Aikanaan kansakoulussa laulettiin Suksimiehen laulua, mutta nykyään sitä kuulee harvoin. Myös Hiihtoliiton juhlissa sitä on laulettu. Kaikella on aikansa ja taisi osasyynä suosion hiipumiseen olla suomettuminen, kun laulun loppupuolella puhutaan ”verivainolaisesta”. Teksti ei kuitenkaan ole 1930-luvulta, vaan 1800-luvun lopun kansallisen heräämisen ajalta. Julius Krohnin tekstin ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Ylös, Suomen pojat nuoret,
Ulos sukset survaiskaa!
Lumi peittää laaksot, vuoret,
Hyv’ on meidän luisuttaa.
Jalka potkee,
Suksi notkee
Sujuilevi sukkelaan.
Viikonloppuna alkanut lämmin jakso siirtää eteläisessä Suomessa hiihtohaaveet tuonnemmaksi.
Osasiko Hongell arvata luistelutyylin tulemisen jo 1940-luvulla vai onko tässä kuvattuna laskuosuus? Jalkineet ovat kuitenkin kiinni suksessa vielä remmillä, eikä siteellä. |
Oheinen maljakko ja sen kaiverruskuva ovat Göran Hongellin suunnittelemat. Samaan kaiverruskuvien sarjaan kuluu muitakin talvisia urheilumuotoja, esimerkiksi mäkihyppääjä, joka on ohessa toteutettu toiseen Hongellin maljakkoon: https://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2015/02/makihyppaaja-lasissa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti