalaisen muotoilun tie maailman huipulle -näyttely on avoinna Suomen
lasimuseossa 17.10.2021 asti.
Lähde: Suomen lasimuseo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti