Tervehdys 121 vuoden takaa - Runebergin Kielolautanen

 

Kuva 1: Runebergin kielolautanen, D = 150 mm. reunakorkeus = 19 mm. Reunusta koristaa kaksitoista kukkivaa kieloa. Runebergin lempikukasta tuli myöhemmin, Suomen 50-vuotispäivänä vuonna 1967, kansalliskukka.

Vuonna 1904 Iittala julkaisi Runebergin muistolle juomalasin. Alfred Gustafssonin kaivertamassa muotissa on tarkka päiväys 25.7.1904. Muistoasetti jossa on Runebergin reliefikuva keskellä ja reunuksessa laakeriseppele tuli markkinoille seuraavana vuonna. Esineet on kuvattu Iittalan kuvastossa 1913, jossa myös muita uusia lautasmalleja kuten Imatra-asetti oli esillä. Hieman ihmetystä on aiheuttanut se miksi Runebergin muistolasit eivät valmistunut ennen 5.2.1904 jolloin vietettiin Runebergin syntymän 100-vuotisjuhlaa.

Yllä kuvattu Runebergin Kielolautasessa on tarkka päiväys ”1804 5/2 1904” jota voi tulkita niin, että sen tarkoitus oli olla markkinoilla juhlapäivänä. Se olisi edellyttänyt muotin valmistumista viimeistään vuoden 1904 alussa. Kuvastossa 1913 on edelleen mukana kaikki edellisen kuvaston (1892) asetit ja lisäksi joukko uusia malleja, mutta Runebergin Kieloasetti loistaa poissaolollaan. Missään muuallakaan asetista ei löydy dokumentoitua tietoa. Kaikki viittaa siihen, että sen elinkaari on jäänyt jostakin syystä erittäin lyhyeksi jopa niin, että korvaava Seppelemalli on valmistunut jo seuraavana vuonna.

Kuva 2:  Runebergin Seppelelautanen on kahdesta Runebergin muistolautasesta se yleisempi, D = 154 mm, reunakorkeus = 18 mm.

Runebergin Kieloasetti on syvä lautanen aivan niin kuin Iittalan Imatra-lautanenkin. Molempien halkaisija on 150 mm ja muotokielessä löytyy yhtäläisyyksiä. Keräilijöiden keskuudessa on esitetty arvio, että rikkoutunut Kieloasettimuotti olisi voitu käyttää Imatra-muotin aihiona. Monet lasitehtaat uusiokäyttivät lievästi rikkoutuneita muotteja tai muokkasivat koristekuvioita. Teoreettinen muottianalyysi antaa vahvistuksen sille, että Kielomuotin kaikissa osissa olisi ollut sopivasti työstövaraa Imatra-muotin tekemiselle. Teoria jää kuitenkin arvailun asteelle koska kummankaan lautasen ilmestymisajankohdasta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Ei voi myöskään täysin poissulkea mahdollisuutta, että rikkoutunut muotti olisi käytetty Seppeleversion aihiona.

Runebergin muistolasit on käsitelty yksityiskohtaisesti mm. Vaakuna- ja suurmieslasikirjassa. Kirjaprojektin aikana kirjoittajat yrittivät sukeltaa mahdollisimman syvälle kaikkiin saatavilla oleviin tiedon lähteisiin, mutta mitään vihjettä Runebergin Kieloasetin olemassaolosta ei missään tullut ilmi. Useiden keräily-vuosikymmenten aikana on uusia odottamattomia löytöjä sattunut kohdalle, mutta tämän lautasen ilmestys oli kyllä melkoinen yllätys. Erittäin mielenkiintoinen löytö Runebergin Kielolautanen joka tapauksessa on. Ajan myötä lautasia varmaankin ilmaantuu lisää ja toivotaan että jostakin arkistojen kätköistä tulevaisuudessa löytyy konkreettista tietoa myös valmistukseen liittyen. Jos jollakin blogin lukijalla on samanlainen asetti tai siihen liittyvää tietoa niin mielellään saa kommentoida.

Hyvää Runebergin päivää kaikille!

Teksti ja kuvat: Roger Peltonen, jolle isot kiitokset.

Kuva 3: Runebergin muistolautasten molemmat versiot.