Suomen lasimuseon
luentosalissa oli mukavasti
väkeä paikalla kuulemassa Tauno Tarnan esitystä.
|
Kolmisenkymmentä henkeä
oli saapunut Suomen lasimuseon ystävät ry:n järjestämään esitelmätilaisuuteen
museon luentosaliin Riihimäellä torstaina 23.3. Tilaisuudessa Tauno Tarna
kertoi Kaj Franckin muotoilun taustoista ja vaikuttimista. Tarna on ollut järjestämässä
lasimuseossa esillä olevaa Kaj Franck – geometrian kauneus –näyttelyä, jonka
esineistä iso osa on hänen kokoelmastaan. Aikaisemmin Tarna on ollut järjestämässä
Franck-näyttelyitä 1997 Heinolaan ja 2011 Designmuseoon. Lasimuseon näyttelyn
yhteydessä on julkaistu kirja, johon Tarna on myös antanut vahvan panoksensa.
Mingei oli japanilainen
vastine Britanniassa 1800-
ja 1900–lukujen vaihteessa vaikuttaneelle Arts
and
Crafts –liikkeelle.
|
Tätä lasimuseossa esillä
olevaan näyttelyä valmisteltaessa Tauno Tarna on käynyt läpi Kaj Franckin
arkiston, joka on Designmuseon hallussa. Tarna on ollut Franckin oppilas
taideteollisessa oppilaitoksessa ja myöhemmin he olivat muotoilijakollegoita
sekä ystäviä. He kävivät yhdessä 1977 Lieksan ulkoilmamuseossa, missä Franck oli
innoissaan itäsuomalaiseen ruokaperinteeseen liittyvistä astioista.
Kansanomaiset esineet ovatkin yksi hänen muotokieleensä vaikuttaneista
tekijöistä.
Tauno Tarna jatkoi
esitystään museon kolmannen
kerroksen näyttelytilassa.
|
Pikkupoikana Franck ihaili
japanilaisuutta, joka vaikutti moneen muuhunkin suomalaiseen kulttuurivaikuttajaan
1900-luvun alussa, jolloin japanilaisesineiden osuus silloisen
taideteollisuusmuseon esinekokoelmasta oli merkittävä.
Kulttuurikodin merkitys
oli suuri, hänen isoisänsä Jac Ahrenberg oli arkkitehti, taiteilija ja kirjailija
sekä taidemaalari Albert Edelfeltin hyvä ystävä. Edelfeltilläkin oli iso
japanilaisesineiden kokoelma.
Alun perin Kaj Franck
suunnitteli tämän kahvikupin
myymistä ilman tassia, mutta myyntimiesten
vaatimuksesta piti suunnitella myös tassi kupin alle.
|
Osittain kulttuurikodin
perintöä oli myös viehtymys kustavilaisen tyylisuunnan yhä jatkuvaan
perinteeseen ja Tarna pitääkin Franckia 1900-luvun johtavana kustaviaanina.
Franckin opiskeluaikana
funktionalismi vaikutti voimakkaasti arkkitehtuuriin sekä muotoiluun ja se
siinä painotettiin perusmuotoja. Tämä näkyy hänen muotoilunsa geometriassa.
Luentosalissa Tarna esitti
kuvia esitelmänsä tueksi ja tämän jälkeen siirryttiin museon yläkertaan, missä
hän opasti kuulijansa tutustumaan Franckin näyttelyyn.
Tauno Tarna ja joukko
Nuutajärven vaikuttajia:
Marja-Leena Salo, Göran Andersson,
Markku Salo sekä
Päivi Jantunen.
|
Antoisan esityksen ja
kahvitarjoilun jälkeen pidettiin lasimuseon ystävien vuosikokous, missä puhetta
johti kunniajäsen Olli Ahtola. Paikalla oli parikymmentä yhdistyksen jäsentä.
Suomen lasimuseon ystävät
ry:n väki
vuosikokouksessa.
|
Olli Ahtola toimi
vuosikokouksen puheenjohtajana.
|
Vuosikokousasiakirjat
hyväksyttiin hallituksen esittämässä muodossa ja ne ovat nähtävin SLMY:n
nettisivustolla:
https://www.suomenlasimuseonystavat.fi/vuosikokouksetVanhoista jäsenistä hallituksessa jatkavat Roger Peltonen (puheenjohtaja), Teemu Anttila, Marja Hepoaho, Timo I. Laakso, Jyrki Winter, Anita Elomaa, Juhani Rinne. Uusina jäseninä hallitukseen tulivat Satu-Lotta Peltola ja Jyrki Kippola.
Varsinaisten kokousasioiden lisäksi käytiin vireää keskustelua yhdistyksen tulevasta toiminnasta.
Marja Hepoaho antoi ruusun
hallituksesta
pois jääneelle Hannu Tienhaaralle.
|
Viitisentoista vuotta
hallituksessa vaikuttanut Pekka
Kumela sai SLMY:n juhlamitalin Roger
Peltoselta.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti