 |
|
Eevert Toivosen Punainen pilkku –sarjan laseja: ryyppylasin korkeus on 90 mm, seuraavaksi isomman korkeus on 104 mm, kaksivärisen lasin 122 mm ja coupe-mallisen samppanjalasin korkeus on 130 mm ja halkaisija 104 mm. |
Tässä blogissa kyseltiin 2.3.2018 voisiko silloin kuvissa esitelty savunharmaaa jalallinen malja olla Eevert Toivosen Punainen pilkku –sarjaa, mutta kommenteissa ilmeni, ettei se ole, mutta on kuitenkin Karhulan lasitehtaan valmistama: http://lasinkerailijanblogi.blogspot.com/2018/03/evert-toivosen-punainen-pilkku.html
Samassa jutussa oli heikkolaatuinen kuva Kotkan Merikeskus Vellamossa vuonna 2009 esillä olleesta Lasin lumo –näyttelystä. Tuossa kuvassa on kahta eri kokoa Punainen pilkku –sarjan laseja, jotka kuvassa näyttävät oransseilta.
Oheisissa kuvissa on Punainen pilkku –sarjan laseja, joiden väri on lähellä Karhulassa rionruskeaksi kutsuttua väriä. Yksi laseista on kaksivärinen; sen malja on vihreää lasia.
Tämä, alkuperäiseltä nimeltään Teknad röd prick –kilpailuehdotus, sai kolmannen palkinnon Karhulan lasitehtaan suunnittelukilpailussa 1932. Ilmeisesti näitä ei ole valmistettu suuria määriä, koska tämän sarjan esineet ovat nykyään harvinaisia.
 |
|
Kuva on Suomen lasimuseon julkaisemasta Sata vuotta Karhulan lasia –kirjasta. Vasemmalla on Punainen pilkku –sarjan kaksivärinen versio: jalkaosa on väritön ja malja vaalean vihreää lasia. Keskellä rionruskea coupe-mallinen samppanjalasi ja oikealla on ruskea versio viinilasista.
|
 |
|
Tecknad röd prick –kilpailuehdotukseen sisältyi kaksi karahvia ja 9 erikokoista lasia. Vuoden 1934 kuvastossa on kuitenkin vain 5 erilaista lasia tuotenumerolla 9459. |
 |
|
Myöhemmin kaikki 9 erikoista lasia olivat tuotannossa, tämän tuoteluettelon julkaisuvuosi ei ole tiedossa. |
 |
|
Arkkitehti Gustaf Strengell kasvatti suomalaisten tyylitajua 1920- ja 30-luvuilla mm. tekemällä kirjan Miten sisustan kotini kotimaisin esinein. Kirja on julkaistu 1933. Kirjan yhdellä sivulla on esitelty Punainen pilkku –lasisto hinta- tietoineen. Tämän mukaan laseja on valmistettu myös valkoisesta eli värittömästä lasista. |
Blogin lukija lähetti kuvan,
jossa on kokonaan värittömiä versioita Punaisesta
pilkusta sekä tuollainen, jossa on vihreä maljaosa ja väritön
jalkaosa. Kiitos Ollille kuvasta!
Hieno lasisarja. Rio (kullanruskeita) olen kymmenien vuosien etsimisen aikana löytänyt YHDEN lasin ostettavaksi. Kirkkaita sitten mukavammin. Myös karahvin ilman otinta olen löytänyt, siis kirkkaana. En ole koskaan missään nähnytkään karahvia ottimella.
VastaaPoistaVielä tarkkuutta vaativille. Omistamassani (värittömässä) karahvissa tulppa on kuin piirroksissa kahvallisessa karahvissa. Istuu kyllä hyvin. Strengell valokuvassa tulppa on erikoisempi.(P.S. Minulla on paha taipumus kutsua väritöntä lasia "kirkkaaksi". Johtuu siitä, että vältän sen kutsumista "valkoiseksi". Se taas sekoittuu opaalilasiin.) Mistä muuten nämä ylemmät kuvat ovat löytyneet? Minulle uusia.
VastaaPoistaJos kyse on noista piirroskuvista, niin ne on kopioitu Karhulan luetteloista. Kopiot saatu Igor Herleriltä, mistä kiitos hänelle!
PoistaSuurin osa ihmisistä käyttää termiä "kirkas" tarkoittessaan väritöntä lasia. Kuitenkin väritön lasi voi olla pinnaltaan kirkas tai himmeä/matta, samoin värillinen lasi. Kun "kirkas" ei ole värin nimi, niin on yksiselitteisempää käyttää sitä sanaa lasin pintaa kuvaamaan. 1920- ja 30-luvun kuvastoissa käytettiin Ruotsin esimerkin mukaisesti termiä "valkoinen" kuvaamaan väritöntä lasia, mutta se on vielä ongelmallisempi termi, kuten Olli kirjoitti edellä.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista