Uusimman Antiikki ja taide –lehden numeron keskellä on joululiite, johon on keskitetty jouluun liittyvien aiheiden käsittely. Lasiakin on lehdessä mukana.
 |
|
Suomen lasimuseossa Riihimäellä on esillä italialaisen lasimuotoilun uudistajan Paolo Venininin tuotantoa. Tuosta näyttelystä on julkaistu kuvia myös tässä blogissa: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2020/06/italian-lasimuotoilun-uudistaja-paolo.html |
 |
|
Helsingin Senaatitorin lähellä Hallituskadulla tehdyistä kaivauksista on löytynyt mm. tämä lasiastian sirpale. |
 |
|
Noin sata vuotta sitten joulukuusien tuominen sisälle yleistyi ja tarvittiin teollisesti valmistettuja kuusenkoristeita, kun aikaisemmin lapset olivat valmistaneet niitä koulussa opettajien johdolla. Kuusijuhlien vietto yleistyi nimenomaan kansakoulunopettajien toimesta. Joulukuusenkoristetehdas K.A. Weiste aloitti 1924. |
 |
|
Vanhat joulukortit ovat keräilykohteita ja niistä myös painetaan uusioversioita. |
 |
|
Himmelin historia Suomessa on pidempi kuin joulukuusen. Niitä on versioitu ja modernisoitu. Nykyään käytetään myös lasia niiden valmistamiseen: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2015/01/lasihimmeli.html |
 |
|
Hämeenlinnalainen keräilijä Markku Seppälä on koonnut niin paljon esineistöä vuosien varrella, että hänellä on jo oma museo: Luolajan maatalousmuseo. |
 |
|
Virpi Suutarin dokumenttielokuvaa Aino ja Alvar Aallosta esitetään parhaillaan elokuvateattereissa. Elokuvassa etusijalla on heidän elämänsä ja parisuhteensa, jonkin verran on arkkitehtuuria, hieman huonekaluja, mutta lasiesineitä ei esitellä. |
 |
|
Pertti Männistön Aalto-kokoelmassa on 535 huonekalua ja detaljia, 130 valaisinta ja noin 350 lasiesinettä. Tämän kokoelman pohjalta pystytetään näyttely Jyväskylän Alvar Aalto museoon. Se avautuu yleisölle 7.1.2021. |
Aika erikoista, että tässä Helsingissä löydetyssä lasinpalassa on sama kuviointi kuin Pariisissa ostamassani pikkupikarissa. Arvio 1700-luku. Jalkalaatan reuna käännetty yms.
VastaaPoistaOnkohan koristekuviointi ollut aikanaan universaali eli käytössä laajemmin vai olisiko näiden astioiden alkuperä samalla tehtaalla?
VastaaPoistaSen kun tietäisi. Olisi aika sattuma, jos olisivat samasta tehtaasta. Katselin kirjojani, eikä samanlaisia kaiveruksia tullut vastaan. Minäkin pähkäilin pitkään, miksi kuvio Hesarissa näytti tutulta. Aivan sattumalta sitten tulivat nämä Ranskasta hankitut muutamat pikarit katseltua. Ja siinähän oli se,(siis yksi,) miksi näytti tutulta.
VastaaPoistaLähetin kyllä kuvan "ranskalaisesta" lasistani blokin email osoitteeseen, mutta ei ole vielä ilmestynyt.
VastaaPoistaNyt on julkaistu, sorry että kesti - ja kiitos kuvasta.
VastaaPoista