Kalervo Kallion Alkio-maljakot

 

Oikeanpuoleista siniharmaata värivaihtoehtoa on valmistettu ilmeisesti eniten ja useassa erässä, joiden värisävyt vaihtelevat paljon. Väritön versio on harvinaisin.

Risto Aalto on kirjoittanut artikkelin oheisista Alkio-maljakoista Suomen lasimuseon ystävät ry:n 20-vuotisjuhlajulkaisuun vuonna 2005. Näitä maljakoita on valmistettu siniharmaana, vihreänä ja värittömänä. Muotoilijana toimi kuvanveistäjä Kalervo Kallio. Alkio-opiston kannatusyhdistys teetti niitä Riihimäen Lasissa 1960-jälkipuoliskolla. Niitä annettiin vastalahjana henkilöille, jotka lahjoittivat rahaa uuden Alkio-opiston rakentamiseksi Korpilahdelle. Maljakossa oli annettaessa Havin valmistama kynttilä – kukkamaljakoksi se onkin hieman matala, kun kokonaiskorkeus on 12,5 cm ja sisäsyvyys on vain 8 cm.

 

Muotoilijan monogrammi KK. Ehkä esineen poliittisuuden vuoksi ja kun kyseessä on tilaustyö, niin Riihimäen Lasin nimeä ei pohjasta löydy.

Alkio-opistosta aikanaan valmistuneista henkilöistä iso osa työllistyi maalaisliitto-keskustapuolueen, ja sitä lähellä olevien järjestöjen, palvelukseen. Vuodesta 1947 se toimi Perniössä ja uusien tilojen valmistuttua se on toiminut Korpilahdella. Nimensä se on saanut maalaisliiton henkisen isän, Santeri Alkion mukaan.

 

Kuvaveistäjä Kalervo Kallio oli maalaisliittolaisen presidentin Kyösti Kallion poika ja siten sopiva henkilö lahjaesineen suunnittelijaksi. Kuvaveistäjänä hän on tehnyt mm. isänsä muistopatsaan Helsinkiin 1962, Lasipuhaltaja-patsaan Riihimäelle 1960, Mannerheimin patsaan Mikkeliin 1967. Kallio tuotantoon voi tutustua esim: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kallio

 

Tätäkään lasiesinettä ei kannata jättää suoraan auringonpaisteeseen, kun lasin muodot luovat polttopisteen, josta voi saada alkunsa tulipalo.

Kansanopisto-ajatuksen isä oli tanskalainen piispa, kirjailija ja tiedemies Gruntvig. Hänen ajatuksistaan poiketen iso osa suomalaisista kansaopistoissa oli sidoksissa uskonnolliseen tai poliittiseen järjestöön. Muillakin puolueilla oli omat puolue-opistonsa: demareilla Työväen Akatemia, kommunistien ja SKDL-väen Sirola-opisto, kokoomuslaisilla Paasikivi-opisto. Uskonnollisiin taustayhteistöihin sidoksissa olevia kansanopistoja oli ja on vieläkin paljon pidempi lista.

 

Kansanopisto on Suomessa toisen asteen oppilaitos, joka antaa sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta yleensä täysi-ikäisille ihmisille, pohjakoulutuksesta riippumatta. Kansanopistot ovat sisäoppilaitoksia, joissa opiskelijat asuvat kampuksella asuntolassa opintojen ajan.

Kansanopistot kuuluvat vapaan sivistystyön lainsäädännön piiriin ja toteuttavat elinikäisen oppimisen periaatetta. Kansanopistoja ylläpitävät erilaiset kannatusyhdistykset, järjestöt ja säätiöt, jotka ovat usein sidoksissa aatteellisiin taustayhteisöihin, toisaalta myös kunnat. Taustayhteisönsä ja luonteensa mukaan opistot voidaan jakaa sitoutumattomiin, kristillisiin, yhteiskunnallisiin ja vammaisten erityisopistoihin. Lisää voi lukea esim: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanopisto