Kumela-luento veti väkeä lasimuseoon

 

Suomen lasimuseon luentosali täyttyi Kumelan lasitehtaan vaiheista kiinnostuneista. Etualalla Kumelan tuotteita luennonpitäjän kokoelmasta.

Satu-Lotta Peltolan luento Kumelan lasitehtaan vaiheista sai Suomen lasimuseon luentosalin täyteen kiinnostuneita kuulijoita 10.4. Luentoa edelsi Suomen lasimuseon ystävät ry:n vuosikokous, johon osallistui lähes 30 yhdistyksen jäsentä. Kokouksen päätöksistä ja valinnoista kerrotaan SLMY:n seuraavassa jäsentiedotteessa.

Kumelan veljekset Oiva, Ilmari ja Toivo. Kuvat ovat Satu-Lotta Peltolan luennon kuvamateriaalia.

Luento oli mielenkiintoinen ja sitä elävöitti runsas kuvien käyttö. Yleisö seurasi intensiivisesti koko luennon, joka kesti noin tunnin.

Kumela-luennon seuraajia lasimuseossa.

Kumelan lasitehtaan valmistamia esineitä.

Lasinpuhaltaja Mikko Kolehmainen lähti Karhulan lasitehtaalta perustamaan lasitehdasta Riihimäelle yhteistyössä pakallisen Paloheimon sukuyhtiön kanssa. Vuonna 1910 aloittaneelle Oy Riihimäen lasitehtaalle Kolehmainen värväsi ammattimiehiä Karhulasta, yksi heistä oli lasinpuhaltaja Karl (Kalle) Kumén. Myöhemmin hän toimii tehtaalla särmäämön esimiehenä. Kallen pojista Toivo, Ilmari ja Oiva työskentelivät myös Riihimäen Lasilla. Lasinkaivertaja Toivo Kumén perusti pienen lasimaalaamon- ja -kaivertamon 1933. Vähitellen myös veljet tulivat mukaan toimintaan, jossa muiden tehtaiden valmistamia raakalasiesineitä jalostettiin maalaamalla ja kaivertamalla. Sukunimi muuttui Kumelaksi 1935. Kun muut tehtaat lopettivat lasitavaroiden myymisen Kumelalle, oli pakko perustaa oma lasinpuhaltamo, jolloin yrityksestä tuli täysiverinen lasitehdas 1937.

Harvinainen punainen ei ollut Sarvituopin tuotantoväri, mutta niitä on tehty pieni määrä. Malli on Sirkku Kumela-Lehtosen muotoilema ja on ollut tuotannossa monena eri väriversiona 1960 - 1976.

Jom kippur -sota syksyllä 1973 sai aikaan öljykriisin ja raakaöljyn hinta nousi lyhyessä ajassa yli kaksinkertaiseksi. Tämä heikensi energiaintensiivisen lasiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja tämä ensimmäinen energiakriisi vaikutti kaikkien suomalaisten elämään. Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan vuoden 1974 alussa ja pian sen jälkeen myös KEVSOS-sopimus Itä-Euroopan maiden kanssa. Nämä poistivat kotimaista lasiteollisuutta suojelleen tullimuurin ja edullisia lasitavaroita alettiin tuoda Suomeen. Em. tekijät saivat aikaan kehityksen, joka vaikutti Kumelan lasitehtaan kannattavuuteen. Lisäksi kilpailua olivat kiristäneet joulukuussa 1971 aloittanut Humppilan Uusi Lasitehdas ja maaliskuussa 1976 aloittanut Muurlan lasitehdas. Lopulta Humppilan lasitehdas osti Kumelan lasitehtaan 1976. Konkurssin jälkeen Kumelan lasitehtaan toiminta päättyi 1985 ja Humppila siirtyi Wärtsilän omistukseen 1986.

Kuvanveistäjä Jyrki Sailo suunnitteli useita kaiverrus/hiontakuvioita lasiesineiden koristeluun. Vasemmalla Viisas ja tyhmä.

Luennonpitäjän äiti, Sirkku Kumela, suunnitteli siniset kynttilänjalat omiin häihinsä 1957. Stockmannin sisäänostaja ihastui nähtyään sellaisen ja halusi niitä tavarataloon myyntiin kuutta eri kokoa. Jalkaa piti modifioida, jotta korkeammatkin versiot pysyvät paremmin pystyssä. Näitä valmistettiin vielä 1980-luvullakin.

Kumelan lasitehtaan alue vuonna 1953. Vasemmalla vuonna 1948 valmistunut pullotehdas.

Luennon jälkeen kuulijat tutustuivat näytillä olleisiin esineisiin.