lauantai 5. elokuuta 2017

Aurinkoinen Rompepäivä Loimaalla




Laatulasia oli myös tarjolla Loimaan Rompepäivillä.
 
Ilmeisesti mahdollisen sateen pelko sai aikaan sen, että Loimaan rompetapahtumassa oli jonkin verran tyhjiä myyntipaikkoja ja aamulla asiakkaitakin oli tavallista vähemmän. Puoleenpäivään mennessä ihmiset vakuuttuivat siitä, että auringonpaiste jatkuu, eikä sadetta tule – niinpä puolenpäivän aikaan tuli se yleisöryntäys, joka yleensä on jo aamupäivällä.

Myytävän tavaran valikoima vaihteli huippudesignista ihan romppeisiin. Lasiesineitäkin oli mukavasti esillä myyntipöydillä. Suurin osa oli 1960 – 70-lukujen tuotantoa, mutta vanhempaakin lasia näkyi jonkin verran.

Kahvia ja purtavaa oli tarjolla eri puolilla tapahtuma-aluetta, samoin Bajamajoja. Kun tapahtumassa vierailee useita tuhansia kävijöitä, niin sillä on merkityksensä, että huolto pelaa.

Rompetapahtuma näkyi aikaisempaa runsaammin myös Loimaan keskustassa. Torilla oli ohjelmaa ja monessa liikkeessä Rompepäivä-tarjouksia.


Auringonnousun aikaan myyjät asettelivat vielä
tavaroita, kun ensimmäiset asiakkaat tulivat jo
aarteita etsimään.


Jotkut olivat laittaneet esineet pöydälle
iltamyöhällä ja peitelleet ne yöksi.


Vähitellen asiakkaita alkoi saapua.


Monella myyjällä sortimentti oli laaja.


Iittalan maljakoita.


Kirveenvarsia, autonovia, vanha moottoripyörä jne.

Militariaan liittyvillä esineillä on paljon keräilijöitä.



Punainen puristelasimalja loisti aamuauringossa,
mutta tuo Riihimäen Lasin tarra…


Turku-Tampere –radan yli johtava silta takana.
Loimaan rautatieaseman vanha vesitorni näkyy myös.

Runsaasti vanhoja pakkauksia, mutta
Pyynikin mainos oli uudelleenpainatus.


Forssalaisen Vanhat Roinat –liikkeen osastoa.


Tällä pöydällä oli tapahtuman laajin laatulasin
valikoima, myös Kupittaan tuotteita oli tarjolla.
 

Näillä maalatuilla kuvilla varustettuja karahveja
näkee myytävänä silloin tällöin, mutta tällaiset
taskumatit ovat harvinaisia.


Tavanomaista rompetorin tavaratarjontaa.



Michelin-ukkoja ei näe enää kuorma-autojen
ulkokoristeina, mutta keräilijöiden kotona kylläkin.


Kesäboolin tarjoiluun.


Riihimäen Lasin valmistamia tarjoiluastioita,
etummainen kirjokoristeltu versio on harvinainen.
 


Kumelan sarvituoppeja ja muuta värikästä.


Oikean reunan pullomaljakko oli Gallén
signeerauksella varustettu.


Auringon noustua ylös alkoi asiakkaita tulla enemmän.


Myyntiosaston takimmaisella pöydällä
oli laadukasta tavaraa.


Mm. Franckin, Aallon, Wirkkalan, Sarpanevan,
Toikan ja Okkolinin muotoilemia esineitä.
 

Yllättävä esine Loimaan Rompepäivillä:
Tapio Wirkkalan suunnittelema hopealautanen,
jonka Tillander on valmistanut 1950-luvulla.


Karhulan valmistamia kulmikkaita whisky-pulloja.


Pikkuisella Brummerilla iso hinta.


Myyntiartikkelit voi panna esille näinkin.


Lasia pitkällä pöydällä.



1960-luvun alkupuolella tehtiin jonkin verran
mainossinkkuja, joihin oli usein prässätty
ääniraidat vain toiselle puolelle.



Puolen päivän tienoilla Rompetorilla oli jo kuhinaa.
 
 

Kun ihmiset olivat vakuuttuneet auringonpaisteen
jatkumisesta, niin Loimaan Rompepäiville saapui
väkeä takavuosien tapaan.


Välillä kun pistäytyi istumaan ja tankkaamaan,
niin jaksoi taas kiertää.


Aulikki ja Juhani Teron osastoa etualalla.


Tummat pilvet kiersivät Loimaan rompepäivät. Radan
toisella puolella näkyy, kuinka tapahtuma jatkui kävely-
kaduksi päivän ajaksi muutetulla Vesikoskenkadulla.


Tästä tulevat päivämäärät muistiin tai ainahan Rompe-
päivät vietetään elokuun ensimmäisenä lauantaina.

3 kommenttia:

  1. Puristelasinkeräilijä6. elokuuta 2017 klo 11.34

    Kyllä se punainen "venemalja" on ollut Riihimäen mallistossa (tuotenumero 5368). Tarra on tosin mallin ikään ja kuvastoissa esiintymiseen nähden uudempi, mutta voisiko olla niin, että tuotakin puristelasimallia ollaan valmistettu uustuotantona 50-60-luvulla ? Silloin väri ja tarra passaisi tuohon malliin. Mutta kieltämättä tarran paikka on hieman hassu, mikäli se on siinä ollut alkujaan.

    VastaaPoista
  2. Tuo tarraversio on tullut käyttöön 1960-luvun puolivälissä. Outoa, että se on tuossa kohdassa säilynyt uudenkiiltävänä. Näitä Riihimäen Lasin merkkejä kulkeutui tehtaan lopettamisen jälkeen riihimäkeläisille kirpputoreille reiluja määriä, joten niiden todistusvoima on aika heikko. Ilmeisesti myös Iittalan ja Nuutajärven liimattavia merkkejä on kulkeutunut ulos tehtaan portista rulla- ja arkkitavarana.

    VastaaPoista
  3. Se että se olisi pesussa siirtynyt tuonne tuossa kunnossa on tosiaan melko epätodennäköistä. Olisi nyt edes länttässyt pohjaan... Ehkä myyjä on halunnut korostaa että kyseessä tosiaan On Riihimäen lasia eikä sinällään näe tarran liimaamisessa haittaa. Minusta tuo näyttää kuitenkin tökeröltä.

    VastaaPoista