Suomen lasimuseon ystävät
ry:n jäseniä Nuutajärven
lasimuseo Prykärissä pari viikkoa siiten.
|
Lasinkeräilijöiden kesäkausi alkoi lauantaina 9.6. Lasi- ja keräilytapahtumassa Suomen lasimuseon pihalla Riihimäellä ja se päättyy huomenna lauantaina 25.8. Lasivitriini-tapahtumassa Nuutajärven lasikylässä. Nuutajärven lasimuseo Prykärissä on esinetunnistusta ja siellä voi tutustua paikallisen tehtaan tuotannon historiaan. Siitähän on tänä vuonna tullut kuluneeksi 225 vuotta, kun lasitehdas perustettiin Nuutajärvelle.
Museossa voi tutustua myös
1800-luvun puolivälin filigraaniesineisiin, joista tehdas tuli tunnetuksi myös
ulkomailla. Viime syksynä Suomen lasimuseossa oli esillä Kiehtova kierre –näyttely,
joka esitteli suomalaisen filigraanilasin historiaa.
Nemokustannuksen julkaiseman
Marja-Leena Salon Kiehtova kierre
–kirjan kansi.
|
Näyttelyn yhteydessä
julkaistiin Marja-Leena Salon kirjoittama Kiehtova kierre –kirja, jossa tuota
suomalaisen filigraanilasin historiaa ja nykyisyyttä esitellään. Salon kirjassa
tämän filigraanilasin valmistuksen historia on kirjoitettu lomittain nuoren
polven nuutajärveläisen lasimuotoilijan, Gina Salariksen, henkilötarinan
kanssa. Mutkien kautta tarinassa Salaris päätyy muotoilemaan filigraanilasisen
valaisimen, joita valmistetaan Nuutajärvellä Lasikomppanian hytissä.
Nuutajärvi, Bredgem ja Franck, noihin kolmeen nimeen kiteytyy suomalaisen filigraanilasin historia, mutta ei se siihen pysähtynyt: Salo kuvaa kirjassaan kuinka varovasti muut taiteilijat uskalsivat ryhtyä käyttämään filigraania Nuutajärvellä 1970-luvulla. Aluksi filigraani oli Franckin yksinoikeus, poikkeuksena Toini Muonan muotoilemat esineet 1960-luvun alussa. Vasta Björn Weckströmin kuvia kumartamaton asenne vapautti tuon tekniikan kaikkien käyttöön 1970-luvun lopulla.
Kiehtova kierre –kirjan kuvissa
Nuutajärven lasi-
tehtaan ensimmäisen kultakauden filigraaniesineitä.
|
Vajaa puolet kirjan
sivumäärästä on käytetty Franckin jälkeen filigraanilasia Suomessa tehneiden
muotoilijoiden ja lasinpuhaltajien haastatteluihin. Tämä osuus antaa hyvän kokonaiskäsityksen
siitä miten laaja ja moninainen on filigraanitekniikan osaaminen ja käyttö
suomalaisen studiolasin piirissä. Kari Alakosken osuudessa käy ilmi miten
Nuutajärven lasitehdas panosti vielä 1990-luvulla suomalaisten lasintekijöiden
ammattitaidon parantamiseen järjestämällä italialaistyöpajoja kahdeksan kertaa.
Nuutajärven lasitehtaan
osuus on kirjassa luonnollisesti keskeinen, mutta kirjassa kerrotaan myös miten
Nuutajärvellä opittua filigraanilasiosaamista Helanderin veljekset veivät omaan
tehtaaseensa Humppilaan, kun Riihimäelle osaaminen tuli Tereschatoff´in
lasinpuhaltajaveljesten mukana Pietarista. Riihimäellä filigraaniesineitä
valmistettiin muutaman vuoden 1930-luvun alkupuolella.
Marja-Leena Salon Kiehtova
kierre -kirjan kuvissa
valmistuu Gina Salariksen muotoilema valaisin
Lasikomppanian
hytissä Nuutajärvellä.
|
Marja-Leena Salon kirja
Kiehtova kierre – filigraanilasi Suomessa ilmestyi syksyllä 2017 Suomen
lasimuseossa esillä olleen näyttelyn kanssa samaan aikaan. Se on tarpeellinen
lisä vähänlukuisessa suomalaista lasituotantoa esittelevien kirjojen joukossa.
Filigraanilasin tekniikan esittelyn lisäksi kirja kertoo mielenkiintoisesti
Nuutajärven lasitehtaan vierastyövoiman merkityksestä, mikä kuvaa laajemminkin
suomalaisen lasiteollisuuden kehitysvaiheita.
Lisää Lasivitriini-tapahtumasta:
http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/08/nuutajarven-lasivitiini-tapahtuma.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti