Hyvinkään kristallihiomossa hiottu karahvi. |
Blogin lukija lähetti kuvia kristallikarahvista, jonka kyljessä on liimamerkki, jossa lukee Kristallihiomo Hyvinkää.
Netistä löytyy niukasti tietoa tuosta yrityksestä, mutta Finna.fi -sivustolta löytyy kuva ja kuvateksti. Näiden mukaan ”Akseli Sole (aiempi sukunimi Sohlman) perusti 1920-luvulla Valtakatu 5:een Kristallihiomon. Messuilla Aleksi Sole voitti maljakollaan kultamitalin.”
Oheisen vuoden 1929 lehtileikkeen mukaan Sohlman oli työskennellyt Riihimäen Lasin hiomossa (ja ehkä saanut oppinsakin siellä?). Sen lisäksi hän oli työskennellyt Ruotsissa hiojana.
Toisten lähteiden perusteella tiedetään, että Akseli Sohlman perusti Hyvinkään kristallihiomon 1927.
Hyvinkään Sanomat 7.12.1928 |
Ilmeisesti yrityksen liikeidea oli samanlainen Kumelalla oli alkuvaiheessa eli ne ostivat raakalasia lasitehtailta ja jalostivat ne jälkikäsittelemällä eli tässä tapauksessa hiomalla. Kotimaiset lasitehtaat eivät myyneet raakalasia Sohlmanille, joka joutui hankkimaan lasiesineet ulkomailta, mahdollisesti Saksasta.
Suomalaista posliininvalmistusta tutkinut Jarmo Sallinen kirjoitti:
Saksassa oli 1930-luvulla posliinikartelli, jonka perustajat oli juutalaisia. Saksan poliittinen tilanne ei suosinut heidän liiketoimiaan ja kartellin toiminta loppui 1932. Suomessa oli kaksi merkittävää posliinin koristamoa, jotka ostivat Leipzigin kaupungissa olleesta posliinikartellin kaupasta valkoista posliinia, koristelivat ne täällä ja myivät eteenpäin. Kun kartellin toiminta loppui, ei Suomeen saatu valkoista posliinia tarpeeksi, jonka seurauksena Huopalahden Posliinitehdas meni konkurssiin helmikuussa 1933. Liekö sattumaa, että Hyvinkään Kristallihiomo meni 3kk myöhemmin konkurssiin. Olisikohan Hyvinkään Kristallihiomo myöskin tuonut lasia Saksasta. En tiedä, oliko lasissa samanlainen kartelli kuin posliinissa ja myös lasin saatavuudessa on saattanut olla vaikeuksia ja konkurssi johtua siitä.
Hyvinkään Uutiset 3.9.1929 |
Tuossa Hyvinkään Uutisten jutussa vuodelta 1929 kerrotaan, että liikkeessä myytiin myös ”aistikkaita, mutta silti halpoja porsliinisia taloustavaratoita, kuten lautasia, kannuja, kahvikuppeja y.m.” Voi hyvinkin olla, että näiden tavaroiden lähde on sama kuin noilla suomalaisilla posliinin koristelufirmoilla Sallisen tekstissä ja lasia on saatu samoja kanavia pitkin.
Solen kristallihiomo Hyvinkäällä. Kuva on otettu 1920-luvulla, kuvaaja on tuntematon. Kuva: www.finna.fi |
Aleksi Sohlmanin yritys siis aloitti nimellä Hyvinkään kristallihiomo, jonka toiminta päättyi konkurssiin 1933. Konkurssin jälkeen hän perusti uuden yrityksen 1934/35 nimellä Hyvinkään lasihiomo, jonka osoite oli Viertolankatu 10, Hyvinkää. Jossain vaiheessa myös yrittäjän sukunimi vaihtui Sohlmanista muotoon Sole. Finnan kuvateksti jatkuu: ”Sota-aikana hän viljeli pientä maatilaa Palopurolla ja palasi pitämään lasihiomoa appensa räätäli Suonion omistamaan liiketilaan Valtakadulle. Hän oli naimisissa Suonion Hilda-nimisen tyttären kanssa.”
Suomen talouselämän hakemisto 1937. |
Yhden tiedon mukaan yrityksessä olisi myöhemmin työskennellyt Reino Mäkinen, joka olisi aikaisemmin työskennellyt ainakin Humppilan lasitehtaalla. Mäkisen muistokirjoitus on julkaistu Aamupostissa 10.9.2023: https://www.aamuposti.fi/paakirjoitus-mielipide/6192680
Onko Akseli Sohlman/Solen perustaman yrityksen toiminta jatkunut vielä 1960-luvulla jossain muodossa vai onko tieto virheellinen? Olisiko Mäkinen voinut hioa lasia Hyvinkäällä jonkun toisen yrityksen puitteissa?
Löytyisikö blogin lukijoilta kuvia tuon kristallihiomon tuotteista tai tietoja hiomon toiminnasta. Tietoja, kuvia ja vinkkejä voi lähettää: lasinkerailijanblogi@gmail.com
Juttu on päivitetty 22.6.2024
Suuret kiitokset kuvista ja tiedoista Jarmo Salliselle ja Jaakko Juseliukselle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti