Kastemaljan suunnittelukilpailu

Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkkohallitus, Kristillinen taidesäätiö, Suomen lasimuseo ja Suomen lasimuseon ystävät ry järjestävät muotoilukilpailun keväällä 2013. Muotoilun kohteena on ensisijassa kotien kastemalja. Kastemaljan tulee soveltua myös kirkkoon tai seurakuntakotiin, josta sitä voidaan lainata perheille kastetilaisuuteen kastemekon tapaan tai käyttää kirkollisissa tiloissa järjestettävissä kastetilaisuuksissa. Arvostelussa painotetaan kastemaljan taiteellista tasoa, käytettävyyttä ja valmistettavuutta.

Kilpailuun voivat osallistua lasin tekijät, taiteilijat, muotoilijat ja alan opiskelijat. Kilpailuaika on 1.2.–31.5.2013. Kilpailussa palkituista töistä ja juryn mahdollisesti valitsemista muista ehdotuksista järjestetään kiertonäyttely, joka avataan Suomen lasimuseossa 11.9.2013, jolloin myös julkistetaan kilpailun tulokset ja palkitaan voittajat.

Kilpailuohjelma on nähtävillä järjestäjien www-sivuilla 1.2.2013 alkaen. mm: www.suomenlasimuseo.fi, www.suomenlasimuseonystavat.fi

 
Kilpailusihteerinä toimii Sirkka-Liisa Löflund, siru.löflund(at)gmail.com, joka vastaa mahdollisiin kysymyksiin 1.2.2013 jälkeen. Kysymykset vastauksineen julkaistaan Suomen lasimuseon sivuilla, www.suomenlasimuseo.fi

Kuvaruutukaappaus: www.suomenlasimuseonystavat.fi

Lasiesineiden suunnittelukilpailuja järjestettiin 1930-luvulla useita. Muun muassa Suomen Kuvalehti järjesti vuoden 1933 numerossa 6 kaikille avoimen kilpailun:

 

 

Lasinhioja Aimo Sulonen

Tässä blogissa julkaistiin 17.1.2013 juttu Antiikkia, antiikkia –tv-ohjelmassa arvioidusta, todennäköisesti Riihimäen lasin valmistamasta, kristallimaljakosta. Samassa jutussa oli kuva vihreästä maljakosta, joka on ilmeisesti Aimo Sulosen hioma. Tässä blogissa on 25.8.2012 julkaistu kuva samanlaisesta, mutta sinisestä maljakosta: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/08/hameenlinnassa-vilkkaat-antiikkimessut.html

Ohessa on kuva Riihimäen lasin hiomosta, jossa Aimo Sulonen on keskellä kuvaa oleva baskeripäinen lasinhioja. Hänestä ylöspäin (viides mies kamerasta laskien) oleva silmälasipäinen hioja on A. Ekholm, joka teki paljon yhteistyötä Aimo Okkolinin kanssa. Ekholm valmisti myös omalla nimellään joitain kristalliesineitä. Yhden tällaisen esineen kuva on julkaistu tässä blogissa 13.9.2012, kun pieni keltainen kristallimaljakko myytiin Salonki-tapahtumassa Helsingin messuhallissa.

http://www.lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/09/lisaa-kuvia-salonki-tapahtumasta.html

 

 

Nuutajärvi - Notsjö 220 vuotta

Designmuseo kunnioittaa Nuutajärven lasitehtaan maineikasta 220-vuotista historiaa tuomalla 8.2.–5.5.2013 Galleria Arabiaan valikoidun otoksen tehtaan sarjatuotannosta aina alkuajoista nykypäivään.
 

Designmuseon tuottaman gallerianäyttelyn keskiöön nousevat Nuutajärven lasitehtaan sarjavalmistetut esineet ja käytettyjen lasivalmistustekniikoiden kiinnostava moninaisuus aikojen kuluessa. Vuonna 1793 perustetun tehtaan tuotanto keskittyi aluksi ikkunalasiin ja lasipulloihin. Puristelasin tuotanto aloitettiin Nuutajärvellä jo 1800-luvun puolivälissä, ensimmäisenä Suomessa. Tehdas oli tunnettu myös näyttävästä filigraanilasista. 1900-luvun sotavuosien jälkeen tehtaassa käynnistyi myös moderni kristallilasituotanto. 1950-luvun tuotannosta nousee esiin suosittu värilasi, jota valmistettiin niin puristelasista kuin puhallettuna, unohtamatta Nuutajärven taiteilijoiden, kuten muotoilijoiden Kaj Franckin ja Oiva Toikan filigraanilasi- ja värikokeiluja. Arvostetuista Nuutajärven lasitaiteilijoista eri aikakausina muistetaan hyvin myös Gunnel Nyman, Saara Hopea, Kerttu Nurminen, Valto Kokko, Markku Salo, Alma Jantunen ja Anu Penttinen – vain muutamia nimiä mainitakseni. Tänä päivänä lasitehtaassa valmistetaan edelleen sarjatuotantoa sekä uniikkia lasia, pääosin Oiva Toikan lasilintuja ja vuosikuutioita. Tehtaan perintöä ovat jatkaneet ansiokkaasti monet paikalliset tekijät, kuten Nuutajärven lasitaitajat ry:n jäsenet.
 

