 |
|
Riihimäen Lasin ikkunalasista valmistamia lautasia, jotka on koristeltu silkkipainomenetelmällä. |
Riihimäen Lasi osti vuonna 1951 uuden tasolasiesineiden valmistus- ja koristelumenetelmän tanskalaiselta A/S Danirocalta. Siinä ikkulasista leikattiin halutun astian muotoinen kappale, johon kuvio painettiin ja tämän jälkeen lasikappale kuumennettiin muotin päällä haluttuun muotoon. Riihimäellä mm. Helena Tynell suunnitteli sarjan tuhkakuppeja, jotka valmistettiin tällä menetelmällä. Monet yritykset teettivät liikelahjoiksi tuhkakuppeja omilla painatuksillaan.
 |
|
Helena Tynellin suunnittelemia kirjolasi-tuhkakuppeja. Suomen lasimuseon julkaiseman, Kaisa Koiviston kirjan Kolme tarinaa lasista, kuvitusta. |
 |
|
Pyöristetyn lautasen halkaisija on 16 cm. |
Samantapaista menetelmää käyttivät myös useat muut yritykset. Riihimäellä menetelmää kutsuttiin kirjolasiksi, vaikka tuo nimitys oli ollut lasilla käytössä ihan toisenlaisella koristelumenetelmällä 1930-luvulla.
 |
|
Neliön muotoisen lautasen sivun pituus on 19 cm. |
Oheiset raidalliset lasiasiat on koristeltu silkkipainomenetelmällä, joka toimi hyvin tasolasiesineiden kanssa ja oli edullista. Tasolasista valmistettujen esineiden valmistus on ilmeisesti saanut alkunsa Yhdysvalloista. 1950-luvun lopulla Riihimäen lasi korvasi edellä mainitun kirjolasimenetelmän silkkipainotekniikalla. Silkkipainokone hankittiin pakkauslasin painamista varten, mutta samalla tuotantolinjalla on valmistettu myös oheiset astiat.
Lähde: Suomen lasimuseon julkaisema Kaisa Koiviston kirja Kolme tarinaa lasista.
 |
| Laakea malja sopii tarjoiluastiaksi, sen mitat ovat 34 x 15 cm. |
 |
|
Jos rationalisointi on todella ollut ”koko kansa asia” 1950-luvun lopulla, niin varmaan sanan merkitys on ollut toinen kuin nykyään. |
Mulla löytyy samanlainen laakea lasitarjotin, mustilla raidoilla. Lasi näyttää valossa tumman vihreälle. Onko Riihimäen lasin valmistama?
VastaaPoistaMinulla on lapsuudenkodista sarja noita pienempiä, pyöreäkulmaisia lautasia sini- ja punaraitaisina. (Sinisen sävy on ehkä hiukan tummempi kuin miltä noissa kuvissa näyttäisi olevan.)
VastaaPoistaLisäksi olen juuri löytänyt kirppikseltä yhden kappaleen tuota isompaa, kulmikkaampaa versiota. Siinä on keltaiset raidat.
Tuollaisia vihreitä en ole vielä nähnytkään. Ja musta… vaikea kuvitella, että näitä olisi tehty myös mustina - etenkin kun ottaa huomioon 1950-luvun pastellisen ja 1960-luvun räikeän värimaailman… Mutta jos ensimmäisen kommentoijan lasitarjottimen raidat ovatkin tummanvihreät… Miksei… Ja jos tarjotin todella on ”samanlainen”, niin eiköhän se sitten Riihimäen ole, oli väri mikä hyvänsä. Vaikka sitten se musta.
VastaaPoistaHaa! Asadon Aarteissa nyt näinkin sellaisen mustaraitaisen tarjottimen myynnissä nimenomaan Riihimäen Lasin tuotteena. Ehkä kysyjä jo tietääkin. Ehkä jopa oli hänen oma tarjottimensa myynnissä.
VastaaPoista