perjantai 8. helmikuuta 2019

Mystinen metsätyömies



Aika erikoinen työskentelyasento tällä metsurilla,
kun vielä seisoo varpaillaan. Eivät taida oikeat
metsurit tunnustaa tätä ammattikuntansa
edustajaksi. 1960-luvulla Kotkassa paljastettiin
Ahtaajapatsas, jonka paikalliset ahtaajat nimesivät
Lankkuvarkaitten patsaaksi, kun hahmoilla oli
raskaammat kuormat kuin oikeasti puutavaran
lastauksessa käytetyt, eivätkä työskentely-
asennotkaan tainneet olla ihan oikeat.
 
Suomessa metsähakkuissa siirryttiin metsurityöstä koneellisiin hakkuisiin lopullisesti vasta 1990-luvulla. 1970-luvuilla Suomessa työskenteli noin satatuhatta metsuria. 90-luvun taitteessa heitä oli kymmenen tuhatta ja vuonna 2013 enää kolme ja puoli tuhatta, joista päätoimisia vain noin 500.
 
Parhaillaan metsissä tehdään taas töitä ihmisvoimin, kun runsaan lumentulon vuoksi puita on kaatunut sähkö- ja puhelinlinjoille. Linjoilta puita karsitaan nykyään myös helikopterista laskettavalla sahauslaitteistolla.


Kumelan lasitehtaan valmistama
Kirvesmiesmaljakko.

Aikanaan metsurien puunkaatovälineinä toimivat aluksi kirves, myöhemmin 1920-luvulla pokasaha yleistyi ja 1940-luvun lopulta alkaen alettiin siirtyä tehdasvalmisteisiin kaarisahoihin ja yhdenmiehen justeerisahoihin eli pukkuriin. Kahden metsurin voimin käytettiin justeerisahaaa. Ensimmäiset moottorisahat tulivat 1940-luvun lopulla ja ne yleistyivät 1950-luvun aikana, mutta vasta 1960-luvulla kaadettiin puuta enemmän moottorisahoilla kuin perinteisin menetelmin.

Ensimmäiset metsätyökoneet tai monitoimikoneet eli motot esiteltiin 1960-luvulla, silloin kehityksen kärjessä olivat Yhdysvallat ja Ruotsi. Vuonna 1974 valmistunut Valmetin Pika 75 oli ensimmäinen suomalainen tukki- ja pinotavaraa tekevä harvesteri, joka kaatoi ensin puun ja sen jälkeen karsi, katkoi ja lajitteli sen ilmassa puomin päällä. Toisella tamperelaisfirmalla, Lokomolla, oli myös alan kehitystoimintaa. Sampo-Rosenlew aloitti harvestereiden valmistuksen 1997. Ponsse aloitti metsätraktoreiden valmistuksen 1971, kouraharvestereiden valmistuksen 1980-luvun puolivälissä ja 1990-luvun puolivälissä tulivat kehittyneet metsäharvesterit.


Maljakkoa ei ole signeerattu kuvan yhteyteen
eikä pohjaan. Olisiko kaivertajana toiminut
Sulo Tommola tai Erkki Käppi?
 
Oheisen Kumelan maljakon mallinumero oli 1940-luvun lopun kuvastossa 706. Sitä on valmistettu ainakin ruskeana, sinisenä ja violettina useilla eri kaiverruskuvioilla koristeltuna. Yleisin taittaa olla kuvio, josta käytetään nimityksiä Revontulet tai Tähtitaivas, tämä Kirvesmies ei ole kovin yleinen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti