Antiikki ja taide 5/2021

 

Antiikki ja taide –lehden tuoreessa numerossa on paljon asiaa lasista.

Lehden pääkirjoituskin hehkuttaa suomalaisen lasin puolesta.

Anu Pentikin nimeä kantava, maailman pohjoisin, keramiikkatehdas on täyttänyt 50 vuotta.

Yhä edelleen suositut ja keräillyt Aurinkopullot ja Aalto-vaasit ovat kauniita lasiesineitä ja niitä valmistettu paljon, mutta kun mediassa käytetään lähes joka jutussa niitä kuvittamaan suomalaista lasituotantoa, niin niihin alkaa jossain vaiheessa kyllästyä ja ne muuttuvat kliseiksi.

Yleinen käsitys on, että maamme ensimmäinen lasitehdas perustettiin Uuteenkaupunkiin vuonna 1681 eli 340 vuotta sitten. Pisimpään toiminut tehdas oli Nuutajärvi, joka toimi 1793–2014. Suomalainen lasinvalmistus nousi korkealle tasolle 1930-luvulla ja esineitä palkittiin maailmanäyttelyissä. Kuitenkin yleisesti suomalaisen lasimuotoilun läpimurtona pidetään 1950-luvun voittoja Milanon tiennaaleissa.

Sauli Suomelan näyttely päättyi hiljattain Suomen lasimuseossa ja ensi vuonna hänen teoksiaan on esillä Gumbostrandissa.

Nuutajärven lasikylästä kotoisin oleva Tarmo Maaronen aloitti prässilasitehtaan kantajana 16-vuotiaana, mutta pääsi pian Unto Suomisen taidelasiverstakkoon postipojaksi. 18-vuotiaana hän oli jo vanhempi lasinpuhaltaja.

1990-luvulla Maaronen työskenteli Italiassa lasinpuhalluksen  opettajana ja tuotannon kehittäjänä. Nykyään hän työskentelee Fiskarsissa omassa Bianco Blu –yrityksessään.

Milanon ihme –näyttely on esillä Suomen lasimuseossa 17.10 asti.

Tampereen tuomiokirkko on yksi Suomen hienoimmista kirkoista. Arkkitehtinä oli Lars Sonck, mutta kokonaistaideteoksessa merkittävä rooli on alttaritaulun maalanneelta Magnus Enckellillä ja freskojen sekä maalausten tekijällä Hugo Simbergillä.

Aterimet ovat käyttöesineitä, mutta myös keräilykohteita.