Helena Tynellin lasiteoksia Tuusulan Erkkolassa 28.5. asti

 

Helena Tynellin näyttelyä Taiteilijakoti Erkkolassa, joka on osa Tuusulanjärven taitelijayhteisöä.

Taiteilijakoti Erkkolassa on ollut helmikuusta alkaen esillä näytteitä Helena Tynellin laajasta tuotannosta. Hän asui Tuusulan Rusutjärvellä vuodesta 1966 alkaen perheensä kanssa. Hänen puolisonsa Paavo Tynell oli tunnettu valaisinsuunnittelija Taito Oy:ssä, jossa Helena Turpeinen tutustui tulevaan mieheensä uransa alussa. Ateneumin Taideteollisuuskeskuskoulussa suoritettujen opintojen jälkeen Helena Tynell suunnitteli aluksi keramiikkaa ja huonekaluja 1940-luvun alussa. Tynell työskenteli Riihimäen Lasissa vuodesta 1946 suunnitellen taidelasin lisäksi käyttölasistoja. Marraskuussa 1976 sammuivat Riihimäellä suupuhallettua taide- ja käyttölasia valmistavat uunit, jolloin myös suunnittelijoiden työsuhteet päättyivät.

 

Etualalla Tynellin Tammenterhoja ja taustalla Onnenlehti.

Helena Tynell siirtyikin työskentelemään valaisinsuunnittelijana Saksaan jo vuodesta 1961 alkaen, aluksi freelance-suunnittelijana. Began valaisintehdas osti vuonna 1962 Limburgin lasihytin ja tehdas siirtyi rohkeasti myös lasinvalmistuksen alalle. Helena Tynell pyydettiin uusien tuotteiden suunnittelijaksi, ja hän työskentelikin kymmenen vuotta pysyvästi Saksassa 1980-luvun lopulle asti. Tynell vastasi yrityksen toiveita tuntiessaan hyvin sekä lasin käsittelyn että valaisimet. Tynell suunnitteli valaisimia ja käyttölasia freelancerina myös USA:han ja Ruotsiin.

Merivuokko.

Tynell on kuvannut haastattelussa uraansa lasitaiteilijana: ”Toisen maailmansodan jälkeen pieni ryhmä taiteilijoita, joista osa oli koulutettu ns. teollisuustaiteilijoiksi, kotiutui lasitehtaisiin. Heillä ei aluksi ollut mitään ennalta määrättyä paikkaa perinteisessä tarkan lasinteon rytmin kaavoittamassa työympäristössä. Lasimestarit olivat yhä tekemisen keskipisteitä, heidän kauttaan saattoi puhua lasin kanssa, joten mestarin vierestä se taiteilijan paikka löytyi ja siinä se pysyi. Mestari edusti koko ’verstakkonsa’ osaamista. Hänestä huokui auktoriteetti ja osaamisen arvokkuus. – Taiteilijoilla oli paljon oppimista: heillä kun oli – ja on – taipumus yrittää mahdottomia.”

 

”Helena Tynell: Rakkaudesta lasiin – ja valoon” -näyttely on toteutettu yhteistyössä Suomen Lasimuseon kanssa ja se esillä huomiseen sunnuntaihin 28.5. asti. 

Lähde: https://www.erkkola.fi/sivu.tmpl?sivu_id=10422&d=10422

 

 

Suppu-sarjaa.

Tatti.

Helena Tynell suunnitteli useita kaula- ja rintakoruja, joiden metalliosat valmistettiin Taito Oy:ssä.

Kaupunkimatka.

Parlamentti-lasistoa.

Rikottu maisema, Limburg 1982.

Ylhäältä Rialto, etuvasemmalla Metsä, etuoikealla Polar-sarjan Revontulet, jonka takana versio Rialtosta.

Vasemmalla Fosforia Glass´in 1970-luvulla USA:ssa valmistama malja ja oikealla ulkovalaisimen osa, joka on tehty Limburgissa 1960-luvulla.

Ylhäällä vasemmalla Aitanlukko, oikealla Aurora-sarjaa, alhaalla vsemmalla Party-sarjaa ja oikealla kaksi Coronaa.

Esineiden nimet ovat muuttuneet tämän luonnospiirroksen jälkeen.

Pulverivärjäystekniikalla tehtyjä esineitä: Metsä, Rantakivet, Näkki, Kissa, Lintu, Sokkelo, pieni Metsä ja pari Kukkaista.

Pirtti-sarjan Palkki ja Paalutalo.

Helena Tynellin luonnospiirtuksia.