Uusimman Antiikki ja taide –lehden numeron keskellä on joululiite, johon on keskitetty jouluun liittyvien aiheiden käsittely. Lasiakin on lehdessä mukana.
Suomen lasimuseossa
Riihimäellä on esillä italialaisen lasimuotoilun uudistajan Paolo Venininin
tuotantoa. Tuosta näyttelystä on julkaistu kuvia myös tässä blogissa: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2020/06/italian-lasimuotoilun-uudistaja-paolo.html Helsingin Senaatitorin
lähellä Hallituskadulla tehdyistä kaivauksista on löytynyt mm. tämä lasiastian
sirpale. Noin sata vuotta sitten joulukuusien
tuominen sisälle yleistyi ja tarvittiin teollisesti valmistettuja kuusenkoristeita, kun aikaisemmin lapset olivat valmistaneet niitä koulussa opettajien johdolla.
Kuusijuhlien vietto yleistyi nimenomaan kansakoulunopettajien toimesta. Joulukuusenkoristetehdas K.A. Weiste aloitti 1924. Vanhat joulukortit ovat
keräilykohteita ja niistä myös painetaan uusioversioita. Himmelin historia Suomessa
on pidempi kuin joulukuusen. Niitä on versioitu ja modernisoitu. Nykyään
käytetään myös lasia niiden valmistamiseen: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2015/01/lasihimmeli.html Hämeenlinnalainen
keräilijä Markku Seppälä on koonnut niin paljon esineistöä
vuosien varrella, että hänellä on jo oma museo: Luolajan
maatalousmuseo.
 |
|
Virpi Suutarin dokumenttielokuvaa Aino ja Alvar Aallosta esitetään parhaillaan elokuvateattereissa. Elokuvassa etusijalla on heidän elämänsä ja parisuhteensa, jonkin verran on arkkitehtuuria, hieman huonekaluja, mutta lasiesineitä ei esitellä. |
 |
|
Pertti Männistön Aalto-kokoelmassa on 535 huonekalua ja detaljia, 130 valaisinta ja noin 350 lasiesinettä. Tämän kokoelman pohjalta pystytetään näyttely Jyväskylän Alvar Aalto museoon. Se avautuu yleisölle 7.1.2021. |
Aika erikoista, että tässä Helsingissä löydetyssä lasinpalassa on sama kuviointi kuin Pariisissa ostamassani pikkupikarissa. Arvio 1700-luku. Jalkalaatan reuna käännetty yms.
VastaaPoistaOnkohan koristekuviointi ollut aikanaan universaali eli käytössä laajemmin vai olisiko näiden astioiden alkuperä samalla tehtaalla?
VastaaPoistaSen kun tietäisi. Olisi aika sattuma, jos olisivat samasta tehtaasta. Katselin kirjojani, eikä samanlaisia kaiveruksia tullut vastaan. Minäkin pähkäilin pitkään, miksi kuvio Hesarissa näytti tutulta. Aivan sattumalta sitten tulivat nämä Ranskasta hankitut muutamat pikarit katseltua. Ja siinähän oli se,(siis yksi,) miksi näytti tutulta.
VastaaPoistaLähetin kyllä kuvan "ranskalaisesta" lasistani blokin email osoitteeseen, mutta ei ole vielä ilmestynyt.
VastaaPoistaNyt on julkaistu, sorry että kesti - ja kiitos kuvasta.
VastaaPoista