 |
| Vanhoja lasipulloja etiketteineen: Riihimäen Panimon I olutta, hämeenlinnalaista Kariston Simaa ja hämeenlinnalaista Hämeen I olutta. |
Ei vappujuomissa välttämättä tarvitse olla paljon prosentteja, kyllä sima ja pilsneri riittävät. Ohessa vanhoja pulloja, joissa on alkuperäiset etiketit tallella: ykkösolutta ja simaa. Kirpputoreilla ja vanhan tavaran myyntitapahtumissa näkee pulloja, joissa on hyväkuntoisia etikettejä kyljissä. Skannerit ja tulostimet ovat niin kehittyneitä, että vanhasta etiketistä pystyy tekemään kopioita, jotka pikaisella vilkaisulla näyttävät alkuperäisiltä. Ei ole laitonta tehdä sellaisia, mutta myydessä pitäisi kyllä mainita etiketin olevan reproduktio. Vaikka vanhat pullot eivät lasiesineinä olisi kiinnostavia, niin uteliaisuutta herättävät vanhat etiketit: millainen yritys on tuotteen valmistanut ja milloin?
Hämeenlinnalainen Mallas ja virvoke valmisti mietoa mallasjuomaa vuoteen 1951 asti.
Panimomestari Karl Edvard Kauppinen perusti Hämeenlinnaan vuonna 1912 panimon valmistamaan mietoja mallasjuomia. Kieltolain päättymisen jälkeen yritys alkoi valmistaa myös toisen ja kolmannen veroluokan oluita.
Pullo on valmistettu Riihimäellä.
Kolmosoluen valmistus lopetettiin 1935 ja yritys jatkoi mietojen mallasjuomien valmistajana. Kauppinen myi yrityksensä 1941 tätä varten perustetulle Mallas- ja Virvoke Oy:lle. Vuonna 1949 yrityksen lähes koko osakekanta oli siirtynyt Etelä-Hämeen Osuusliikkeelle, jonka päätöksellä mallasjuomien valmistus lopetettiin 1951. Lähde: https://www.beerfinland.com/suomen_panimot/hameenlinna.htm
 |
| Etiketti on painettu Vaasan kivipainossa, eikä oman paikkakunnan Kariston kirjapainossa. |
K.K. Kariston Virvoitusjuomatehtaasta ei netistä löydy paljoakaan tietoa. Yrityksellä on ollut tuotantoa myös Lahdessa. Pullon kaulaosan alaosaa kiertää teksti: Pyynikki yhtymä. Osakeyhtiö Pyynikin tiedoista ei kuitenkaan löytynyt mainintaa Karistosta, joten onko etiketti sittenkään alkuperäinen?
 |
| Pullo on valmistettu Pyynikki yhtymälle, joten mikä voisi olla selitys sille, että sen kyljessä on Kariston virvoitusjuomatehtaan etiketti? |
 |
| Karhulan lasitehdas on valmistanut pullon. Onko pohjan jälkien selityksenä imutekniikalla toimineen automaatin terän jättämä roso? |
 |
| Riihimäen Panimon yksinkertaisen tyylikäs etiketti olutpullon kyljessä. |
Riihimäen Panimo Oy oli perustettu 1933 ja sen toiminta päättyi 1966. Omistajat vaihtuivat pari kertaa vuosien aikana, mutta vuodesta 1938 omistajana oli tamperelainen Pyynikki Oy. Pyynikki-Yhtymän pääjohtajana oli tuohon aikaan Rosa Aleksandra Salmelin, joka oli samaan aikaan myös Riihimäen Panimon ja Porin Oluttehtaan toimitusjohtaja. Riihimäen panimon pullon pohjassa on kirjain K, mikä yllättää, kun uskoisi siellä olevan oman paikkakunnan lasitehtaan R-kirjain. Pullon kyljessä olevassa merkissä näkyy kolme pulloa ja se ehkä selittää asian.
 |
| Lasitehtaitten myyntikeskuksen kolmen pullon merkki olutpullon kaulan alaosassa. |
Suomalaisilla lasitehtailla oli yhteistyötä, jolla on pyritty rajoittamaan kilpailua ja/tai jakamaan markkinoita. Vuonna 1905 lasitehtaat perustivat Akkunalasi-konttorin estämään kilpailua ikkunalasimarkkinoilla ja 1908 yhteistyö laajeni pullorenkaan perustamiseen. Samankaltaisia kartelleja oli myös lääkelasin, teknisen lasin ja talouslasin markkinoilla.
Karhulan, Viialan ja Riihimäen lasitehtaan perustivat 1919 Suomen pulloasioimiston. Kullekin tehtaalle sovittiin maksimituotantomäärät. Tämän tuloksen Ariman lasitehdas lopetti toimintansa ja toimiston ulkopuolelle jääneet Nuutajärvi, Johannislund ja Kirkniemi noudattivat kuitenkin sovittuja hintoja. Tämän jälkeen ei pullomarkkinoilla enää ollut juuri mitään kilpailua.
Vuonna 1930 lasiteollisuuden uusien kaupallisten järjestelyjen johdosta Suomen pulloasioimisto ja lääkelasiasioimisto lopetettiin. Silloin eri lasituotannon lajien yhteistyöelimet korvattiin kaikkea tuotantoa koskevalla yhteistoimintasopimuksella ja perustettiin Lasitehtaitten myyntikeskus. Ryttylän lasitehdas jäi sopimuksen ulkopuolella ja hintakilpailullaan aiheutti ”markkinahäiriöitä”. Tehdas saatiin kuitenkin mukaan perustamalla 1932 Pullokeskus. Sen jälkeen mikään lasitehdas ei saanut itse suoraan myydä pulloja asiakkaille, vaan kaikki myynti tapahtui Pullokeskuksen kautta. Tämä yhteiskuvio kesti vuoden 1935 lopulle asti.
Pullo on valmistettu Karhulassa. Tässä esillä olleet molemmat olutpullot on valmistettu vihreästä lasista. Aikanaan niitä tehtiin sekä vihreästä että ruskeasta lasista. Pitkään Suomessa on käytetty vain ruskeita olutpulloja.
