Aurinkoinen Lasipäivä Riihimäellä

 

Sää suosi jälleen kerran Lasipäivä-myyntitapahtumaa. Viileän aamun jälkeen aurinko nosti lämpötilan nopeasti aamupäivän aikana kesäisiin lukemiin. Myyjiä oli yli sata ja karkean arvion mukaan päivän aikana tapahtumassa vieraili ehkä noin neljä tuhatta kävijää. Iso osa kauppiaista oli tyytyväinen myyntiinsä. Näin ollen tapahtumaa voi pitää onnistuneena kesän avauksena. Seuraava isompi myyntitapahtuma on Billnäsin antiikkipäivät 4.-7.7. Raaseporissa.

Myyjät tulevat museolle aamulla varhain laittamaan myyntipöytiä kuntoon.

Aamulla seitsemän maissa  näytti tältä.

Yksi harvinaisimmista tapahtumassa nähdyistä esineistä oli tämä Helena Tynellin Rialto, joka on Riihimäen Lasin valmistama 1962.

Iittalan valmistamat Kati Tuominen-Niittylän muotoilemat Gluck -sokerikko ja kermakko, joita harvemmin näkee valkoisina, varsinkaan sokerikkoa.

Kahvikuppi ja lautanen, joiden pohjia kannattaa katsoa.

Birger Kaipiainen on tehnyt tämän kupin Oiva Toikalle 1957.

Tassin saajaksi Kaipiainen on nimennyt Essun. Esteri Tomulan lempinimi oli Essu, joten hänelle tämä ilmeisesti on tehty. Kiitos Heikille tiedosta!

Väkeä tuli tapahtumaan tasaisesti aamusta alkaen ja asiakkaita riitti vielä viimeiselle tunnillekin. Pahoja ruuhkia ei päässyt syntymään, kun käytävät ovat tarpeeksi leveitä. Toki joidenkin myyntiosastojen eteen syntyi hetkittäin jonoa.

Tapahtuman järjestävä Suomen lasimuseon ystävät ry tukee nykylasin tekijöitä antamalla heille ilmaisia myyntipaikkoja kesäkuun Lasipäivätapahtumaan. Tässä näkyy SamArt Glass´in valikoimaa.

Suomen vaakuna kaiverrettuna/hiottuna juomalasin kylkeen.

Ko. juomalasin pohjassa on yllätys: neuvostoliittolaisen valmistajan massaleimat.

Suomalaisen lasin vuosikirja julkaistaan aina tässä kesätapahtumassa, missä Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenet voivat hakea oman kirjansa jäsenetuna. Kirjan myyntihinta on lähes jäsenmaksun suuruinen, joten jäsenmaksulle saa hyvän vastineen. SLMY:n jäsenkortilla pääsee ilmaiseksi lasimuseoon ja Billnäsin antiikkipäiville. Muut jäsenedut voi katsoa yhdistyksen sivustolta:  https://www.slmy.fi/jasenille/

Riihimäellä valmistetaan pitkän tauon jälkeen taas kristallilasia; Juha Juseliuksen suunnittelemat ja hiomat vaaleanpunaiset pienet maljat.

Juseliuksen rubiininpunaista kristallia.

Lasimuseon Klaas-ravintolan lisäksi tapahtumavieraita palveli kaksi muuta ruokapalveluyrittäjää, tässä artesaanipizzaa tarjonneen Tallicafeen osastoa.

Mm. Heikki Orvolan muotoilemia esineitä.

Tässä on muitakin Nuutajärvellä valmistettuja esineitä, riihimäkeläisten ja iittalalaisten ohessa.

Vanhemmat valokuvauksen harrastajat tunnistavat nämä: lasista valmistettuja valokuvien kehitys- ja kiinnitysaltaita, jotka Riihimäen Lasi on valmistanut. Kun altaat ovat pienehköjä juuri käytettävän kuvakoon mukaisia, tarvittiin nesteitä mahdollisimman vähän. 1970-luvulla muoviset altaat korvasivat nämä ja nykyään itse paperisia valokuvia tekeviä alan harrastajia taitaa olla hyvin vähän. Digikamerat ja valokuvatulostimet ovat syrjäyttäneet entiset valmistusmenetelmät.

Myös museon pohjoispuolella oli myyjiä sekä yksi ruokapalveluyrittäjä.

Ikaalisissa toimivan SASKY:n lasikoulutuksessa oppinsa saaneiden lasintekijöiden myyntipöytä.

Nämä eivät olekaan Erkkitapio Siiroisen Sesi-sarjaa, vaan Gardeniaa, paitsi vasemmassa reunassa oleva maljakko, jota ei vielä ole tunnistettu. Kiitos Heikille korjauksesta!

Isokokoinen lampunjalka tuo mieleen Tapio Wirkkala ja Timo Sarpanevan eräät esineet, mutta mikä se on? Lisäys 19.6.: Se on Timo Sarpanevan suunnittelema lampunjalka - kiitos tunnistamisesta Heikille ja Annelle. Tästä lisää lähiaikoina.

Onko tämä Saara Hopean muotoilema juustokupu?

Tapio Wirkkalan 2797-maljakkoa tehty valmistettu neljää eri kokoa 1958 - 1960.

Tunnistaako joku tämän tekijän?

Riihimäen Lasin valmistama värilasi on monen haluamaa.

Etuoikealla Timo Sarpanevan Finlandia-sarjaa, takavasemmalla Heikki Orvolan maljakoita.

Lasin valmistuksen kemiaa esittelevä opetusväline.

Myös valaisimia oli tapahtumassa myytävänä.

Taideteollisuustuotantoa esittelevää kirjallisuutta oli myös saatavilla.

Etualalla on Kari Alakosken teoksia.

Kumelan grogilaseista tuttu Rymy-Eetu on päässyt myös lasisen taskumatin kylkeen.

Eeva-Liisa ja Risto Aallon pöydällä oli vanhempaa lasituotantoa.

Vielä joskus 1930-luvulla uskottiin, että radioaktiivista radium-vettä juomalla saisi positiivisia terveysvaikutuksia. Velhonlähde sijaitsi Nokialla.

Sota-ajan parfyymin setti: pullo, jossa on vielä sisältöä jäljellä, alkuperäispakkaus ja mainos Eeva-lehden takakannessa vuodelta 1943.

Aurinkopulloja oli tarjolla usean myyjän pöydällä.