Nuutajärven lasitehtaan perusti vuonna 1793 Jacob Wilhelm de Pont, Åvikin lasitehtaan perustajan poika, Urjalaan eteläiselle Pirkanmaalle. Aluetta halkoo Nuutajoki, jota pitkin saatiin polttopuutavaraa tehtaalle ympäröivistä runsaista metsistä. Lasitehtaan ympäristö muodosti elävän ja tiiviin kyläyhteisön ja tehdas oli arvostettu työpaikka. Puhaltajia tuli tehtaanjohdon kutsumina myös ulkomailta, varsinkin Keski-Euroopasta. Vaativa lasinpuhaltajan työ jatkui usein isältä pojalle. Nuutajärvellä lasiosaamisen taitoja vaalitaan tänään ansiokkaasti ja perinteille on lahjakkaita, niin kokeneita kuin nuoria jatkajia. Kaj Franckin 1970-luvulla suunnittelemassa ja vuonna 2012 kunnostetussa museossa voi perehtyä tarkemmin tehtaan paikalliseen historiaan. Galleria Arabian pienimuotoinen näyttely jatkaa puolestaan kesäkaudeksi esille Nuutajärven lähiseudulle, Iittalan lasimuseoon.

Lähde: www.designmuseum.fi

Kaj Franck: Juomalasit / tumblers 2744 (1953), Toive-pakkaus / gift pack (1955). Kuva / Photo Rauno Träskelin – www.designmuseum.fi

Gunnel Nyman: maljakko / vase GN 25, 1947. Kuva / photo Rauno Träskelin - www.designmuseum.fi

Oiva Toikka: maljakko / vase Bambu / Bamboo N480, 1966. Kuva / photo Rauno Träskelin - www.designmuseum.fi

Saara Hopea-Untracht: kaadin / pitcher 1618, pinottavat juomalasit / stackable tumblers 1718, 1952. Kuva / photo Rauno Träskelin - www.designmuseum.fi

Kaj Franck: juomalasit / tumblers 5023, 1953. Kuva / photo Rauno Träskelin - www.designmuseum.fi

Oiva Toikka: lasisto / glassware Iglu, 1973. Kuva / photo Harri Kivilinna - www.designmuseum.fi

Suomen huutokauppakeisari –tv-sarja alkaa tänään

TV:n pikkukanavilla pyörii useita vanhojen tavaroiden etsimiseen ja myyntiin liittyviä amerikkalaisia tosi-tv-sarjoja. Ilmeisesti näiden esimerkkien innoittamalla Nelosen sivukanava Jimillä alkaa tänään suomalainen huutokauppaohjelma. Miellyttävä yllätys on, että sarjaa on kuvattu Jyväskylän pohjoispuolella Hirvaskankaalla, eikä pääkaupunkiseudulla.

Ensimmäisen jakson ensimmäinen esitys on tänään Jim-kanavalla klo 21.

Kuvaruutukaappaus: www.jimtv.fi

Tynellin ja Käpin yhteistyötä

Helena Tynell suunnitteli lasiesineitä Riihimäen lasille vuodesta 1946 alkaen, aluksi tyttönimellään Turpeinen. Ensimmäinen taidelasiesine oli kaiverrettu Kaulus-malja. Lasi oli tullut tutuksi materiaaliksi Paavo Tynellin valaisimien lasiosien kautta, kun Helena oli valaisinmallien piirtäjänä Taito Oy:ssä. Valaisimien lasiosat valmistettiin Kauklahden lasitehtaassa, jonka Riihimäen lasi osti. Kauklahden ja Ryttylän lasitehtaiden nimet katosivat myöhemmin, kun niiden tuotanto siirrettiin emoyhtiön tiloihin Riihimäelle.

Theodor (Teodor) Käppi palasi Iittalan lasitehtaalta Kauklahteen 1949 ja siitä alkoi Helena Tynellin ja Käpin yhteistyö. 1951/-52 Käppi siirtyi Riihimäelle, kun Kauklahden tehdas suljettiin.

Lintupuu-kristallilautanen suunniteltiin ilmeisesti ensin ja sen jälkeen sama koristehiontakuvio toistettiin maljakossa. Tuota samaa maljakkoa on valmistettu myös muilla hiontakuvioilla, ohessa on kuva kolmikosta, jossa on Lintupuun lisäksi kaksi naisfiguuria.

Näiden kristallimaljakoiden ja –lautasten valmistus jatkui Riihimäen lasissa ilmeisesti 1960-luvun alkuun asti, vaikka Th. Käppi jäi eläkkeelle jo 1957.

Vasemman puoleisen Lintupuu-maljakon pohjassa on signeeraus ”H.Tynell Th.Käppi  Riihimäen lasi -58”, keskimmäinen on ilmeisesti Käpin versio Milon Venuksesta ja sen pohjassa on signeeraus ”Th.Käppi Kauklahden Lasitehdas -50”, oikean puoleisen maljakon pohjassa on signeeraus ”Th.Käppi Riihimäen lasi -54”.

Tämän kuvan ottamisessa on käytetty apuna salamalaitetta, jolloin kaiverrukset tulevat selvemmin esiin. Samalla tulee esiin oikean puoleisessa maljakossa olevat jännitykset, jotka johtuvat ilmeisesti lasiesineen vääränlaisesta jäähdyttämisestä sen tultua uunista.

Järvenpäässä vilkkaat antiikkimessut

Järvenpää-talossa avautuivat tänään Keräilykuumeen antiikki- ja keräilymessut. Aamukymmeneltä talon aulassa oli innokkaita keräilijöitä jonoksi asti ja ainakin tapahtuman alkuvaiheessa väkeä oli paikalla enemmän kuin vastaavassa tapahtumassa parilla aikaisemmalla kerralla. Läsnä on monta tuttua kauppiasta tutuilla paikoilla, mutta paljon on myös uusia myyjiä. Kauppa näytti käyvän ja tapahtuman yleisvaikutelma oli virkeä. Mielenkiintoisia lasiesineitä on runsaasti tarjolla ja monenlaista muuta keräilytavaraa on nähtävillä myös.

Tapahtuma jatkuu huomenna sunnuntaina. Messupaikka on Järvenpään keskustassa, perille löytää kun seuraa Järvenpää-talon opasteita. Junallakin pääsee hyvin, kun asema on ihan vieressä.

Messujen avautumista odotettiin jonossa.

Second Hand Ananaksen pahvilaatikot ovat aina tutkimisen arvoisia.

Suomalaista värilasia tarjolla.

Kristallia ja Rakkolanjoen keramiikkaa.

Niskakoski jr. tutustuu tarjontaan.



Timo Sarpanevan pienempi (185mm) Hiidennyrkki.

 

Värittömiä Gunnel Nymanin lasiesineitä punaisella kankaalla.

Löytyisikö happosigneeraus ?

Sen verran runsaasti oli väkeä liikkeellä, että joidenkin pöytien luo syntyi ruuhkaa.

Risto Aalto kokoelmaa kartuttamassa.

Miniatyyrikokoinen ns. silmäpullo.

 

Tämän maljakon pohjassa on signeeraus PS Nuutajärvi Nötsjö -69. Ilmeisesti PS tarkoittaa Pertti Santalahtea, joka työskenteli osa-aikaisena muotoilijana pari vuotta Nuutajärvellä ennen kuin siirtyi päätoimiseksi muotoilijaksi Humppilan uudelle lasitehtaalle 1971. Tieto löytyy Suomen lasimuseon julkaisemasta kirjasta Humppila – Lasitehdas tien varrella.

Tuulikki Juusela ja Wanhat Unelmat –liikkeen valikoimaa.

 

 

Kari Alakoski valmistelee lasiteosta kirkkoon

Lasin puhaltajana ja muotoilijana tunnettu Kari Alakoski valmistelee Riihimäellä isoa lasiteosta Haminan Marian kirkkoon. Alakoski tekee teoksen yhdessä muotoilija Jukka Korpiheteen kanssa. Korpihete on runsaasti palkittu nuoren polven muotoilija, joka on tunnettu valaistusten ja valaisimien suunnittelijana.

Riihimäen paikallislehti Aamupostissa on 09.2. julkaistu näyttävä juttu aiheesta. Pia Hermeen toimittamassa jutussa kerrotaan Alakosken sekä Korpiheteen yhteistyöstä ja siitä kuinka lasinpuhaltaja ei ole vain muotoilijan ideoiden toteuttaja, vaan hänen panoksensa myötä teos on muuttunut. Ari Peltosen kuvissa näkyy isoja pisaramaisia elementtejä, joita teokseen tulee yhteensä 20 kappaletta.

Haminan Marian keskiaikainen kirkko on korjattu nykyiseen asuunsa C.L. Engelin piirustusten mukaan vuonna 1821 tapahtuneen Haminan palon jälkeen. Jo sitä ennen kirkko oli tuhoutunut ja korjattu useamman kerran. Siksi vanhaa esineistöä ei juurikaan ole säilynyt. Viimeksi kirkkoa on korjattu 1963. Tämän vuoden alussa alkaneet korjaustyöt valmistuvat ensimmäiseen adventtiin mennessä.

Korpihete on suunnitellut kirkon uuden valaistuksen ja valaisimet. Uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut Helena Vaari. Myös alttarit uusitaan. Mielenkiintoista onkin nähdä miten hyvin vanha rakennus ja moderni sisustus sopivat yhteen. Remontin kustannusarvio on miljoona euroa, josta urkujen osuus on 700.000 euroa.

Kari Alakoski on syntynyt vuonna 1956 lasitehtaalaisperheeseen Iittalassa ja hän on työskennellyt lasinpuhaltajana Iittalan lasitehtaassa tehden mm. Wirkkalan Kantarellia ja Sarpanevan Orkideaa. 2000-luvun alussa hän opetti Koulutuskeskus Tavastian lasikoulussa Nuutajärvellä. Nykyään Alakoski työskentelee Riihimäen hyttikorttelissa sijaitsevassa Osuuskunta Verstakossa.


Aamuposti-lehden näköisnumeron voi ostaa luettavakseen netissä: http://www.aamuposti.fi/aamuposti/nakoislehti
 

Järvenpään Antiikki- ja keräilymessut alkavat lauantaina

Hiihtolomaviikon tapahtumatarjontaa monipuolistaa tänäkin vuonna Järvenpää-talossa järjestettävät Antiikki- ja keräilymessut. Jo kuudetta kertaa järjestettävään tapahtumaan on saapumassa yli 30 kauppiasta ympäri Suomen. Järvenpää-talon valoisat ja avarat tilat tarjoavat mahdollisuuden lasiesineiden näyttävään esillepanoon.

Tarjolla on esimerkiksi design-lasia, keittiöantiikkia, militariaa, keräilyrahoja, antikvaarista kirjallisuutta, koruja, hopeaa ja keräilypostikortteja.

Vanhojen rahojen ja postikorttien asiantuntijat arvioivat ja tunnistavat yleisön mukanaan tuomia kohteita. Messuilla voi siis tarkastaa muhiiko piirongin laatikossa aarre.

Järvenpää-talo sijaitsee Järvenpään keskustassa. Aivan rautatieaseman vieressä järjestettäville messuille on helppo saapua junalla. Autoille Järvenpää-talon ympäristössä on runsaasti maksutonta pysäköintitilaa.

ExpoNovan järjestämät Antiikki- ja Keräilymessut Järvenpään Järvenpää-talossa, Hallintokatu 4, lauantaina ja sunnuntaina 23. - 24.2.2013 kello 10 - 16. Aikuisten sisäänpääsy 6 €. Molempina messupäivinä kello 14 - 16 välillä 4 €. Alle 18-vuotiaat keräilijät pääsevät messuille maksutta.

Lisätietoja tapahtumasta www.kerailykuume.fi

 

 

 

Yle Femman Design 200 –sarjassa lasiesineitä

Ylen ruotsinkielisen tv-kanavan suomalaisen taideteollisuuden merkittävimpiä esineitä esittelevässä sarjassa on esitelty lisää lasiesineitä. Tällä hetkellä on Yle Areenassa nähtävissä 2 lasiesinettä esittelevää jaksoa: 4.2. lähetetty jakso Nanny Stillin Harlekiini-lasista ja 28.1. esitetty jakso Timo Sarpanevan Nukkuva lintu –taide-esineestä.

Sarjan sivu Ylen Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/1638493

Kuvassa on Sarpanevan Nukkuva lintu. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Tulossa olevia jaksoja, joissa esitellään lasiesineitä:

26.2. Timo Sarpanevan Finlandia-sarja

1.3. Oiva Toikan Flora-makeismalja
12.3. Oiva Toikan Lollipop

Uudet näyttelyt ovat avautuneet Suomen lasimuseossa

Kuvat ovat Suomen lasimuseon esitteestä.

Kuvien teksteistä saa paremmin selvää, kun klikkaa kuvan suuremmaksi.

 

Aukioloajat, ajo-ohjeet ja muut tiedot löytyvät netistä: www.suomenlasimuseo.fi

Vanha tuoppipari

 

Tässä on kaksi vanhaa suomalaista tuoppia, jotka ovat myynnissä Aarreaitan myymälässä Helsingissä. Kauppias Arvo Leppänen arvioi niiden olevan 1800-luvun alkupuoliskolta. Isommalla on korkeutta noin 20 cm. Yläpuolella oleva kuva on otettu liikkeen vallitsevassa valaistuksessa ja alepuolella oleva kuva on otettu salamalaitetta apuna käyttäen.

Oikeanpuoleisen vihertävän tuopin lasimassan väri korostuu salamalaitteen valossa. Tämä on ominaisuus, joka on syytä ottaa huomioon aina kun ostaa lasiesinettä netistä pelkän valokuvan perusteella. Ostajan pitäisi aina tietää miten esine on valaistu, jotta ei tulisi pettymystä, kun avaa postipaketin kotona. Tietysti on vielä mahdollista, että valokuvan ottaja on käsitellyt kuvan värejä saadakseen esineen näyttämään ”myyvemmältä” kuin mitä se on todellisesti.

Leppäsen Aarreaitasta on julkaistu juttu tässä blogissa 29.11.2012: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.fi/2012/11/pitkan-linjan-antiikkikauppias-avasi.html

Saksalainen kristallimaljakko vai riihimäkeläinen ?

Viikko sitten sunnuntaina 10.2. oli Yle TV1:n Antiikkia, antiikkia –ohjelmassa arvioitavana iso kristallimaljakko. Turkulainen antiikkikauppias Hans Tritzschler arvioi esinettä ja sanoi että se tuskin on suomalainen. Hän epäili sitä saksalaiseksi. Ohessa on kuitenkin kuva Riihimäen lasin valmistamasta sinisestä kristallimaljasta, jossa on sama hiontakoristekuvio kuin Antiikkia, antiikkia –ohjelman maljakossa. Tätä maljaa on valmistettu myös toisenlaisella hiontakoristelulla. Rypäle –koristekuviolla varustetusta maljasta on kuva Suomen lasimuseon julkaisemassa kirjassa Kristalli – suomalaisen kristallin tarina. Kuva löytyy sivun 110 yläreunasta. Ohessa on kuva tuollaisesta rypäle –koristehiotusta maljasta, mutta sen pienemmästä versiosta.

Samanlaisesta kristallimaljakon aihiosta, kuin Antiikkia, antiikkia –ohjelman maljakko, on Riihimäen lasissa valmistettu myös värillisiä versioita, ainakin sinisestä ja vihreästä kristallista. Ohessa on kuvat kahdesta erilaisella hionnalla varustetusta maljakosta. Tuollaisen vihreän maljakon kuva löytyy myös Designlasi.com –sivustolta: http://www.designlasi.com/content/maljakko-sulonen-aimo

Antiikkia, antiikkia –ohjelman kyseinen jakso löytyy Yle Areenasta: http://areena.yle.fi/tv/1789755

Antiikkia, antiikkia –ohjelmassa 10.2. arvioitavana ollut kristallimaljakko. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Maljakon kyljessä on koristehiontakuvio, joka ilmeisesti esittää tähkää tai pähkylää. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Hans Tritzschler arviomassa kristallimaljakkoa. Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

Kuvaruutukaappaus: www.yle.fi

 

Riihimäen lasin valmistama kristallimalja, jossa on sama hiontakoristelu kuin tv-ohjelman maljakossa. Tätä maljaa on myyty myös hopeavanteella varustettuna.

Saman maljan pienempi koko ja toinen hiontakoristelu.

 

Riihimäkeläisiä kristallimaljakoita, joista oikean puoleista pidetään Aimo Sulosen suunnittelemana tai ainakin hänen hiomanaan.

 

 

Kaksi pientä Hongellin maljakkoa

Tässä blogissa julkaistiin 20.1. kuvat kahdesta pienestä Göran Hongellin suunnittelemasta tarjoilupikarista, jotka niiden hioja Toivo Rusko oli signeerannut. Ohessa on kuvia Hongellin suunnittelemista pienistä lasiesineistä, joiden pohjassa on signeeraus G. Hongell Karhula 1941. Sota-ajan pikkuesineistä on kysymys näissäkin.