Karhulan lasitehtaan
valmistamia parfyymipulloja,
joiden korkeus on 13 cm.
|
Karhulan lasitehtaan
tuotantoon on kuulunut useita toilettisarjoiksi nimettyjä esinekokonaisuuksia,
joihin on yleensä kuulunut kampavati eli laakea lasiastia kampaa varten,
neulavati eli pieni malja hiusneuloille, kannellinen malja puuteria varten sekä
parfyymipulloja.
Ahlström-suku omisti
Karhulan lasitehtaan vuodesta 1915 alkaen osana suomalaista teollisuuskonsernia,
jonka perusti Antti Ahlström. A. Ahlstöm Osakeyhtiön pääjohtajaksi ja
hallituksen puheenjohtajaksi tuli hänen poikansa Walter Ahlström vuonna 1907.
Hänen kaudellaan alkujaan sahayrityksenä perustetusta yhtiöstä tuli moderni monialainen
teollisuuskonserni. Vuonna 1931 pääjohtajaksi nousi Walter Ahlströmin Maire-tyttären
puoliso Harry Gullichsen, joka oli aloittanut uransa isänsä johtaman Gutzet
& Co:n palveluksessa.
Pullon yläosassa on voimakkaasti
kaareutuvia muotoja,
mutta alaosa on suoraviivaisempi.
|
Walterin veli Bertel
Ahlström johti Ahlströmin Kauttuan tehtaita ja hänen poikansa Hans Ahlsträm valmistui
insinööriksi Manchesterissä 1927. Hän tuli töihin Karhulan tehtaille 1930 ja hän
toimi mm. tehtaitten johtajan Anders Kramerin apuna ja hänen opissaan. Karhulan
lasitehtaan johtajaksi Hans nousi 1935 ja koko Karhulan Oy:n johtajaksi 1941.
Ahlström-konsernin pääjohtajaksi hän siirtyi 1954 Gullichsenin kuoltua.
Hans Ahlstömin johdolla
Karhulan lasitehdas modernisoitiin 1930- ja 40-luvulla. Teknistä modernisointia
hoiti Ahlströmin apuna insinööri Bertel Sewón, josta tuli tekninen johtaja
1936. Lasitehtaan tuotevalikoimaa uudistamaan palkattiin Göran Hongell, joka
aloitti taiteellisena avustajana ja suunnittelijana loppuvuodesta 1932.
Myös pullon nupin päällä
on hiontakoristelu.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti