Joulusahtia kristallihaarikasta

Oheinen kristallista hiottu oluthaarikka tai kiulu on

Karhulan lasitehtaan valmistama ja sen kuva löytyy

mm. vuoden 1933 kristallikuvastosta.

 

 

Sahti on perinteinen suomalainen suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohra- ja lisänä vähäisessä määrin ruismaltaita sekä joskus vehnää ja kauraa. Sahti käytetään tuorehiivalla ja maustetaan usein katajalla tai katajanmarjoilla, toisinaan myös humalalla.

Kristallihaarikan korkeus on 165 mm, suuaukon

halkaisija 140 mm ja etäisyys korvan ulkoreunasta

toisen korvan ulkoreunaan on 205 mm.

 

Sahti on keskimäärin punaruskeaa, makeaa, vahvaa, sameaa, vaahdotonta ja poreilematonta, mutta eri valmistajien juomien ominaisuuksien välillä on suurta vaihtelua. Sahdin alkoholipitoisuus on keskimäärin noin 8 tilavuusprosenttia. Sahti on tuoretuote, joka nautitaan yleensä melko pian valmistuksen jälkeen.

Kristallihaarikka on koristeltu syvään hiotuilla

urilla ja pohjassa on tähtikuvio, joka löytyy

monesta Karhulan lasiesineestä.

 

Sahdin valmistuksen perinne on säilynyt laajimmin Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Satakunnassa. Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi vuonna 2002.

Nykyään sahtia nautitaan etupäässä erilaisten juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten esimerkiksi jouluna, vaikka noin 80 % sahdista kulutetaan kesäaikana.

Riihimäen Lasi valmisti 1970-luvulla Mallasjuomalle

kristallista tehtyjä oluthaarikoita tai –kiuluja. Kuva on

Suomen lasimuseon julkaisemasta Aimo Okkolinin

tuotantoa esittelevästä kirjasta.