Ajankohtainen sokerijuurikas-sokerikko

Oheisen sokerikon on antanut Itä-Suomen Raakasokeri Oy ansioituneelle sokerijuurikkaan viljelijälle. Kristallisen esineen on tiettävästi valmistunut Riihimäen lasi. Toisella puolella on teksti ”Tunnustuspalkinto sokerijuurikkaan viljelyssä saavutetusta taidosta” sekä IRO:n logo eli juurikkaan kuva ja teksti IRO. Toisella puolella on kuva miehestä, joka muokkaa maata hevosen vetämällä työkoneella ja hevosta taluttaa toinen mies.

Värittömästä kristallista valmistettu sokerikko, jossa on Itä-Suomen Raakasokeri Oy:n logo ja palkinnon antamisperusteen teksti.

”Tunnustuspalkinto sokerijuurikkaan viljelyssä saavutetusta taidosta” sekä IRO:n logo, jossa on teksti IRO ja juurikkaan kuva.

Sokerikon toisella puolella on kuva miehestä, joka muokkaa maata hevosen vetämällä työkoneella ja hevosta taluttaa toinen mies. Mikähän on tuo maatalouskone nimeltään ? Kylvetäänkö kuvassa sokerijuurikkaan eli jurtin siemeniä ?

Eilen ja tänään sovittiin Brysselissä EU:n maatalousuudistuksesta ja yhtenä aiheena oli sokerijuurikkaalle Suomessa maksettava tuki sekä tuotantokiintiö. Tällä hetkellä Suomen sokerijuurikaskiintiö on noin 81.000 tonnia, mikä kattaa noin kolmanneksen maamme sokerin tarpeesta. Sokerijuurikasta viljellään enää noin 1000:lla maatilalla, kun tiloja oli enimmillään noin 34.000 vuonna 1964. Suomessa on viljelty noin 100 vuotta sokerijuurikasta. Ensimmäinen merkittävä sokerijuurikasta hyödyntävä tehdas rakennettiin Saloon vuona 1918. Tehtaita on ollut 14, mutta enää sokerijuurikasta käytetään raaka-aineena vain Säkylän tehtaalla. Kirkkonummen Kantvikissa toimii myös sokeritehdas, mutta se käyttää raaka-aineenaan maahantuotua ruokaraakasokeria. Vielä 1970-luvun alussa oli lisäksi tehtaat Turengissa, Kotkassa, Salossa ja Vaasassa. Silloin sokerijuurikaspeltojen harventaminen oli monen maaseudulla asuneen koululaisen ensimmäinen kesätyöpesti. Nyt tehtyjen EU-päätösten valossa sokerijuurikkaan tulevaisuus Suomessa vuoden 2017 jälkeen on vähintäänkin kyseenalainen.

Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy eli IRO perustettiin 1934 vuoksenjokilaaksolaisten juurikkaan viljelijöiden ja Suomen Sokeri Oy:n yhteishankkeena. Antrean sokeritehdas aloitti 1938 ja sieltä raakasokeri lähetettiin jatkojalostettavaksi Kotkan tehtaalle. Toisen maailmansodan rauhassa toimintakuntoinen tehdas jäi Neuvostoliitolle. Yhtiö herätettiin henkiin 1950-luvulla, kun juurikkaan viljely lisääntyi. Yhtiö perusti Kotkaan Kyminlinnan tehtaan, joka valmisti ns. paksumehua, joka vietiin jatkojalostettavaksi Suomen Sokerin Kotkan tehtaalle. IRO:n tehdas valmisti myös viherjauhoa, kuivasi rehuperunaa ja pakkasi ruokaperunaa myyntiin. 1970-luvun alussa sokeriteollisuuden globaali rationalisointi johti tehtaan sulkemiseen ja viljelysopimukset siirtyivät Turengin sokeritehtaalle. Yhtiö fuusioitiin Suomen Sokeriin ja IRO:n nimi poistui kaupparekisteristä 1973.

Vanhojen lasiesineiden alkuperää ja tarkoitusta selvittäessään oppii paljon muutakin Suomen historiasta kuin vain lasin valmistuksen historiaa.