Monet teemat toistuvat eri taiteilijoiden teoksissa. Näin on esim. kevyen musiikin saralla, missä silloin
tällöin käydään oikeutta mahdollisesta plagioinnista. Kuvataiteissa ja tekstiili-design´in saralla on myös käyty oikeutta. Tuomiot vaihtelevat
kantajan ja välillä vastaajan eduksi. Lasimuotoilussa harvemmin käydään oikeutta,
mutta lähellä se oli 1950-luvulla, kun Helanderin veljesten Humppilan lasitehtaassa
valmistettiin melkein samanlaisia esineitä kuin Nuutajärven lasitehtaassa
Gunnel Nymanin muotoilemina.
Muoto on hyvin
samanlainen, mutta kokoeroa on.
|
Oheisissa kuvissa toistuu maljakon
pyöreähkön poikkileikkauksen poikkeamana sisäänpäin tehty syvennys, eräänlainen vekki. Samanlaista
teemaa ovat käyttäneet ainakin Vicke Lindstrand 1935, Alvar Aalto 1936, Göran
Hongell 1938 ja Jorma Keränen 1986.
Keräsen Sarita-maljakkoa
valmistettiin
185 ja 220 millimetrin korkuisina.
|
Tästä versiossa Hongellin
maljakosta
hiotut kuplat ovat rykelmissä.
|
Kurkistus maljakon
sisälle.
|
Kuva liittyy Igor Herlerin
artikkeliin Alvar Aallon
lasimuotoilusta Suomalaisen lasin vuosikirjassa 2017.
|
Aallon maljakko on
esitelty
kirjassa ”Alvar Aalto, designer”
|
Iittalan kuvastossa Sarita on uutuutena vuonna 1988, mutta valmistushan on voinut alkaa jo 1987.
VastaaPoistaJa muotoilijan nimi on Jorma Keränen, vaikka vuoden 1987 kuvastossa nimi on muodossa Jorma Kalervo (vrt. Jorma Unto Kalervo Keränen)
Kiitos huomiosta; kuvatekstissä Keräsen nimi oli väärin kirjoitettu, vaikka varsinaisessa tekstissä oli oikein. Nyt on kuvatekstikin korjattu.
VastaaPoistaTuo tuotannon aloittamisvuosi 1987 on peräisin Iittalan 125-vuotisjuhlakirjasta.