 |
Oheinen kristallista hiottu oluthaarikka tai kiulu on
Karhulan
lasitehtaan valmistama ja sen kuva löytyy
mm. vuoden 1933 kristallikuvastosta.
|
Sahti on perinteinen suomalainen suodattamaton olut,
jonka teossa käytetään etupäässä ohra- ja lisänä vähäisessä määrin ruismaltaita
sekä joskus vehnää ja kauraa. Sahti käytetään tuorehiivalla ja maustetaan usein katajalla tai katajanmarjoilla, toisinaan myös humalalla.
 |
Kristallihaarikan korkeus on 165 mm, suuaukon
halkaisija 140 mm ja etäisyys
korvan ulkoreunasta
toisen korvan ulkoreunaan on 205 mm.
|
Sahti on keskimäärin punaruskeaa, makeaa, vahvaa, sameaa, vaahdotonta ja
poreilematonta, mutta eri valmistajien juomien ominaisuuksien välillä on suurta
vaihtelua. Sahdin alkoholipitoisuus on keskimäärin noin 8 tilavuusprosenttia.
Sahti on tuoretuote, joka nautitaan yleensä melko pian valmistuksen jälkeen.
 |
|
Kristallihaarikka on koristeltu syvään hiotuilla
urilla ja pohjassa on
tähtikuvio, joka löytyy
monesta Karhulan lasiesineestä.
|
Sahdin valmistuksen perinne on säilynyt laajimmin Kanta-Hämeessä,
Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Satakunnassa. Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi vuonna 2002.
Nykyään sahtia nautitaan
etupäässä erilaisten juhlatilaisuuksien yhteydessä, kuten esimerkiksi jouluna,
vaikka noin 80 % sahdista kulutetaan kesäaikana. |
Riihimäen Lasi valmisti 1970-luvulla Mallasjuomalle
kristallista tehtyjä
oluthaarikoita tai –kiuluja. Kuva on
Suomen lasimuseon julkaisemasta Aimo
Okkolinin
tuotantoa esittelevästä kirjasta.
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti