Suomalaisen lasin vuosikirja 2017 on ilmestynyt

Suomalaisen lasin vuosikirjan 2017

kansikuvassa on Erkki Vesannon

Lappi-sarjan maljakoita.

 

Suomen lasimuseon ystävät ry on julkaissut nyt neljännen kerran Suomalaisen lasin vuosikirjan. Kirjan sivumäärä on kasvanut entisestään, nyt sivuja on kannet mukaan laskien jo 180. Vuosikirja on runsaasti kuvitettu ja nelivärinen, sivukoko on hieman madallettu A4.

Vuosikirjan sisällysluettelokin on kuvitettu.

 

Vuosikirja on talkootyönä toteutettu artikkelikokoelma, joka tänä vuonna toimii myös kahden Suomen lasimuseossa esillä olevan näyttelyn näyttelyjulkaisuna. Kirjan laajin kokonaisuus liittyy toukokuusta syyskuuhun esillä olevaan Erkki Vesannon laajaa tuotantoa esittelevään näyttelyyn. Lasimuseon vt. johtaja Kaisa Koivisto ja Iittalan lasitehtaalla pitkän työuran tehnyt Sirkka-Liisa Löflund ovat kirjoittaneet artikkelin Muotoilijan elämäntyö Iittalassa ja koonneet kuvaluettelon Vesannon tuotannosta.

 

Erkki Vesannon muotoilutöiden kuvallinen luettelo on

vaatinut ison työn, mutta lopputulos on hieno. Iittalan

lasitehtaan arkistojen tutkimustyö muuttaa monia

virheellisiä käsityksiä: joitakin Hongellin suunnittelemina

pidettyjä esineitä osoittautuu Vesannon tekemiksi,

samoin Wirkkalan nimiin laitettuja esineitä korjataan

nyt Vesannon suunnittelemiksi.



Sakari Pykälän Milano-kaadin ja lasi

hehkuvan punaisina versioina.

 

Sakari Pykälän tuotantoa esitellään lasimuseossa Riihimäellä syyskuun lopulta marraskuun alkupuolelle. Timo Keinänen on toimittanut artikkelin Lasin ja puun muotoilija, sillä Pykälä tunnetaan lasimuotoilun lisäksi puuveistoksistaan.

Arkistojen tutkiminen uudelleen on tuonut

uutta tietoa Alvar ja Aino Aallon lasiesineistä.

 

Toisessa artikkelissaan Keinänen täydentää kuvaa Aino ja Alvar Aallon yhteistyöstä Riihimäen lasitehtaan kanssa. Lisäksi Timo Keinänen esittelee Aallon lähes tuntemattomaksi jääneen version Savoy-maljakosta.

Igor Herler jatkaa aikaisempina vuosina

Suomalaisen lasin vuosikirjoissa

julkaistujen Aalto-artikkelien sarjaa.

 

Igor Herler jatkaa Alvar Aallon lasitaiteen esittelyä tutkimustyönsä pohjalta laajassa esseessään Alvar Aallon lasitaiteen ensimmäinen aalto. Toisessa artikkelissaan Igor Herler esittelee arkkitehtiopiskelija Vera Rosendahlin suunnitteleman Quelques fleures –maljan, jolla hän osallistui Karhulan lasitehtaan suunnittelukilpailuun 1932.

Aalto liittyy myös Liisa Ahokkaan artikkeliin

muotintekijä Hugo Anderssonista.

Liisa Ahokas on kirjoittanut artikkelin muottimestari Hugo Anderssonista, joka teki mm. Karhulan lasitehtaalle Aallon Savoy-maljakon ensimmäisen metallimuotin omassa pajassaan Viialassa. Ruotsista Suomeen tullut Andersson työskenteli aluksi muotintekijänä Nuutajärvellä ja muutaman vuoden ajan Corningin lasitehtaalla Yhdysvalloissakin ennen kuin asettui Viialaan.

Markku Salon suunnittelema tilateos on valmistunut

Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Pronssin valaminen

on sen myötä tullut Salon uudeksi ilmaisukeinoksi.

Välkehtivä lasi ja teräs kertovat Veden tarinoita Markku Salon suurtyössä, joka valmistui vuoden 2015 lopulla Tampereen yliopistollisen sairaalan uuteen E-rakennukseen, jossa toimivat munuaiskeskus ja infektiosairaala. Harri Korkkula esittelee teoksen sekä sen tekijän ja tilaajan.

Matti ja Otso Pietisen taiteelliset tuotekuvat

suomalaisista lasiesineistä helpottivat

Finnish Design´in läpimurtoa 50-luvulla.

 

Leena Saraste on kirjoittanut artikkelin maineikkaasta Pietisten valokuvaamosta, joka oli aikanaan Pohjoismaiden suurin mainoskuvaamo. Otso ja Matti Pietisen valokuvat 1950-luvun suomalaisista lasiesineistä olivat merkittävässä roolissa, kun käsitettä Finnish Design luotiin.

Orimattilan Pullomuseo on toiminut jo 30 vuotta.

 

Orimattilan Pullomuseo täytti 30 vuotta vappuna ja Risto Aalto esittelee museon sekä sen omistajan Panu Hakaman. Toisessa artikkelissaan Aalto kertoo Erkkitapio Siiroisen suunnitteleman Veturipullon vaiheista.

Suomi 100 –muotoilukilpailussa palkittuja lasiesineitä.

Suomen lasimuseon järjestämän Suomi 100 –lasiesineen muotoilukilpailusta kirjoittaa palkintoraadin jäsen Timo I. Laakso. Kilpailun voittaja julkistettiin 17.5. Riihimäellä.

Kotkassa on esillä Karhulan

lasitehtaan laajaa tuotantoa.

 

Kymenlaakson museon intendentti Vesa Alén on kirjoittanut toukokuussa Merikeskus Vellamossa avattavasta Lasia kaikille –näyttelystä, joka esittelee Karhulan lasitehtaan tuotantoa 1889 – 2009.

Matti Okkolin on Suomen viimeinen

mestaritason lasin kaivertaja ja hioja.

 

Matti Okkolin – lajinsa viimeinen on Jyrki Winterin kirjoittaman jutun otsikko. Matti on Okkolinin lasisuvun viimeinen lasintekijä ja Suomen viimeinen laajan ammattitaidon omaava kaivertaja sekä hioja, joka on nyt lopettanut Okkolinin kristallihiomon toiminnan.

Värikkyys ja huumori ovat leimallisia tämän

hetken suomalaisessa studiolasissa.

 

Timo I. Laakso on koonnut kuvakavalkadin viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneista uusista lasiesineistä.

Lisäksi Suomalaisen lasin vuosikirjassa on julkaistu Suomen lasimuseon ja Lasimuseon ystävien vuoden 2016 toimintakertomukset sekä kuvakertomuksia yhdistyksen järjestämästä toiminnasta ja museolle lahjoitetuista lasiesineistä. Myös mielenkiintoisia poimintoja kotimaisissa laatuhuutokaupoissa viimeksi kuluneen vuoden aikana myydyistä lasiesineistä löytyy kirjasta.

Hienoja lasiesineitä on myyty viimeksi kuluneen

vuoden aikana huutokaupoissa.

 

Suomen lasimuseon ystävät ry:n kustantaman kirjan ovat toimittaneet Timo I. Laakso ja Jyrki Winter, graafisesta suunnittelusta vastaa Maara Kinnermä. Painotyö on Premedia Helsingin. Painos on 1500 kpl. Yhdistyksen jäsenet voivat noutaa kirjan jäsenetuna lasimuseolta. Kirjaa myydään mm. Suomen lasimuseon myymälässä. Kirjan ISSN-tunnus on 2342-3722.