maanantai 19. kesäkuuta 2017

Vaakunalasilautasia


Nuutajärven maakunta-asetin muotin on kaivertanut
Frans Amandus Andersson vuonna 1897. Hänen
pojastaan Hugo Anderssonista on julkaistu artikkeli
Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.

Maakunta-asetin keskellä on Suomen suurruhtinas-
kunnan vaakuna, jonka alle on jäänyt oksa käpyineen.
 
Venäjään kuuluneen Suomen laajaa itsemääräysvaltaa autonomian aikana kaventaneet valtakunnallisen yhtenäispolitiikan määräykset saivat aikaan1890-luvun mittaan yhä voimistuvia kansallisia mielenilmauksia. Helmikuun manifestina tunnetuksi tullut vuoden 1899 asevelvollisuusasetus jyrkensi mielialoja protesteiksi ja peitellyn symboliikan keinoin ilmaistuiksi mielenosoituksiksi. Kansallisia tunnuksia ja symboleja sekä maan menneisyyden saavutuksiin liittyviä kuvia ja patsaita laitettiin julkisesti esille. Suomalainen lasiteollisuus oli mukana mielenilmauksessa ottamalla lasimallistoonsa Suomen leijonavaakunalla, maakuntavaakunoilla ja suurmiesten kuvilla koristeltuja puristelasituotteita.

Ohessa muutama versio sata vuotta vanhoista vaakunalautasista.

Nuutajärven väritön vaakunalautanen 1900-luvun alusta.

Massaleima Notsjö näkyy selvästi, vaikka lautanen on kulunut.

Iittalan leijonavaakuna-asetti 1901, massaleima
näkyy peilikuvana päältäpäin luettaessa.

Iittalan maakuntalautanen.

Iittala-massaleima on tässäkin muotissa kaiverrettu
niin, että päältäpäin luettaessa teksti on peilikuva.

Karhulan vaakunalautanen.

Massaleima on kaiverrettu muottiin niin,
että teksti on oikein päin esineen läpi
sitä katsottaessa.

Suomen itsenäistyttyä 1917 ei suurruhtinaskunnan
vaakunalle ollut enää käyttöä ja muotista on modifioitu
”neutraali” versio. Karhulan lautasen lassimassa on
vaalean keltaista.



Tästä aihepiiristä on julkaistu pari juttua tässä blogissa jo aikaisemmin:


2 kommenttia:

  1. Pöytälaatikkotutkija20. kesäkuuta 2017 klo 20.02

    Upeat nuo kaikki värilliset lautaset ! Niitä näkee harvemmin.
    Sen verran tuosta keltaisesta Karhulan lautasesta, että Karhula-Iittalan kuvastossa 1922 löytyy vielä tämä kyseinen lautasmalli sekä vaakunalla että ilman, että kyllä käyttöä on varmaan edelleen ollut itsenäistymisen jälkeenkin.
    Nuutajärven vastaavaa tähtiaiheisella reunakuviolla olevaa vaakunalautasta on valmistettu vielä 30 luvullakin, ainakin jos on uskomista 1934 kuvastoon. Nuutajärvi valmistanut vaakunalautasta myös Iduna reunalla, mitä ei näkynyt näiden esiteltyjen joukosta. Iduna lautanen löytyy tunnetuista kuvastoista, mutta ei vaakuna-aiheisena. Se laittaakin tällaisen pöytälaatikkotutkijan miettimään...

    VastaaPoista
  2. Lasinkeräilijän Blogi22. kesäkuuta 2017 klo 10.26

    Kiitokset Pöytälaatikkotutkijalle tarkennuksista.
    Millainen on "Iduna reuna" ?

    VastaaPoista