Vanha keilapullo

 

Vanha keilapullo, jossa on massaleimoina tekstit Limonade ja Salenius. 

Blogin lukija lähetti kaksi kuvaa löytämästään pullosta, joka lienee 1800-luvun lopulta. Sen toisella puolella on muotista tullut pystysuora teksti ”LIMONADE” ja toisella puolella lukee ”SALENIUS”. Reilut sata vuotta sitten tällaisia käyttivät useat kivennäisveden ja virvoitusjuomien valmistajat. Tunnetuin on keilapullo, jossa lukee toisella puolella HARTWALL ja toisella puolella SELTERS. Seltterivesi on sama asia kuin kivennäisvesi. Nimi tulee siitä, että Saksassa Selterin alueella oli lähteitä, joista saatiin kivennäispitoista vettä. Nykyäänhän kivennäisaineet lisätään vesijohto- tai kaivoveteen, kun valmistetaan kivennäisvettä.

Markku Annilan mainiossa kirjassa Vanhat lasini on kuva, jossa on tuo vanha Hartwallin pullo sekä toinen, joka on vesitehtailija Sundbäckin tilaama, lähes samanlainen, pullo. Kirjassa mainitaan, että Iittalan lasitehdas valmisti pulloja Sundbäckille, mutta Hartwallin pullon tekijää ei mainita. Useat lasitehtaat valmistivat tällaisia pulloja tilaajan nimen kera, muun muassa Ariman lasitehdas Pusulassa Uudellamaalla.

Kivennäisvesitehdas E.W. Salenius on toiminut Helsingin Iso Roobertinkatu 52:ssa. Yritys toimi 1884 - 1943, mutta ei löytynyt tietoa oliko osoite koko ajan sama. Ilmeisesti yritys valmisti myös limonadeja, mehua ja olutta.

Hartwall teetti 150-vuotisjuhlaansa liittyen vanhan keilapullon näköisversioita uustuotantona vuonna 1986. Sen erottaa aidosta vanhasta mm. lasin laadusta sekä siitä, että sen pohjassa lukee Hartwall 1836-1986.

Tämä oheinen pullo löytyi Aino Acktén huvilan läheisestä metsiköstä Helsingissä. Pullo oli mullan alla ja täynnä juuria.

Keilapullojen rinnalla alettiin 1800-luvun lopulla valmistaa sylinterimallisia pulloja, jotka pysyivät paremmin pystyssä pöydällä: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2017/10/apteekin-mineraalivesipullot.html

Keilapullot jäivät historiaan ilmeisesti vuosisadan vaihteeseen mennessä. Sylinteripulloja valmistettiin yleisesti vielä II maailmansodan jälkeenkin. Vielä 1960-luvun alkupuolella Pyynikin vichyvesi myytiin modernisoidussa sylinteripullossa, jossa oli patenttikorkki.

Tietäisikö joku tarkemmin oheisen pullon valmistusajankohdan tai jotain enemmän Saleniuksen tehtaasta ja sen tuotteista?

1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilla Suomessa toimi useita pieniä virvoitusjuomien ja oluiden valmistajia, joilla oli paikalliset markkinat. Löytyy siis varmaan erilaisia vanhoja pulloja, joissa on valmistajan massaleima tai vanha etiketti. Toisaalta näin arkisia esineitä kuin vanhat tyhjät pullot, ei ole arvostettu ja siksi niitä on säilynyt niukasti, vaikka valmistusmäärät ovat aikanaan olleet isot. Harva nykyäänkään laittaa talteen arkisia esineitä sen jälkeen, kun ne ovat tulleet tarpeettomiksi. Ehkä kannattaisi laittaa joitain esineitä jemmaan tulevia sukupolvia varten.

Kiitokset kuvien lähettäjälle!

E.W. Saleniuksen kivennäisvesitehtaan valmistaman ananaslimonadin etiketti.

LISÄYS 2.9.:

Jarmo S. tutki Kansalliskirjaston tietoja ja sieltä selvisi mm. seuraavaa: Vuonna 1884 perustettiin J.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas osoitteessa Fabianinkatu 20. E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas on merkitty kaupparekisteriin vuonna 1899. J.W. ja E.W. ovat olleet sukulaisia keskenään. Olisikohan isä ja poika? E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehdas on toiminut myös Siltasaarenkadulla. Joissain lähteissä kerrotaan E.W. Saleniuksen Mineraalivesitehtaan perustamisvuodeksi 1884. Kyseessä lienee sama tehdas, E.W. ilmeisesti jatkanut J W:n toimintaa.

Kiitokset tiedoista ja kuvista Jarmolle!

Kuvassa E.W.Saleniuksen kivennäisvesitehdas Iso Roobertinkadun varrella vuonna 1935.