Papukaijat leikkokukkien pidikkeinä

Edellisessä julkaisussa esiintyneet papukaijat on laitettu laakeaan maljaan, jonka pohjalle on laitettu sen verran vettä, että se on ulottunut papukaijan alla olevan häkin alareunaan asti. Sitten esineen alaosassa oleviin reikiin on laitettu leikkokukkia. Kaikki kukat eivät tarvitse runsasta ja syvää vettä maljakossa, vaan niille riittää, kun ne saavat vettä kukkavarren leikkauspinnan kautta. Ilmeisesti kaikki suomalaiset lasitehtaat valmistivat lasiesineitä tällaiseen käyttötarkoitukseen 1930- ja 40-luvuilla. Nämä papukaijat ovat Riihimäen lasitehtaan valmistamia.
Samaan käyttötarkoitukseen valmistettiin myös keramiikkaesineitä, ainakin Kupittaan Savi on valmistanut suuren joukon erilaisia eläinhahmoja, joiden jalkaosassa on paikat leikkokukille. Yleisimpiä ovat erilaiset kaurishahmot.

Kuva-arvoitus: mitä nämä ovat ?

Vastaus huomenna tässä blogissa.

Lapissa satoi eilen lunta – hirvenhiihtäjämalja esiin

Lehtikuvien mukaan Lapissa satoi eilen lunta tai räntää, joten on sopiva aika kaivaa esiin Erkki Käpin hioma maljakko, jossa on kovin suomalaiskansallinen aihe: hirvenhiihto.

Tässä blogissa on julkaistu kuva Göran Hongellin hirvenhiihtäjä-maljasta 4.5. Tai kun eläinhahmoa katsoo tarkemmin niin, ehkä se kuitenkin on peura. Hiljattain suomenkielen lautakunta muutti eräiden eläinlajien nimiä ja nyt ei muistu että pitäisikö tuota eläintä nykyään sanoa peuraksi vai kauriiksi ?

Hongell ja Jungell Karhulasta

Göran Hongell alkoi tehdä muotoilijan töitä Karhulan lasitehtaalle 1930-luvun alkupuolella ja Rikhard Jungell aloitti samalla tehtaalla oppipoikana jo 1910-luvulla. Jungellista julkaistiin pari kuvaa tässä blogissa 1.2.2012. Jossain yhteyksissä hänen etunimensä on kirjoitettu muodossa Richard.

Jungell eteni hiojamestariksi ja hioi mm. Hongellin suunnittelemia esineitä. 1930-luvulla Jungell työskenteli myös muotoilijana. Monet Jungellin muotoilemat esineet ovat hyvin samanlaisia kuin Hongellin muotoilemat. Vaikuttiko Hongellin esimerkki niin voimakkaasti vai tapahtuiko vaikutusta toisinpäin, kukapa tietäisi. Ulkomaiset esikuvat vaikuttivat varmasti molempiin; mm. tshekkiläisen Moserin tehtaan ja ruotsalaisen Orreforssin tehtaan aikaisemmin valmistamissa esineissä on nähtävissä paljon samoja muotoja ja samaa tyyliä kuin Karhulassa valmistetuissa esineissä.

Göran Hongellin muotoilema ja Karhulan lasitehtaan valmistama kristallimaljakko

Rikhard Jungellin muotoilemia ja Karhulan lasitehtaan valmistamia kristallimaljoja.

Klubi-tupakan mainosesineestä keräilykohteeksi

Kuvanveistäjä Gunnar Finne suunnitteli tupakkatehdas Rettigille Klubi-savukkeiden mainosesineen, jota moni pitää tuhkakuppina, mutta varsinaisesti se on savukkeiden tarjoilumalja. Esineessä on hyvin veistokselliset ihmishahmot ja itse astiakin on jylhän kaunis. Esineessä on Rettig- ja Klubi-sanojen lisäksi muotoilijan nimi näkyvissä, mikä oli silloin vuonna 1932 hyvin harvinaista puristelasiesineessä ja on sitä vieläkin. Karhulan lasin nimi on paljon vaatimattomimmin kirjaimin esineen pohjassa.

Gunnar Finne oli kuvanveistäjä ja teki myös kirkkoihin lasimaalauksia, mutta hänen lasiesineiden tuotannosta ei tunneta oikeastaan kuin tuo savukemalja, vaikka hän on kyllä suunnitellut muutakin. Bukowskin huutokaupassa marraskuussa 2010 myytiin hänen suunnittelemansa upea cocktail-astiasto.

Rionruskea, savunharmaa ja azurinsininen Klubi-malja, jonka alareunassa lukee RETTIG ja toisessa kohdassa pienemmin kirjaimin FINNE 32.

Voimakkaasti tyylitellyt mies- ja naishahmot tupakoivat.

Maljan pohjassa on lasitehtaan nimi: KARHULA.

Jokaisen tuotantoerän lasimassa ei ole ollut täysin saman väristä kuin muissa; vasemmalla on kaksi erilaista ruskea sävyä ja oikealla kaksi erilaista sinisen sävyä.

Bukowskilla on myyty marraskuussa 2010 harvinainen Finnen muotoilema cocktail-astiasto. Kuvaruutukaappaus: www.bukowskis.com.

Gunilla Jungin malja Pariisin maailmannäyttelyyn

Gunilla Jung muotoili joukon lasiesineitä, jotka Karhulan lasitehdas vei Pariisin maailmanäyttelyyn 1937. Oheinen malja on tunnetuin hänen muotoilemistaan lasiesineistä. Sitä on valmistettu ainakin värittömästä, sinisestä ja savunharmaasta lasista. Niitä on koristeltu kaiverruksin. Kyseistä maljaa näkee silloin tällöin myytävän Göran Hongellin nimellä. Jostain syystä on olemassa useita kappaleita, jotka tosiaan on signeerattu GH – Karhula eli Hongellin nimikirjaimilla. Pohjassahan pitäisi olla GJ – Karhula. Oheisista esineistä tuo savunharmaa on signeerattu GH. Ebay:ssakin on tällä hetkellä myynnissä tällainen GH -signeerattu versio USA:ssa, siitä on tuo keltasävyinen kuva alimpana:

 http://www.ebay.com/itm/AWESOME-GH-KARHULA-SCANDANAVIAN-ART-GLASS-COMPOTE-VERY-RARE-A-WONDERFUL-FIND?item=190693675872&cmd=ViewItem&_trksid=p5197.m7&_trkparms=algo%3DLVI%26itu%3DUCI%26otn%3D3%26po%3DLVI%26ps%3D63%26clkid%3D176203256391635286.

Etualalla olevat Gunilla Jungin muotoilemat maljat on koristeltu kaiverruksin.

Tässä näkyy tuo ornamenttinä kiertävä koristekuvio.

Etualalla olevan savunharmaan pohjassa oleva signeeraus seuraavassa kuvassa.

Aidolta näyttävä signeeraus lienee vanhempi kuin viime aikoina dremel -poralla tehdyt väärennökset.

Vääksyssä antiikkimessut tulevana viikonloppuna

Keräilykuume järjestää Antiikki- ja keräilymessut 30.6.-1.7. Vääksyn urheilutalossa, joka sijaitsee koulukeskuksessa. Vääksy on Asikkalan kunnan keskustaajama.

Näytteilleasettajien osastoilla antiikkia, keräilykohteita, designia, vintagea, ym. wanhaa ja nostalgista: lasia, posliinia, rahoja, kunniamerkkejä, kirjoja, postikortteja ja - merkkejä, hopeaa, koruja, kelloja, kultaa, perinnetekstiilejä, käsitöitä, militariaa, taidetta, kalusteita, valaisimia, jne.

Paikalla on rahojen ja postikorttien arviointipisteet, sekä entisöintineuvontaa ja työnäytöksiä.
 

Lisätiedot: www.kerailykuume.fi

Ohessa kuvia kesän 2010  Vääksyn antiikkimessuilta:

Torstain iltatorit jatkuvat Salossa

Salossa on järjestetty jo 30 vuotta iltatoritapahtumia ja ne ovat todella tutustumisen arvoisia. Jo päivällä toriaikana on Salon torilla torstaisin runsaasti kauppiaita, jotka myyvät vanhoja esineitä. Ainakin juhannuksen aatonaattona oli tarjolla laaja valikoima vanhoja lasiesineitä. Klo 15 jälkeen pääsevät kirpputorikauppiaat kadunvarsipaikoilleen ja virallisesti kaupanteko alkaa klo 16. Viime torstaina juhannuksen läheisyys vaikutti jo vähentävästi sekä kauppiaiden että asiakkaiden määrään. Klo 18 alkaen torilla on artistivieras, joten kaupanteon lisäksi on myös muuta ohjelmaa, niin kuin hyvässä kesätapahtumassa pitää ollakin. Kesän esiintyjälista ja muut tiedot löytyvät netistä: www.suvisalo.net

Salon kauppatorilla on torstaisin jo torikaupan aikana vanhoja lasiesineitä myytävänä. Moneen makuun sopivia esineitä, joskin pääpaino on 1960- ja 70-lukujen värilasissa.

Joki jakaa Salon keskustan kahtia; itärannalla on kauppatori ja länsirannalla on torstai-iltaisin kirpputorialue. Joen yli pääsee kävelysiltaa pitkin.

Vihreä kermakko ja sokerikko ovat ilmeisesti Kumelan valmistamia ja savunruskea pari on Karhulan lasitehtaan tuotantoa.

Juhannustarvikkeita ?

Alkoholi on kuulunut suomalaiseen juhannuksen viettoon melko kiinteästi. Ohessa ajankohtaan sopivasti kaksi Karhulan lasitehtaan pulloa.

Maalaaminen oli aikanaan yleinen tapa lasiesineiden koristelussa. Karhulassa ja Iittalassa tehtiin paljon tällaisia pulloja 1930 ja 1940-luvulla. Ensimmäiset kukkopullot tehtiin vuonna 1929 työnantajainliiton kokouksen osanottajille. 100-vuotta Karhulan lasia -kirjan mukaan pulloja maalannut Vieno Lahtio on kertonut, että kärpänen oli lähes pakollinen pullossa.

Pullon kaikki sivut on koristeltu maalatuilla kuviolla ja nupissakin on koristelut.

Tästäkin pullosta löytyy tuo kärpäsen kuva ja teksti kertoo pullon valmistuneen helmikuussa 1946.

Tämä on Karhulan taskumatti. Vastaavanlaisia esineitä on valmistettu myös ainakin Iittalassa ja Viialassa. Pullon pohjassa on tehtaan nimi.

Toivottavasti kovin monen lasinkeräilijän kunto ei tänä juhannuksena ole ollut samanlainen kuin taskumatin kylkeen maalatulla herralla.

Iittalan lasimäellä suomalaisen lasin helmiä

Iittalan lasitehtaan tehtaanmyymälän vieressä on Iittalan lasimuseo, joka on nykyään Designmuseon sivutoimipiste kuten Nuutajärven lasimuseokin. Aikanaan nämä olivat kyseisten lasitehtaiden ylläpitämiä paikallisia museoita. Karhulasta oma lasimuseo on jo lopetettu, kuten lasitehdaskin. Riihimäellä taas sijaitsee Suomen lasimuseo.

Tällä hetkellä Iittalan lasimuseossa esillä olevan perusnäyttelyn nimi on suomalaisen lasin helmiä, joka käsittelee Iittalan tuotantoa 1800-luvun lopulta 2000-luvulle. Museon vaihtuvana teemanäyttelynä on tällä hetkellä "Presidentin lasit" näyttely, jossa on esillä tasavalln presidentin Mäntyniemen virka-asunnossa käytössä oleva astiasto. Museon yläkerrassa on esillä mm. Toikan lintuja.

Kesäaikana Iittalan lasimuseo järjestää ilmaisia tehdaskäyntejä arkisin klo 11 ja 15. Parhaana matkailusesonkina 30.6. - 12.8. tehdaskäyntejä järjestetään päivittäin.


Lisää netissä: www.iittalanlasimaki.fi

Tulevaisuuden rakentajat –näyttely Designmuseossa

Designmuseon kesänäyttely esittelee suomalaista muotoilua vuosilta 1945 – 1967 ja se sukeltaa Suomen kiehtovaan lähihistoriaan ja muotoilun kultakauteen. Kesänäyttely tarkastelee miten Suomi nousi toisen maailmansodan taloudellisesta ahdingosta yhdeksi maailman merkittävimmistä muotoilumaista.

Näyttely kertoo, miten muotoilu ja arkkitehtuuri vaikuttivat jälleenrakentamiseen, mitkä olivat ajan haasteet ja mikä vaikutus muotoilulla oli suomalaiseen kansallishenkeen, yhteiskuntaan ja taloudelliseen kehitykseen. Tulevaisuuden rakentajat -näyttely avaa yleisölle paitsi kulta-ajan muotoilun tärkeät ikonit, myös mittavaan kansainvälisen maineeseen vaikuttaneet ilmiöt, taustat sekä vähemmän tunnetut tekijät. Näyttely valottaa hyvän maun kasvatusta ja muotoilun mediapromootiota, sekä teollisuuden ja koneistumisen vaikutusta muotoiluun ja sitä kautta kotoiseen arkeen. 1950-luvulla muotoilu oli kansallisesti lähes olympialaisiin vertautuva kilpailulaji. 1960-luvulle tultaessa nousivat heräävän kriittisyyden lisäksi uudet materiaalit ja teknologiat, joihin pohjautui muun muassa muovin ja räiskyvien värien iloinen pop-kulttuuri.

Näyttely on esillä 23.9. asti ja aukioloajat löytävät netistä: www.designmuseum.fi

Timo Sarpanevan Iittalalle 1951 suunnittelemat Hiidennyrkki ja Hiidenkehto.

Kuva Rauno Träskelin /  Designmuseo.

Tapio Wirkkalan Iittalalle vuonna 1946 suunnittelema Kanttarelli.

Kuva Rauno Träskelin / Designmuseo.

Gunnel Nymanin teoksia esillä Juuan Kivikeskuksessa

Suomen Kivikeskus sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuan kunnassa ja siellä on toukokuussa avautunut uusi näyttely nimeltä Muotoilun uranuurtajat. Esillä on Gunnel Nymanin ja Toini Muonan töitä. Esineet ovat Kyösti Kakkosen kokoelmista, joista aikaisemmin on ollut esillä Kaj Franckin lasiesineitä Suomen lasimuseossa.

Esillä on yhteensä noin 80 esinettä. Nymanin lasiesineet ja Muonan keramiikkaesineet ovat vaikuttaneet olennaisesti suomalaisen muotoilun kehitykseen ja kansainvälistymiseen.

Näyttelyn järjestäjänä toimii Suomen Kivitutkimussäätiö ja taustaorganisaationa Tulikivi Oyj. Näyttely on esillä 31.8.2012 asti.

Näyttelyn aukioloajat löytyvät netistä:

http://tulikivi.fi/uutiset/Uudistettu_kesanayttely_avataan_Kivikeskuksessa

Näyttelystä muualla netissä:

http://visitkarelia.fi/news/Muotoilun-uranuurtajat-Suomen-Kivikeskuksessa/atwzq0yf/4574af51-43b0-483c-8be2-c079f41781ad

http://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kulttuuri/item/7132-muotoilun-uranuurtajat-kivikylassa-kuvagalleria?tmpl=component&print=1

http://www.juuka.fi/index.cfm?ID=585

Kyösti Kakkonen Toini Muonan teoksia ihailemassa. Kuvaruutukaappaus: www.karjalainen.fi, kuvaaja Esa Nevalainen. Lisää kuvia näyttelystä yllä olevasta Karjalainen -lehden linkistä.

Porvoossa antiikkimessut jatkuvat tänään

Porvoon Kokonhallissa jatkuvat Antiikki-, taide- ja keräilymessut tänään toista päivää. Laatumessujen järjestämässä tapahtumassa on noin 35 myyjää paikalla ja vanhoja lasiesineitäkin on runsaasti tarjolla. Ohessa kuvia tapahtumasta.

Kokonhallissa oli mukavasti kuhinaa. Toivottavasti nämä Porvoon antiikkimessut palaavat messukalenteriin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Aimo Okkolinin kristallia ja Göran Hongellin säde-sarjan maljoja.

Riihimäen lasin puristelasista valmistettu jääkarhumaljojen kaunis pari.

Ajan-Muiston osasto oli paraatipaikalla heti sisäänkäynnin vieressä.

Ajan-Muiston osastolla oli tapahtuman ehkä harvinaisin esine: suurmieslasi Mannerheimin kuvalla. Hieno oli hintakin: 2500 euroa.

Runsaasti sinisiä lasiesineitä.

Oiva Toikan taidelasia.

Punaisia esineitä Riihimäeltä ja Nuutajärveltä.

Eräs lasinkeräilijä käänsi karahvia tarkastellakseen esineen pohjaa ja sai kätensä märäksi konjakista. Hyvässä käytössä karahvi on siis ollut. Episodin jälkeen pöydälle ilmestyi tuo varoittava teksti.

Tolkontiikin hyllykkö oli keskellä salia.

Näitä Karhulan säilöntäastioita ei ole käyetty kovin paljoa, kun niissä on säilyneet vielä alkuperäiset liimamerkit.