perjantai 14. tammikuuta 2022

Värikästä tasolasia

 

Riihimäen Lasin ikkunalasista valmistamia lautasia, jotka on koristeltu silkkipainomenetelmällä.


Riihimäen Lasi osti vuonna 1951 uuden tasolasiesineiden valmistus- ja koristelumenetelmän tanskalaiselta A/S Danirocalta. Siinä ikkulasista leikattiin halutun astian muotoinen kappale, johon kuvio painettiin ja tämän jälkeen lasikappale kuumennettiin muotin päällä haluttuun muotoon. Riihimäellä mm. Helena Tynell suunnitteli sarjan tuhkakuppeja, jotka valmistettiin tällä menetelmällä. Monet yritykset teettivät liikelahjoiksi tuhkakuppeja omilla painatuksillaan.

Helena Tynellin suunnittelemia kirjolasi-tuhkakuppeja. Suomen lasimuseon julkaiseman, Kaisa Koiviston kirjan Kolme tarinaa lasista, kuvitusta.


 

Pyöristetyn lautasen halkaisija on 16 cm.


Samantapaista menetelmää käyttivät myös useat muut yritykset. Riihimäellä menetelmää kutsuttiin kirjolasiksi, vaikka tuo nimitys oli ollut lasilla käytössä ihan toisenlaisella koristelumenetelmällä 1930-luvulla.

 

Neliön muotoisen lautasen sivun pituus on 19 cm.


Oheiset raidalliset lasiasiat on koristeltu silkkipainomenetelmällä, joka toimi hyvin tasolasiesineiden kanssa ja oli edullista. Tasolasista valmistettujen esineiden valmistus on ilmeisesti saanut alkunsa Yhdysvalloista. 1950-luvun lopulla Riihimäen lasi korvasi edellä mainitun kirjolasimenetelmän silkkipainotekniikalla. Silkkipainokone hankittiin pakkauslasin painamista varten, mutta samalla tuotantolinjalla on valmistettu myös oheiset astiat.

 

Lähde: Suomen lasimuseon julkaisema Kaisa Koiviston kirja Kolme tarinaa lasista.

 

Laakea malja sopii tarjoiluastiaksi, sen mitat ovat 34 x 15 cm.



Jos rationalisointi on todella ollut ”koko kansa asia” 1950-luvun lopulla, niin varmaan sanan merkitys on ollut toinen kuin nykyään.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti